Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kotoluhta  + (Ali-Mattilan talon peltoa Suoliston itäpuolella Laajoen rannassa. (AA))
• Kotopelto (Ali-Mattila)  + (Ali-Mattilan talon peltoa talon eteläpuolella, siihen yhdistetty myös entinen Junnilan ''kotòpelto''. Nykyisin joskus myös Kotoluhta.)
• Aliinanpellot  + (Aliinantupaan kuuluu pari pientä peltoa, joita nimitetään ''alinampelloks''. Pelto- ja niittyjako v. 1795: ''uustahdon''.)
• Raiko (Lankkinen)  + (Alikarhulan nykyinen nimi omistajan sukunimen mukaan. Raiko muuttanut Alikarhulaan 40 vuotta sitten Ruskolta.)
• Alilato  + (Alipellossa oleva lato.)
• Kotopelto (Alis-Haanperä)  + (Alis-Haanperän lohkotilan pohjoispuolinen pelto, josta osa Kotoniittu.)
• Mäkipelto (Liuskallio)  + (Alis-Puntalan eteläpuolella sijaitseva pieni peltolohko.)
• Suolisto (Karjalankylä)  + (Alis-Sippolan lohkotilan pelto. Isojako: Suolisto. (JA, ES))
• Iisakinloukas  + (Alis-Tepan eteläpuolella sijaitseva pelto. Lähistöllä on joskus asunut Iisakki-niminen mies.)
• Junttilanmäki  + (Alisjunttilan tilan eteläpuolelta alkava mäki tiensuuntaisesti, vanhoja Junttilan maita. Mäkeä noustaan Tursunnummelle ja tien nousu jatkuu Junttilanmäestä Tursunperänmäkenä. ( OA 1925). Junttilanmäkeä harvemmin käytetään nimeä Pahikkalanmäki.)
• Kolari  + (Alisjunttilasta erotettu tontti. Ei tunneta lohkomisaikaa eikä nimen alkuperää. Nykyisin huvila.)
• Koukkari  + (Alistalon aikaisempi nimitys, jota ei enää kovinkaan paljon käytetä.)
• Sika-alho  + (Seppälän rajalla sijaitseva hyvin pieni peltolohko.)
• Vähälohko (Kattelus)  + (Alistalon kapea metsälohko Korskalliossa. Vähälohkossa sijaitsevat Kotometsä- ja Korpimetsä-nimiset metsiköt. Saanut nimensä suhteellisen vähäisen kokonsa johdosta. ''vähä̀lohkos‿oŋ ɢorpimettä'' (AL 1927).)
• Korpimetsä (Kattelus)  + (Alistalon metsälohkossa, Vähälohkossa, sijaitseva tiheä metsikkö. Puuston tiheys ja metskön sijainti Vähälohkon uloimmassa kolkassa vaikuttanut siihen, että metsikkö on nimetty Korpimetsäksi. ''vähä̀lohkos‿oŋ ɢorpimettä'' (AL 1927).)
• Kotometsä (Kattelus)  + (Alistalon metsäpalstaan kuuluva pieni metsikkö Korskalliossa, sen eteläpäässä. Omistussuhteen ja läheisen sijainnin vuoksi metsää kutsutaan Kotometsäksi. ''kotòmettäks sitä̀ mettä sanotù'' (AL 1927).)
• Kallionaluspelto  + (Alistalon pelto Alistalon vieressä talon itäsivulla. Pellon toisessa päässä kohoaa kallio.)
• Haka (Kattelus)  + (Alistalon pelto Korskallion eteläpäässä. Haassa sijaitsee pieni Isäntahdon-niminen pelto. Nykyään viljelyksessä oleva pelto on aiemmin ollut hevoshakana.)
• Vaheketo (Alistalo)  + (Alistalon pelto Mynäjoen pohjoisrannalla. Ei tiedetä nimen alkuperää. / Karkkismäen eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Nimen syntyä ei osattu selittää. Samanniminen pelto jatkuu Majalaisten puolelle.)
• Vihasmäenpelto  + (Alistalon pelto Vihasmäen länsipuolella ja Ylistalon pelto Vihasmäen itäpuolella. Sanotaan joskus pelkästään Vihasmäki.)
• Vuohioja (Alistalo)  + (Alistalon pelto Vuohiojan varressa Vuohiojan torpan kohdalla.)
• Narri (Alistalo)  + (Alistalon pelto päärakennuksen pohjoispuolella. Nimen alkuperää ei tunneta.)
• Nakki  + (Mynäjoen luoteisrannalla sijaiteva rantapelto.)
• Tuomaantahdon  + (Alistalon pieni pelto talon maiden länsiosassa. Luultavasti ollut joskus Tuomas-nimisen miehen raivaama.)
• Peräniittu (Mustila)  + (Alistalon päärakennuksesta kauimmainen pelto.)

• Kotopelto (Alistalo)  + (Alistalon päärakennusta lähinnä oleva pelto.)

• Alistuvan Miina (henkilö)  + (Alistuvan Miina -torpan asukas, jonka kuoltua torppa purettiin.)
• Nakkila (Karjala)  + (Alk. Mynämäen Nakkilan ulkopalstaa, siirr. Karjalaan. Vrt. Suontaustakylä.)
• Hirmuinen (Karjala)  + (Alk. kruununpuustelli Mietoisten kunnassa. Ulkopalsta-alueet eli metsät siirretty Karjalaan 1935.)
• Suojoentie  + (Alkaa Laajoen ja ''suojontiähārast'' (1 32: 51), vie Karjalankylään.)
• Salavaistentie  + (Alkaa Suojoelta ''sakàvaistentiähārast'' ( … Alkaa Suojoelta ''sakàvaistentiähārast'' (30: 52) ja päättyy Kylän mäkeen, josta alkaa Luhdantie. ''salàvaistentiäl ol ol nī viholliseks vereji tüttüläoittü, mut ei ne ain ollu nī püsüväissi, maffi isännäkiŋ ko tuliva turùst vähä juavuksis nī painusiva he₍osten kans läpì nī et verèjä truiskusiva.'' ("ol" 1920-30-luvuilla, "maffi" mahtavat).("ol" 1920-30-luvuilla, "maffi" mahtavat).)
• Lautamäenpelto  + (Alkuaan Hellan kantatalon peltoja, myöhemmin pelloista perustettu Kulmalan lohkotila. Katso myös Lautamäki.)
• Kaijasalho  + (Alkuaan Junnilan kantatalon maata; pieni metsäalue Mynämäen Pellilän rajojen sisäpuolella. Virallinen nimi Kaijasalho. Yleiskäytössä lyhentynyt muoto ''kai₍alho''.)
• Suopelto (Karjalankylä)  + (Alkuaan Mattilan kantatalon peltoa Laajoen rannassa. Pellon koillispuolelta alkaa suuri Raumajärvensuo. Nykyisin Ruuhimäen eli Junnilan peltoa.)
• Lepistö (ulkopalsta)  + (Alkuaan Mynämäen Lepistön ulkopalstaa, siirretty Karjalaan. Vrt. Suontaustankylä.)
• Munttinen (ulkopalsta)  + (Alkuaan Mynämäen Munttisten Karjalassa olevaa ulkopalstaa, joka myöhemmin siirretty Karjalaan. Vertaa Suontaustankylä.)
• Nihattula (Karjala)  + (Alkuaan Mynämäen Nihattulan kylän ulkopalsta, siirretty Karjalaan myöhemmin. Vertaa Suontaustankylä.)
• Mäkinen (Karppinen)  + (Alkuaan Mynämäen Tammiston kylän Rekolan t … Alkuaan Mynämäen Tammiston kylän Rekolan talon torppa, virallinen nimi Mäkilä, ei käytössä. Torppaa pitänyt Mäkinen-niminen leski. 1920-luvulla itsenäistynyt ja v.1 926 tilaan lisätty Karjalan Karppisten maata. Asukkaat: ''karppise'' ~''mäkise'' (sukunimen sijaan jatk. käyt.; samassa kylässä muitakin karppisia).äyt.; samassa kylässä muitakin karppisia).)
• Vihtamäki (ulkopalsta)  + (Alkuaan Mynämäen Vihtamäen kylän ulkopalstaa, siirretty Karjalaan, Katso Toma.)
• Majalainen (ulkopalsta)  + (Alkuaan Mynämäken Majalaisten ulkopalstaa, joka siirretty Karjalaan. Vertaa Suontaustankylä.)
• Luhdanperä (metsä)  + (Alkujaan torpan nimi. Myöhemmin Luhdanperä … Alkujaan torpan nimi. Myöhemmin Luhdanperä tarkoittanut valtion metsää, joka jäänyt 1936 valtiolle, kun erotettu Peren kantatalo. Metsäalue kyläläisille vierasta, ei tunneta esimerkiksi kallioille nimiä, korkeintaan tiedetään olevan Kruununmetsää. Kuulunut Luhdan palstaan.n Kruununmetsää. Kuulunut Luhdan palstaan.)
• Vähäsaari  + (Alkuperäinen Vähänsaaren torppa on ollut l … Alkuperäinen Vähänsaaren torppa on ollut lähes 300 metriä pohjoisempana kuin nykyinen melko uusi rakennus. Vanhan Vähänsaaren paikalla on joskus ollut Vähänsaaren karjatalo, joka on kuulunut Saaren kartanolle (Iso tietosanakirja, hakusana Saari: V. 1638 Saarenkuninkaankartano ja Vähä-Saaren karjatila). Olettamuksena voi esittää, että nimi Vähäsaari on syntynyt vastapainoksi Saaren kartanolle, joka on ollut "isosaari". Torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen vaihdettiin nimi Vähäsaari uuteen sepitettyyn nimeen Salmela. Nimi Vähäsaari on epävirallisena silti yleisempi. ''se muija o vähä̀ltsārelt.'' Mietoisten kirkonkirjat: Lill Saaris torp 1726-31, Wähäsari tårp 1752-58, Mietoisten kirkontilit: Wähäsaari 1761, Saaren Wähän-Saaren (gen.) 1889.ari 1761, Saaren Wähän-Saaren (gen.) 1889.)
• Retkentie (Tursunperä)  + (Alkuperäinen nimi Paviljongintielle. Kulkureitti Tursunnummelta kyläläisten laidunmaille kylän itäosaan. ''se on retketiä ko sitä müäte tehtī retkiä karjā hakema.'' (VS s. 1912))
• Alttarmäenkivi  + (Alttarmäessä ollut suuri kivi.)
• Luodonsaari  + (Alue Salavaistentiestä pohjoiseen Tallalan kylän rajalle joen itäpuolella on Luodonsaari: Luodonniitu ja sitä ympäröivä metsä.)
• Lehtihaka  + (Alue on pieni koivuja kasvava haka. Käytetään myös muotoa Koivuhaka.)
• Palo (Tiuvainen)  + (Alueella on ollut metsäpalo n. 100 vuotta sitten ja on sittemmin metsittynyt uudelleen. Harvoin kuulee aluetta nimitettävän vanhalla nimellä. (TK 1947))
• Pärkkä  + (Aluksi laitumena ollut niitty, Kairassuon pohjoisosa. ''hevosi piretti metäs ja pärkätti ne kaliseval esinēl pellolt karkku.'' (SL s. 1914). Ks. pajupärkki.)
• Kallinen  + (Alunperin ollut Kallisten yksinäinen, jota lohkottu ja tehty Lempiskallion kylä.)
• Amalianlähde  + (Amaliankaivon rinnakkaisnimi.)
• Vähässuo  + (Anonorvon eteläpuolella sijaitseva pieni suo. Vertaa lännempänä Karjakosken puolella on Isossuo. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Wähä Suo'' (TMKA, Mynämäki 11).)