Ominaisuus:KO

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
H
Kallio, suosaari Helsantorilla, oik. erottaa toisistaan Helsan ja Koirassarensuon.  +
Mustassaaren pohjoispuolella oleva suo.  +
Helsasuon pohjoispuolella korkeampaa maata, nummea, metsää.  +
Karppisten yks. torppa nyk. Sarkalan lohkotilan paikalla. Heltonen oli suutari.  +
Hemmilän virheellinen nimi kartassa.  +
Kartanon palvelijoitten asuinhuone Tehtaamäellä olevassa talousrakennuksessa.  +
Vanha kappalaispappila. Perintötilaksi 1929 (Perälä 1963, 174)  +, Kantatalo, entinen Mynämäen kappalaisen virkatalo. Sen tontti on ollut pohjoisin vanhan Raimelan kylän talojen tonteista. Mynäjoen itärannalla sijaitseva pelto on Hemmilänpelto.  +
Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta nimillä Hämmilä, Vähä-Marku, Markula. Alunperin Hemmilän perustaja ollut Pässin poikia (ks. Talola, Salavainen, Pässi), omistajat vaihtuneet 1800-luvulla useasti. Nykyiset omistajat tulleet vuosisadan vaihteessa. Asukkaat: ''hemmilät''. Hemmilä on myös lohkotila, erotettu Hemmilän kantatalosta v. 1957  +
Lohkotila, erotettu Hemmilän kantatalosta v. 1957. Virallinen nimi Metsola ei käytössä. Erotukseksi kantatalosta sanotaan omistajan mukaan ''hemmilämmat'' tai kulmakunnan mukaan ''poronttehemmilä''. Kartassa virheellisesti Hemilä. Asukkaat: ''hemmilät''.  +
Keskitalon lohkotilan kansanomainen nimitys nykyisen omistajan mukaan.  +
Hemmilänvarppeen rinnakkaisnimi.  +
Mynäjoen itärannalla sijaitseva pelto; se on ennen kuulunut Hemmilään.  +
Metsäalue  +
Niemisen lohkotilalla oleva pelto, jonka itäsivulla on Hemmilän lohkotilan maita. Aikaisemmin Alhosuo (asiakirjat v. 1791 ja 1795) (ks. Hemmilän lohkotilan Kotopelto).  +
Tien molemmin puolin oleva metsäkappale, joka on kuulunut vanhaan kappalaispappilaan. Toinen nimi on Hemmilänhaka.  +
Lehtisen eli Korkkan lohkotilan pelto, jonka lounaispuolella Salavaisten kylän Hemmilän kantatalon Tortti. Erotetaan Etu- ja Taka-Hemminperä. Myös hemmilämperä, varsinkin kun käytetään ilman etuliitteitä. IL  +
Puita kasvava, pieni kalliokukkula keskellä peltoa Ihamäestä koilliseen. Nimen alkuperä ei selvillä. ''sill‿ol jokù nimì kyl / jō hempluntimmäkì se‿on'' (PV 1916)  +
Lato, jossa Pyhä Henrik perimätiedon mukaan on saarnannut; purettu vuosisadan vaihteen tienoilla (siitä muistetaan olleen hirsiä jäljellä vielä 50 v. sitten). Kansa uskoi ladon hävittämisen aiheuttaneen kirouksen, kun pian sen jälkeen Alis-Haakarista kuoli kolme poikaa.  +
Henrikintien rinnakkaisnimi.  +
Porttassuota kaivettaessa läydetty ilmattomassa tilassa hyvin säilyneet portaat (=silta), jotka tehty puusta. Portaat tehty suuresta tukista, sylttä pitkistä puoliskoista, joiden molemmissa päissä heinäseipään paksuinen läpi, jonka kautta puoliskot kytketty toisiinsa tapilla. Portaat löytänyt suota kaivaessaan O. Mattila (95 v.) vuosisadan alkupuolella. Mattila on ainoa, joka tällä hetkellä tietää portaiden tarkan sijainnin. Vrt. Portaan Suo isojakokartoissa v. 1791. Myös pīspahenrikimportta. Vrt. Piispa Henrikin tie, Piispojenpolku, Sant Henrikin pöytä, Piispanhaudat.  +