Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
H
Koski Laajoessa, hävinnyt jokea laskettaessa 1920-luvulla. Kosken yläpuolella on "silt", joka vie Salavaisista Karjalankylään. "he₍osteŋkosk ol pikkaneŋ kosk sīn sillaŋ kohral, seurav kosk oliki sit vast salàvaisteŋkosk ja ülempän ol koskevahe liki karjala." +
Valkkamanjärven luoteispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Pellon eteläpuolella sijaitseva mäki on ''heostiä(ŋ)kalli₍o''. Nimien sanottiin johtuvan siitä, että vanha tie ja talvitie on kulkenut Vihtamäen ja Nihattulan kylistä takamaille Laajoen rantaan ja jopa Karjalaan saakka. +
Metsä- ja peltotie, joka kulkee Munttisten kylästä Kuokkiontielle. "kaik kulkivap pellollas sitä hevostiät." (JV 1944). "siit o heostiä mennü. ne o semssi polkoi ko o hevòsen kans kuljettu läpitte." (PA 1950). Hevostien päässä ovat Hevostienkallio ja Hevostienpelot. +
Pelto, joka kuuluu Lemmin kulmakunnan Valtosen tilaan. Pelto kuuluu laajempaan Haapaniemen peltoalueeseen, joka alkaa Lemmettylän kylän alueelta Luhdantien vierestä ja jatkuu Kuokkiontielle asti. Pelto on saanut nimensä siitä, että se sijaitsee lähellä Kolmihaarasta erkanevaa Lehtolan tilalle vievää Hevostietä. +
Hankaan eteläpuolella sijaitseva pelto, joka muodoltaan on kapea ja pitkänomainen. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet Wähäheostie ja Iso Heostje (TMKA, Mynämä 73). +
Hevostien pellon eteläpuolella sijaitseva mäki. +
Hevostien päässä ovat Hevostienkallio ja Hevostienpelto. +
Hevostien päässä ovat Hevostienkallio ja Hevostienpelto. +
Luonnonlähde Kivilän lohkotilan alueella, Laihonkallion itäsivustassa. +
Kulmakunta Kalelassa, käsittää Kivelän, Heikkilän, Vuorelan ja Haijaisten lohkotilojen talonympäriset alueet, jotka Mynäjoen varsilla: nimi saattanut tulla siitä, että joki mutkainen ja kuohuva (vrt. Ristikoski, Oivankoski, Vuorelankoski) näillä seuduin. (EK) +
Karppisten Pajakorvessa Mantuntuvan länsipuolella 1900-luvun alussa ollut tupa, josta vain muurin krantteja jäljellä. (AV 80 v.) +
Huvilatila kylän pohjoisosassa, kirkon kaakkoispuolella. +
Entinen torppa, nykyinen nimi Vienola (ei kansanomaisessa käytössä). +
T. Kankareen omistama tila, nimi talonkirjasta. Tila tunnetaan paremmin aikaisempien omistajien nimen mukaan Antola, jonka suvun hallussa jo 1800-luvulla. (TK 1943) +
Talo (perustettu v. 1918). Nimi on sepitetty kylännimen pohjalta. +
Maantien pohjoispuolella sijaitseva peltolohko. Arveltiin, että sen lähellä olisi ollut Hietala-niminen asunto, ehkä torppa. Maantiessä oleva silta on ''hiatalansilta''. +
Kylä +, Kylä Mietoisissa lähellä Mynämäen ja Vehmaan kuntien rajaa. Hietamäen kartano, joka nauttinut säterivapautta, ostettu perinnöksi 1801, ja Anttilan kantatalo olleet yhdysviljelyksessä ja näillä ollut ulkopalsta Karjalassa (1 30-31: 53), josta alueesta luovutettu siirtolaisille (ks. Kaasalainen). Suurin osa Hietamäkeä siirretty v. 1935 Mietoisten kuntaan Mynämäestä. +
Rautatieasema vuodesta 1924 +
Hävinnyt talo, säteriratsutila; liitetty v. 1843 Raveaan, Mietoisiin vasta v. 1935 (Perälä, Mynämäki 1260-1960, s. 128). Nimeä ei käytetä mäkeä tarkoittamassa (länsipuolella parin sadan metrin päässä Kappelimäki). Vanhin mainita on vuodelta 1366: ''Hetamekj'' (Hausen, Registum ecclesiae Aboensis, s. 131). +
