Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
H
Isohko mäki, jolla sijaitsee Mäkelän lohkotila. ''ans katto nü, hepòmäkì o sem malline ko olis luakki joskus painettu.'' (AV) +
Pelto, joka kuuluu nykyisin Juvan kylän Junnilan tilaan. Pelto sijaitsee Ruokosuon vieressä. Pelto on ostettu tilaan myöhemmin eikä nimen alkuperästä ole tietoa. +
Laajoen itäpuolella sijaitseva metsäpelto, entinen niitty. +
Kuuluu nyk. Suontaustankylän luoteiskulmaan, johon kuuluu mm. Takalan lohkotilan alue. Ei käytetä enää. (VM). +
Luonnonoja, lähtee Kortsuolta ja laskee Hinnerjoen Koskeljärveen. +
Hernepelto Hiippavuoren länsiosassa. ''hernepelto-o hüvä kasvama hernet.'' (JH 1912). +
Kivijärven eteläpuolella sijaitseva ojitettu suo. +
Pelto Kotoniitun vieressä. +
Tiirolan maihin kuulunut pelto, jonka nykyisin omistaa MV, Vähäkylän tilan isäntä. Pelto on joskus ollut tuomari Timbrenin omistuksessa, siksi aluetta kutsutaan myös Tuomarinpelloksi tai Timpreninpelloksi. Tuomari Timbren oli aikoinaan paikkakunnalla suuri herra, jota tavallinen kansa kunnioitti ja pelkäsi. Tästä johtuu myös nimi Herranpelto. +
Hevonkavion pellon reunassa on ollut lato, jonka rinnakkaisnimenä on ollut Hevonkapionmakasiini. ''hevòŋkapì₍omakàsīni ol semmoneŋ kauhi₍aŋ korkki₍a makàsīni.'' (AL 1910) Sitä Pietimäen rinnettä, jossa lato sijaitsi, kutsuttiin nimellä hevòŋkavì₍omäkì. ''he₍òŋkavì₍omä₍èks sitä sanòtti silloŋ ko mǟ olè nuari ollu. nyt sitä ei enä sanòta semmoseks''. (EG 1910) +
Nimen syntyä ei voi selittää. Ehkä nimi johtuu mäen muodosta. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin vanhimmat paikkakuntalaiset muistavat. "siäl se o heòŋɢàvì₍onokas. se torp ol sīt heòŋɢavì₍o päi." +
Saaren kartanolle kuulunut pelto Pietimäen ja Mynäjoen välissä. Pellon reunassa on ollut hevòŋkapì<sub>(</sub>olatò, jonka rinnakkaisnimenä on ollut hevòŋkapì<sub>(</sub>omakàsīni) (1: 8G 4). "hevòŋkapì<sub>(</sub>omakàsīni ol semmoneŋ kauhi<sub>(</sub>aŋ korkki<sub>(</sub>a makàsīni." (AL 1910) Sitä Pietimäen rinnettä, jossa lato sijaitsi, kutsuttiin nimellä hevòŋkavì<sub>(</sub>omäkì (vanh. he<sub>(</sub>òŋkavì<sub>(</sub>omäkì. "he<sub>(</sub>òŋkavì<sub>(</sub>omä<sub>(</sub>èks sitä sanòtti silloŋ ko mǟ olè nuari ollu. nyt sitä ei enä sanòta semmoseks". (EG 1910) +
Eräs Saaren kartanon entisisistä vuoroviljelyslohkoista. ks. Ripilohko. Lohko on lähellä Hevonkavion mäkeä. Hevonkavion loukaus ks. Salosen loukas. ''ne o nü siäl heòŋɢavì₍oloukkol tüäs.'' +
Pietimäen rinnettä, jossa Hevonkapionlato sijaitsi. ''he₍òŋkavì₍omä₍èks sitä sanòtti silloŋ ko mǟ olè nuari ollu. nyt sitä ei enä sanòta semmoseks''. (EG 1910) +
Metsää. Jaakkolan ja aik. Maulan, nyk. Niemelän. +
Niemelän lohkotilan pieni pelto alueen länsiosassa. +
Kanervaa ja mäntyä kasvavaa nummea, levittäytyy Mietoisten kunnan puolelle. +
Talolan kantatalon entinen pelto, myyty valtiolle asutustarkoituksiin, edelleen v. 1967 Metsolan lohkotilalle = Metsolanlisä (= ympäröivä metsä myös). Mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (''Hevon orko''). Orko= NS: s. syvä, jyrkkä-äyräinen, märkäpohjainen syvänne, notkelma, notko, noro, alho. Murt. merkitys ei enää selvä, eikä aina eroteta, että on kyseessä orko eikä norko/norkko tai sorko/sorkko (vrt. Mustasorko)- +
