]> 2026-05-31T17:18:31+03:00 Valaskallio 0 fi 1418 Walnatiskallio, 1418 Walnotiskallio, 1434 Walutoskallioby, 1434 Walueteskallio, 1437 Valnotuskallio, 1540 Valaskalliå 2: 1-2FG 104402: 19/37 Aulis Wallenius 1968 Anneli Pajunen 1977 Päivi Paukku 1992 MIETOINEN Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo (nykyinen ''kallivuari''). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen. Turun tuomiokirkon Mustakirja (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollutseudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (''Warsinais-Suomen maakirja'', s. 32). Ks. Ojansuu: ''Suomal. paikannimitutk. I'', s. 235-6. Kylä Mietoisissa. Kylällä iso ulkopalsta Mynämäen ja Karjalan rajamailla (1: 23-26/54-53), jolla useita torppia, lohkotiloja: Mäkilä, Metsämäki, Ritamäki, Palmunen. Torpat perustettu 1800-luvun loppupuolella. Kuuluu Lemmiin. Katavaisten ja Kaukurlan naapurikylä. Sijaitsi 800-luvulla merenrannalla (Vuojärvi-Torhamo 1992). Ilmakuvassa kylä muistuttaa valaskalaa (OL 1924). Kustavintieltä tulee Valaskallioon ''valaskalliontiä''. Telkinmäestä Valaskallioon tulevaa tietä sanotaan myös ''valaskalliontiäksi''. Mietoinen Valaskallio Kylä valàskalli₍o valaskallio : valaskallios Valaskallio 2022-03-14T09:34:09Z 2459652.8987153 Valaskallio ~Nimikortti MietoinenMI1892 0 fi ~Nimikortti MietoinenMI1892 REDI 102 fi REDI