Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
V
Vuotilanpellon kaakkoispuolella olevat kalliot. +
Pelto, jonka laidassa on ollut joskus asunto. Vertaa Mietoinen, Kaskinen, Vuotilanpelto, Vuotilankalliot. +
Vuorenpään lohkotilan pelto. Vertaa Kalela, Maula, Vuotilanpelto. Pellon kaakkoispuolella Vuotilankalliot. +
Uotilan talon lähellä oleva suo. +
Mynäjoen suussa oleva paikka, johon kalastajat laskivat nuottansa, ts. nuotta-apaja. Vuotinluoman lähellä oli Vuotin vana, joka oli rannasta lähtevä kapea syvän veden alue, jota myöten ruuhet pääsivät vesille. Vain 75-vuotias Juho Rannikko tunsi tarkasti nuottakalastuspaikat; näitten nimet ovat olleet käytössä niin kauan kuin hän muistaa. +
Suosaari Kolkansuossa, osa Latosaarta, vrt. Iso Latosaari +
Suosaari, koillisempi osa Laurinsaarta, vertaa Iso Laurinsaari. +
Suosaari Kolkansuossa. Saaren eteläpuolella Lehmäsaari, joka isompi. (SK) +
Kalliota ja mäkeä Vanisvuoresta länteen, pienempi kallioalue Vähä Leilinkallio, suurempi Iso Leilinkallio. (KV). +
Niitty isonjaon asiakirjojen (v. 1807) mukaan. Nykyisin Lähteenpelto. +
Lujalan itäpuolella maantien pohjoisreunalla oleva mäki. Vertaa Mietoisten puolella on Ravejan kartano. +
Suo, kuuluu Aistinsuohon, jonka suuri osa melko yleisesti nykyisin nimetty Lehdonsaarensuoksi. Tällöin Vähä-Aistinsuo pelkästään Aistinsuo. +
Talo Mietoisissa, talolla ollut ulkopalsta Mynämäessä. Palstasta erotettu Mäkilän lohkotila. Vrt. Halonmaa, Isohalo: talojen nimet siirtyneet ulkopalstoilla peltojen nimiksi. (AV). +, Kantatalo, nimeä ei nykyisin kansanomaisesti käytetä, vaan talo tunnetaan omistajan nimellä Valakallio. Naapuritalo: Iso-Halo. +
Sijaitsee tilan pohjoisreunassa. Pelto on kuulunut aiemmin Valaskallion Vähä-Halon (eli Vähätalon) tilaan. +
Hävinnyt kantatalo, joka jo 1700-luvull on muodostettu Joulun talosta. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Wähä Joulu'' (TMKA, Mynämäki 30¹). Rinnakkaisnimi on Pikku-Joulu. +
Kulmakunta Karjalassa käsittää alueen Lemminristeyksestä vanhaan Mietoisten Saaren kartanon Jokelan torppaan, mikä toisaalta voidaan lukea Mynämäen Lemmin kulmakuntaankin Pääasiassa Uudentalon (=Varjosen), Vuorelan, Kesälän, Laaksosten, Ruoholan, Metsämäen, Ristimäen, Jaakolan, Lehtisen eli Korkan sis. Sen sijaan Mynämäen Laavaisten Vuorenpää, Lujalan Kankaristo ja Mynämäen Raimelan Koivisto eivät kuulu vanhastaan, ja nyk. alueella asuvien mukaan, Vähään-Karjalaan, pitäjällä myös nämä katsotaan ko. kulmakuntaan: sij. maaston ja tiestön kannalta yhtenäisellä alueella, sen itäkulma. Vanhastaan nämä olleet kuitenkin Karjalankylää. Nimitys n. 30 vuotta vanha (OK), aikaisemmin Vellinkikorpi, mikä halveeraava ja vähänkarjalaisten muistista häipynyt. Vähän-Karjalan mäntyä kasvavaa ylämaata verrattu jokilaaksossa olevaan varsinaiseen Karjalaan, nykyisin Karjalankylä seutu ollut köyhää, pellot pieniä ja vähäisiä. Asukkaat: ''vähä̀ŋkarjalalaise'' (ei yl. käyt. = ''asù vähä̀skarjalas''). +
Kantatalo, joka viimeistään 1700-luvulla on erotettu Kouvolan talon maista. Rinnakkaisnimi on Vähälä. / Kantatalo, jolla ulkopalsta Karjalassa, Vähän-Kouvolanmetsä. Huom. Karjalan Huolin Vähälä eri, lohkotila. +
Laajoen pohjoispuolella sijaitseva tila, joka on erotettu Krappalan talon maista (Krappala sijaitsee n. 8 km etelämpänä Mynäjoen pohjoisrannalla). Rinnakkaisnimi: Pikku-Krappala. +
Soltaatin koillispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Suurempi peltolohko on Latomaa. +
Länteen Liusista sijaitseva pelto. +
