Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kahnakulma  + (''kahnakulma'' on tavallisesti 'syrjäkylä'.)

• Könsä  + (''könsä om piän tupà misä ei ol mittä etèst, mut ovè erès o jotta riuku.'' NS: hökkeli, tönö, tölli, mökki)
• Leija (yleisnimi)  + (''leija'' saattaa olla lyhentymä adjektiiv … ''leija'' saattaa olla lyhentymä adjektiivista ''leijainen'', jota nuoremmat eivät tunne. ''ko mā nouse ja laske ko sīn kävèle ni se o leijast. mnǟ lūle et leijamäkìki o sem mukka nimìtet.'' (TO 70 v.) ''leijast'': soista ja hyllyvää. Pohjoispuolella on Leijamäentahdon.lyvää. Pohjoispuolella on Leijamäentahdon.)
• Levo  + (''le₍o on kaŋkasmāt. silloŋko metìs lehmi … ''le₍o on kaŋkasmāt. silloŋko metìs lehmi paimennetti, ni le₍o olìva lehmitte lepòpaikoi.'' (KA). ''korkki₍a mä₍e'' (suo- ja korpialue Karjalassa) ''olìva le₍oi, nīl kasvo ruaho ja lehmä ajètti ain nīl ja sit sai paimeŋki ol vähä̀ aikka raohas ko lehmäp püsüsivä paikollas. eikä nīl ollu itìkoi,'' (OM 95 v.). Levo tunnetaan Karjalan itäosissa paremmin kuin länsiosissa.jalan itäosissa paremmin kuin länsiosissa.)
• Joki  + (''luannomuavaama virtaava vesiuama'' (Vieno Saarto, s. 1919). Verrattunan luonnonojaan joki on leveämpi ja vuolaampi.)
• Lähdeniittu (Kauvainen)  + (''metäj ja pello syrjäs'' (RV 1935). Epävarma tieto.)
• Orko (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Orko on maakappale, notkelma, joka on usein mäkien välissä ja on muuta maastoa matalampi. ''on tavallas hiuka orkòki. mākappale. notko. mäkie välis‿olèva matàlampi kohta.'' (TN 1913). Paikannimistössä Huiorko, Koiorko, Pitkäorko)
• Parkki  + (''parkki'' on tukkipuista varastoinnin yhteydessä varissut paksu kaarna.)
• Tahdon (yleisnimi)  + (Pieni pelto, joskus aidattu. ''kai se jokù piän pellom plänt o.'' ''lehtsuantahtomes'' (YR 1902))
• Loukas (yleisnimi)  + (Loukas on pellon nurkka, kulmapelto, jonka kahdella sivulla kulkee tie siten, että se näyttää muodostavan kulman. Esim. Hyrystenloukas Honkalan paikannimistössä.)
• Pränni (yleisnimi)  + (''pränni'' tarkoittaa huonetta, jossa on muuripata ja pieni hella. (HS 1905))
• Ukura (yleisnimi)  + (''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammal … ''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja.erkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja.)
• Kivenvare  + ('kivikko, kivikasa')
• Varppee (yleisnimi)  + (Kylällä ja talolla oleva läheinen metsäalue on varppee. Esim. Sunilanvarppee, Hemmilänvarppee.)
• Vainio (yleisnimi)  + (Heinää kasvava laidunmaa.)
• Tarvainen (kylä)  + (1300-luvulla maininta Tarvaisten Laurista (Perälä 1963, 185). Yhtenäinen kyläalue Mynämäen itäosassa. Kyläläiset ''tarvaslase''.)
• Kaitasuo (Raimela)  + (140 vuotta vanha tila, omistajina Lehtiset.)
• Kaskisten kartano  + (1400-luvulta peräisin oleva kartano Mietoi … 1400-luvulta peräisin oleva kartano Mietoisten kirkolta kilometrin verran länteen päin. Kartano on mm. kuulunut Naantalin luostarille 1490-luvulla. Myöhemmin, 1570-luvulla Kaskistenkartano liitettiin silloisen omistajansa Herman Flemingin toimesta Lehtistenkartanoon. Vasta 1920-luvulla kartanot erotettiin toisistaan kahden veljen omistukseen.tiin toisistaan kahden veljen omistukseen.)
• Parsila  + (1400-luvulta tunnetaan Jaakko Parsilainen, Parse ja Parsi; oletettavasti kylän nimen alkuperä (Perälä 1963, 168-169). Yhtenäinen pienehkö alue Mynämäen eteläpäässä. Asukkaat: ''parsilase'', harvoin ''parslalase''.)
• Anttila (Karppinen)  + (1792 isojaon yhteydessä Karppisten yks. lo … 1792 isojaon yhteydessä Karppisten yks. lohkottu kahteen osaan, Anttilaan ja Mattilaan, omistajat samaa sukua. Rakennukset olleet samalla mäellä kuin nykyisinkin , ns. Karppisten mäellä. 1860-luvulla yhden omistajan haltuun molemmat talot. Vir. yhd. 1947. Tunn. (HK)molemmat talot. Vir. yhd. 1947. Tunn. (HK))
• Mattila (Karppinen)  + (1792 isojaon yhteydessä Karppisten yksinäinen lohkottu kahteen osaan Anttilaan ja Mattilaan. Rakennukset olleet nykyisen ns. Karppisten mäellä. 1860 yhden omistajan haltuun, nykyisten Karppisten, vir. 1947. Tunnettu. (HK))
• Kurjenalhonsuo  + (1800-luvulla Kurjenalhon pelto ollut suo: seutu ollut linturikasta. (HR))
• Ruohola (Karjakoski)  + (1800-luvulla perustettu pieni torppa ns. V … 1800-luvulla perustettu pieni torppa ns. Vellinkikorvessa, itsenäistynyt 1913, erotettu Karjakosken Keskitalosta 1915. Nykyään virallinen nimi, katso Kajalin. Torpan vanhat rakennukset edelleen käytössä; pohjoiset sivut noudattavat vanhaa umpipihaa (tuvasta maalattiaiseen eteisen kautta puuhuoneeseen ja navettaan). Torpassa ei sähköä eikä muutakaan. Ruohola tunnettu, ei käytössä. muutakaan. Ruohola tunnettu, ei käytössä.)
• Alis-Junttila  + (Junttilasta jaettu tila 1880. Paikkakuntalaiset käyttävät myös muotoa ''alijunttila : alijunttilas'')
• Jaakolantontti  + (1900-luvun alkuun Mynämäen Lemmettylän Jaakola sijaitsi hiukan lännempänä mietoislaisen Nikulan talon torppana. Torppa sanottu irti ja siirtynyt nykyiselle paikalleen. Rakennukset hävinneet. (OM).)
• Karjaretki (Laajoki)  + (1900-luvun alussa Laajoella oli vielä Karjaretki: aidattu tie, jota pitkin eläimet kuljetettiin suoniitylle laitumelle ja sieltä taasen pois. Aitauksen paikkaa en tarkoin saanut selville.)
• Lindberg  + (1900-luvun alussa hävinnyt torppa, joka on ollut kylän yhteisen sotamiehen virka-asunto. Nimi asukkaan sukunimen mukaan.)
• Laurila (Aakula)  + (1940-luvulla Aakulan maista erotettu tila, joka sijaitsee vanhalla Aakulan kylän tonttimaalla (Aakula on siirretty myöhemmin pois vanhalta paikalta).)
• Järvelä (Mäenkylä)  + (1950-luvulla tila oli Järvisen suvulla, jonka jälkeen paikalla asui Ukkosen suku. Talonkirjojen nimi on tullut Järvisten sukunimestä. Paikka on nykyisin asumaton, ja se tunnetaan viimeisten asukkaitten mukaan nimellä Ukkonen.)
• Puskala (Saari)  + (75-vuotiaan Juho Rannikon mukaan nimi joht … 75-vuotiaan Juho Rannikon mukaan nimi johtuu rakentajan valitsemasta paikasta: ''semmossè mäntüpuskà hän sen rakèns.'' Rannikko muistaa, että torppa on hänen eläessään rakennettu. Puskala on hänen arvionsa mukaan hiukan yli 60 v. vanha nimi. Rinnakkaisnimi Lahdenperän Matin torppa.. Rinnakkaisnimi Lahdenperän Matin torppa.)
• Haanperä (Saari)  + (75-vuotias Emil Laine selitti nimen syntyn … 75-vuotias Emil Laine selitti nimen syntyneen siten, että hänen isänsä muutti 1800-luvun lopussa torppaan Mynämäestä Haanperän talosta. Tämän talon nimestä tuli sekä torpan nimi että sen omistajan sukunimi. Haanperä valittiin torpan nimeksi ilmeisesti vasta vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä.paussodan jälkeen torppien itsenäistyessä.)
• Kotopelto (Aakula)  + (Aakulan eteläpuolella sijaitseva lähipelto.)
• Kellarimäki (Aakula)  + (Aakulan länsipuolella sijaitseva matala mäki, jossa on vanha kellari.)
• Saunaranta (Aakula)  + (Aakulan talon kohdalla Mierojan länsirannalla oleva viljelemätön kaista, jossa oli vanha sauna.)
• Aanalhonoja  + (Aanalhojen peltojen halki kulkee Aanalhonoja, joka laskee Kaiunkallion, Taatin ja Maijanniitun kautta Laajokeen.)
• Aanalhonmetsä  + (Aanalhon peltojen reunassa oleva metsä)
• Aatinmäenkulju  + (Aatinmäen alapuolella Laajoessa oleva suvantopaikka.)
• Kulmala (Halso)  + (Aatinmäen eteläpuolella sijainnut talo, joka on hävinnyt. Vuoden 1807 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kulmala'' (vanhalta nimeltään Anttila, TMKA, Mynämäki 6⁰).)
• Alhonperä  + (Aatinmäen pohjoispuolella oleva pelto. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Alhonpärä'' (TMKA, Mynämäki 6 0).)
• Ketola (Munttinen)  + (Aavikon lähellä ollut torppa, joka on hävinnyt.)
• Aavikko  + (Aavikonmäessä oleva vanha tupa.)
• Ahola (Hämäläinen)  + (Ahola eli Meritalo on n. 40 vuotta sitten yhdistetty Pohjataloon.)
• Ahola (Huoli)  + (Ahon virallinen nimi, ei ole käytössä.)
• Sokkalanpelto  + (Ahtin lisäksi pelto on kuulunut Sokkalaan. Tunnettu myös Haanpeltona. Nykyisin urheilukenttänä.)
• Isänmaa (Tursunperän Ahti)  + (Ahtin talon vanhanisännän omistuksessa ollut pelto. Nykyinen omistussuhde ei ole tiedossa. (Vieno Saarto s. 1912).)
• Haanpelto (Tursunperä)  + (Ahtinpeltona ja Sokkalanpeltona tunnettu Tursunnummella oleva peltokappale. Nykyisin Urheilukeskus pellon paikalla. Pellon eteläpuolella Hakalähde.)