Ominaisuus:KO
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on String.
H
Kivistä ja kallioista nummea, pientä, osin soistunutta metsää. Nummelle ukonilma tehnyt paljon pyykkiä: kiviä. Käsittää melko suuren alueen Mäyrinkorven ja Karjalankylän välillä, jota ei ole tavattu sanoa paljon miksikään. Ei yl. tunnettu. (AV) +
Metsää, Karjalan Kalelan Niemelän (ks. t.) hallussa. Uudehko nimi, tosin seudulla aina ollut paljon hirviä. +
Lindgrenintorpan rinnakkaisnimi sijainnin mukaan. Myös Suutarintorppa. +
Kuuskorven pohjoispuolella sijaitseva kallioinen mäki. +
Pelto, joka kuuluu Lemmin kulmakunnan Valtosen tilaan. Pelto sijaitsee Teinihaaran lähellä, vastapäätä Mäkärän tienhaaraa. Pelto on metsän ympäröimä. Se on saanut nimensä siitä, että hirvet viihtyivät siellä. ''ko siäl hirvet ain. se o nī mettäs sisäl ja hirveil‿o ai vapàus siäl.'' (VSR 1939) +
Kartassa oleva Hirsaaren nimi, mihin yleistykseen paikalliset eivät tyytyväisiä: ei yhdisty ilman muuta hirveen, saarella ei ole ollut paljon hirviä. (SK, HM) +
Kantatalo Mynämäessä, talolla ulkopalsta Karjalassa (1,2, 33-38: 57-58). Ulkotilasta erotettu Mäkilän lohkotila, aikaisemmin torppa. Lohkotila kartassa virheellisesti nimetty Hirveläksi. +, Tila, joka ostettu perintötilaksi 1790-luvulla (vuoden 1905 maakirja). Asukkaat: ''hirvola'' (myös sukunimenä). +, Mynäjoen etelärannalla sijaitseva kantatalo. Vuoden 1785 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Hirfvola'' (TMKA, Mynämäki 72²). +
Pilpolan pellon luoteiskulmassa sijaitseva maakumpare, joka oli aikaisemmin pelloksi raivaamaton. Nimi on saanut aiheen paikalla nähdyistä hirvistä. ''ja sitt‿on semmone / vähä̀ rumà nimì ko hirvoŋkölhä.'' (TA 1920) +
Joenperänojan (ks. Joenperänsuo) alkujuoksun alkuperäinen nimitys, alkaa ''hiuk₍ojàsualta'', suon länsipuolella ''hiuk₍ojàmäkì''. (VK) Oja ollut pieni ja vähäinen ennen perkuuta, minkä ei kuit. tarvitse olla nimen alku. (KAH) Ollut Vehmalaisten kantatalon suoniittua ja metsää. ''o semmone kaukane, pahà sua, hiuk₍ojà, se-ol ni vetèl, et sin upòs hamìloitte kans nim paljo et--'' (OJ) +
Joenperänojan kansanomainen nimi. +
Suo, josta Joenperänoja alkaa. +
Pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801 (yksi opas, 74-vuotias, muisti joskus kuulleensa tällaisen nimen). +
Kukonvuoren kaakkoispuolella sijaitseva metsämäki. +
Kivinen ja kallioinen metsäalue Juvan kylän talojen Maijanniittujen reunassa. Louhikkoisessa mäessä on kasvanut paljon vadelmia ja vanhat kyläläiset muistavat, miten heidän on heinänteossa oltaessa käsketty sateen ajaksi Hollonmäkeen vadelmia poimimaan. (LK 1924) +
Oik. Ekholminnotko. Yleisemmin Holminnotko. IL, AA +
Entisajan tuohitöiden valmistaja: teki mm. tuohijalkineita ja tuohisia hevosen pääkoppia. Monet pieneläjät tekivät ennen tuohitöitä kylässä; usein he ottivat ainekset metsistä ilman lupaa. (AR, Rekolan lohkotilan vanha isäntä), +
Metsä, jonka omistaja O. Honka. Aikaisemmin Iso-Kouvolan eli Isolan metsää. Tunnetaan molemmilla nimillä. Usein sanotaan ''hoŋkarajàl'', Hongan metsän ja karjalalaisten maiden raja eri kohdin. +
Lohkotila, Mynämäen Tiuvaisten Ottilan kantatalon vanha torppa, erotettu v. 1931 ja siirretty Karjalaan 1935. Myös Mattila. Ollut autiona n. 10 vuotta. +
Honkalan suvun hallussa vuodesta 1841 ollutta perintötilaa nimitetään Honkalaksi. Tilaan kuuluu virallisesti kaksi erillistä tilusta, ''hoŋkala ükköne'' ja ''hoŋkala kakkone''. Edelliseen kuuluvat molemmat Honkalan talot, uudempi ja vanhempi Honkala, joka on vuokralla. Jälkimmäinen on vasta sotien jälkeen ostettu peltotila, joka tunnetaan myös nimellä Oriniitty ja Hyyrostenloukas (104405: 24-25/36 4). Honkalasta on viime vuosikymmeninä lohkaistu seuraavat talot: Kalliomäki, Linjamäki ja Sirkkala. ''hoŋkalas‿o honkalm matti'' (MM 1920) +
