Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Vihtamäki (ulkopalsta)  + (Alkuaan Mynämäen Vihtamäen kylän ulkopalstaa, siirretty Karjalaan, Katso Toma.)
• Majalainen (ulkopalsta)  + (Alkuaan Mynämäken Majalaisten ulkopalstaa, joka siirretty Karjalaan. Vertaa Suontaustankylä.)
• Luhdanperä (metsä)  + (Alkujaan torpan nimi. Myöhemmin Luhdanperä … Alkujaan torpan nimi. Myöhemmin Luhdanperä tarkoittanut valtion metsää, joka jäänyt 1936 valtiolle, kun erotettu Peren kantatalo. Metsäalue kyläläisille vierasta, ei tunneta esimerkiksi kallioille nimiä, korkeintaan tiedetään olevan Kruununmetsää. Kuulunut Luhdan palstaan.n Kruununmetsää. Kuulunut Luhdan palstaan.)
• Vähäsaari  + (Alkuperäinen Vähänsaaren torppa on ollut l … Alkuperäinen Vähänsaaren torppa on ollut lähes 300 metriä pohjoisempana kuin nykyinen melko uusi rakennus. Vanhan Vähänsaaren paikalla on joskus ollut Vähänsaaren karjatalo, joka on kuulunut Saaren kartanolle (Iso tietosanakirja, hakusana Saari: V. 1638 Saarenkuninkaankartano ja Vähä-Saaren karjatila). Olettamuksena voi esittää, että nimi Vähäsaari on syntynyt vastapainoksi Saaren kartanolle, joka on ollut "isosaari". Torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen vaihdettiin nimi Vähäsaari uuteen sepitettyyn nimeen Salmela. Nimi Vähäsaari on epävirallisena silti yleisempi. ''se muija o vähä̀ltsārelt.'' Mietoisten kirkonkirjat: Lill Saaris torp 1726-31, Wähäsari tårp 1752-58, Mietoisten kirkontilit: Wähäsaari 1761, Saaren Wähän-Saaren (gen.) 1889.ari 1761, Saaren Wähän-Saaren (gen.) 1889.)
• Retkentie (Tursunperä)  + (Alkuperäinen nimi Paviljongintielle. Kulkureitti Tursunnummelta kyläläisten laidunmaille kylän itäosaan. ''se on retketiä ko sitä müäte tehtī retkiä karjā hakema.'' (VS s. 1912))
• Alttarmäenkivi  + (Alttarmäessä ollut suuri kivi.)
• Luodonsaari  + (Alue Salavaistentiestä pohjoiseen Tallalan kylän rajalle joen itäpuolella on Luodonsaari: Luodonniitu ja sitä ympäröivä metsä.)
• Lehtihaka  + (Alue on pieni koivuja kasvava haka. Käytetään myös muotoa Koivuhaka.)
• Palo (Tiuvainen)  + (Alueella on ollut metsäpalo n. 100 vuotta sitten ja on sittemmin metsittynyt uudelleen. Harvoin kuulee aluetta nimitettävän vanhalla nimellä. (TK 1947))
• Pärkkä  + (Aluksi laitumena ollut niitty, Kairassuon pohjoisosa. ''hevosi piretti metäs ja pärkätti ne kaliseval esinēl pellolt karkku.'' (SL s. 1914). Ks. pajupärkki.)
• Kallinen  + (Alunperin ollut Kallisten yksinäinen, jota lohkottu ja tehty Lempiskallion kylä.)
• Amalianlähde  + (Amaliankaivon rinnakkaisnimi.)
• Vähässuo  + (Anonorvon eteläpuolella sijaitseva pieni suo. Vertaa lännempänä Karjakosken puolella on Isossuo. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Wähä Suo'' (TMKA, Mynämäki 11).)
• Niinistö  + (Anonorvon pohjoispuolella sijaitseva pelto. Sen rinnakkaisnimet ovat Niinistönorko ja Niinistönonni. Vuoden 1764 Kivikylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Ninistö Orko'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Kotopellot (Tiuvainen)  + (Antolan taloa ympäröivät pellot.)
• Killanketo  + (Antti Lizelius mainitsee ''Tiedustuskirjas … Antti Lizelius mainitsee ''Tiedustuskirjassaan'' (ks. Satakunta, Kotiseututkimuksia XII), miten kansa harjoitti pankannallisia menoja. Tietyt paikat olivat pyhitettyhä pakanallisille jumalille. Yhtenä tällaisena paikkana hän mainitsee Killankedon Sairisten ja Laajoen välillä. Eräällä haastateltavaltani (AM 1899) sain tiedon Kopponkedosta (ks. Kopponketo); Lizelius puhuu samassa yhteydessä myös Kapukedosta. Tarkkaa tieto sijainnista en saanut.osta. Tarkkaa tieto sijainnista en saanut.)
• Kapuketo  + (Antti Lizelius puhuu ''Tiedustuskirjassaan'' (ks. Satakunta: Kotiseutututkimuksia XII) Kapukedosta synonyyminä Killankedolle (ks. Killanketo ja Kopponketo).)
• Kaivolohko  + (Anttilaan johtavan pikkutien ja Sunilan tien risteyksessä sijaitseva pieni peltolohko, joka kuuluu kartanon maihin. Saanut nimensä pellolla olevan kaivon mukaan.)
• Vähäniittu (Anttila)  + (Anttilalle kuuluva pelto kylän luoteisosassa.)
• Kankareenmäki (Ihalainen)  + (Anttilan eteläpuolella sijaitseva pieni viljelemätön maa.)
• Niitunpelto (Nukkila)  + (Anttilan kaakkoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Antinmetsä  + (Anttilan kantatalon eri metsäpalstoja sano … Anttilan kantatalon eri metsäpalstoja sanotaan ''antìmmetäks'' silloin kun omist. käyttämää nimitystä ei tunneta, yl. a) metsä Pellonperän ympärillä (28:52), sanotaan myös Kotohaaksi. b)Metsä Juvarlan itäpuolella, myös Isohaka (27: 51 8). c) Niemisen lohkotilan Anttilan kantatalolta 1940-luvulla ostettu metsä (25: 54), joka Anttilanporontteen (ks. Poronttee) metsäalue. Käyt. ei rinnakkaisnimeä.ttee) metsäalue. Käyt. ei rinnakkaisnimeä.)
• Hympläntahdon  + (Anttilan kantatalon maalla ollut pieni pelto Hymplänvainiosta länteen. Nykyisin metsää (ks. Isohaka). Pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ''Hymblä tahdon''. Ei käytössä, tunnettu.)
• Kirkvaha  + (Anttilan kantatalon metsässä oleva suuri, … Anttilan kantatalon metsässä oleva suuri, jyrkkäseinämäinen kivi. Vanhemmat (ST 79 v.) muistavat isovanhempien hokeman ''kirkvahàs asùs pahà'' ja yhdistävät kiven pakanallisiin asioihin. Nuoremmat (EH 35 v., suku Salavaisiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa) mielestä ''kirk'' = kirkko ja kivi on saanut nimensä, koska ''se-o jürk koŋ kirkon torn''. Vrt. NS: kirki ja vaha.koŋ kirkon torn''. Vrt. NS: kirki ja vaha.)
• Kotohaka (Salavainen)  + (Anttilan kantatalon metsää Pellonperän länsipuolella. Vrt. Isohaka.)

• Anttilanmetsä (Antikkala)  + (Anttilan kantatalon metsää ulkopalstalla Karjalassa. (AV))

• Isohaka (Salavainen)  + (Anttilan kantatalon metsää, sanotaan myös Antinmetsäksi. Vrt. Vähähaka.)
• Pellonperä (Salavainen)  + (Anttilan kantatalon pelto (MO os. Anttila n. 60 v.) Kyläläiset sanovat Pellonperää Tuomistoksi.)
• Luodonniittu  + (Anttilan kantatalon pelto, asiakirjoisa (Pelto ja Niittyjako 1795) Luoto. Alue Salavaistentiestä pohjoiseen Tallalan kylän rajalle joen itäpuolella on Luodonsaari: Luodonniittu ja sitä ympäröivä metsä.)
• Kartanonloukka (Anttila)  + (Anttilan kantatalon pelto, joka on Kartanopellon itäpuolella. ''meil sanòtti kartanloukaks eròtukseks Lassilan kartanpellost.'' Myös Keskitalon lohkotilalla Kartanonloukka.)
• Myllyntahdon  + (Anttilan kantatalon pelto, joka on lähellä jokirantaa ja Salavaistenkoskea, jossa on ollut kylän kaikkien talojen myllyt. V. 1808 (''Beskrivning öfver Salavais Bys ängor'') mainitaan Anttilan ''Mylly och isovainio'' (ks. Anttilan Kotopelto).)
• Kotopelto (Anttila)  + (Anttilan kantatalon pelto, jonka eteläosa joen lähellä on Myllyntahdon. Beskrivning öfver Salavais Bys Ölgor v. 1808 Mylly- och isovainio.)
• Lahtilanrajapelto  + (Anttilan kantatalon pelto, jonka etelärajalla Lahtilan lohkotilan maita. Pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ja siihen kuuluvassa kartassa v. 1791 tällä paikalla Kauratahdon, Kuormantahdon, perunamaa; ei tunnettu.)
• Tuomisto  + (Anttilan kantatalon pelto, jota kyläläiset … Anttilan kantatalon pelto, jota kyläläiset (VL 50 v., EH 35 v.) sanovat Tuomistoksi, talonväki Pellonperäksi. Asiakirjoissa (Pelto- ja niittyjako v. 1795 ja siihen liittivä kartta v. 1791) Tuomisto, Tuomaan sarat, ''Thomas Åker'': Tuomisto nykyisin Kotoniittyä ja Pellonperää, Tuomaan sarat pienet sarat Pellonperän eteläosassa.arat pienet sarat Pellonperän eteläosassa.)
• Honksuo (Salavainen)  + (Anttilan kantatalon pelto, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (''Hongosuo'', ''Hongisuo''). (ks. Tortti).)
• Antinkallenmaa  + (Anttilan kantatalon pelto, nimetty ed. omistajansa mukaan.)
• Kotoniitty  + (Anttilan kantatalon pelto. Otteessa lainhu … Anttilan kantatalon pelto. Otteessa lainhuudatusasiain pöytäkirjasta vuodelta 1949 mainitaan Kotoniityn keskipelto. Suurin osa nykyistä Kotoniittyä ja Pellonperää on asiakirjojen (Pelto ja niittyjako v. 1795 ja siihen liittyvä kartta v. 1791) mukaan ollut Tuomisto.yvä kartta v. 1791) mukaan ollut Tuomisto.)
• Riihentaustapelto (Salavainen)  + (Anttilan kantatalon pieni pelto, joka on entisen riihen takana.)
• Antinkoverainen  + (Anttilan kantatalon soistuvaa niittyä, vrt. Talolankoverainen. ''Charta öfver Salavais Bys Åkrar och Ängar - år 1791'' mukaan pohjoisosa Antinkoveroisesta ollut ''Andilan joenranda''.)
• Aliinantupa  + (Anttilan kantatalon vanhapiikatyttärelle 1900-luvun alkupuolella rakennttu tupa Salavaistenkosken itäpuolella. Aliinantupaan kuuluu pari pientä peltoa, joita nimitetään ''alinampelloks'' (28: 51 17). Pelto- ja niittyjako v. 1795: uustahdon.)
• Metsäranta (Vehmalainen)  + (Anttilan lohkotilan virallinen nimi, ei käytössä.)
• Vännisarka  + (Anttilan maihin kuulunut pelto, joka nykyisin kuuluu Männistölle.)
• Laurila (Ihalainen)  + (Anttilan maista 1950-luvulla erotettu tila, jonka kansanomainen nimi on Käkönen omistajan sukunimen mukaan.)
• Isoniittu (Uhlun Anttila)  + (Anttilan pelto Mattilan Isoniitun vieressä.)
• Junnila (Tarvainen)  + (Anttilan suvun omistuksessa oleva tila. Tilan maat on jaettu, päärakennus hävinnyt. Maat tunnetaan paremmin nimellä Julla. Nimen alkuperää ei tunneta.)
• Uhluntanhua (pelto)  + (Anttilan talon edustalta Kustavintielle päin avautuva peltoaukea.)
• Uhluntanhua (tie)  + (Anttilan talon ja Isomäen väliin jäävä Askaistentien osa.)
• Heinonen (Uhlu)  + (Anttilan talon maista lohkottu tila, jonka rinnakkaisnimenä on Kankaristo. Nimeä Heinonen on käytetty n. 20 vuotta eli siitä asti, kun nykyinen omistaja osti tilan. Nimi tulee isäntäväen sukunimen mukaan.)
• Anttilanmetsä (Uhlu)  + (Anttilan talon metsää ulkopalstalla Karjalan ja Mynämäen kuntien rajoilla. Talolla ollut ulkopalstalla Rantalan torppa, nyk. lohkotila.)
• Laitumenpelto (Anttila)  + (Anttilan talon pelto, joka sijaitsee Anttilan päärakennuksen takana. Pelto rajoittuu toiselta puolelta Suorsankurkunojaan, toiselta puolelta Askaistentiehen. rinnakkaisnimi on Kaupanpelto.)
• Pajanpelto (Uhlu)  + (Anttilan talon takana oleva pieni peltotilkku, joka on joskus kuulunut Mattilan tilan alueisiin. Vertaa Pajanloukka ja Vaahteramäenloukka.)