Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Anttilan pelto Mattilan Isoniitun vieressä.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Vähäniittu (Anttila)  + (Anttilalle kuuluva pelto kylän luoteisosassa.)
  • Kankareenmäki (Ihalainen)  + (Anttilan eteläpuolella sijaitseva pieni viljelemätön maa.)
  • Niitunpelto (Nukkila)  + (Anttilan kaakkoispuolella sijaitseva peltolohko.)
  • Antinmetsä  + (Anttilan kantatalon eri metsäpalstoja sanoAnttilan kantatalon eri metsäpalstoja sanotaan ''antìmmetäks'' silloin kun omist. käyttämää nimitystä ei tunneta, yl. a) metsä Pellonperän ympärillä (28:52), sanotaan myös Kotohaaksi. b)Metsä Juvarlan itäpuolella, myös Isohaka (27: 51 8). c) Niemisen lohkotilan Anttilan kantatalolta 1940-luvulla ostettu metsä (25: 54), joka Anttilanporontteen (ks. Poronttee) metsäalue. Käyt. ei rinnakkaisnimeä.ttee) metsäalue. Käyt. ei rinnakkaisnimeä.)
  • Hympläntahdon  + (Anttilan kantatalon maalla ollut pieni pelto Hymplänvainiosta länteen. Nykyisin metsää (ks. Isohaka). Pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ''Hymblä tahdon''. Ei käytössä, tunnettu.)
  • Kirkvaha  + (Anttilan kantatalon metsässä oleva suuri, Anttilan kantatalon metsässä oleva suuri, jyrkkäseinämäinen kivi. Vanhemmat (ST 79 v.) muistavat isovanhempien hokeman ''kirkvahàs asùs pahà'' ja yhdistävät kiven pakanallisiin asioihin. Nuoremmat (EH 35 v., suku Salavaisiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa) mielestä ''kirk'' = kirkko ja kivi on saanut nimensä, koska ''se-o jürk koŋ kirkon torn''. Vrt. NS: kirki ja vaha.koŋ kirkon torn''. Vrt. NS: kirki ja vaha.)
  • Kotohaka (Salavainen)  + (Anttilan kantatalon metsää Pellonperän länsipuolella. Vrt. Isohaka.)
  • Anttilanmetsä (Antikkala)  + (Anttilan kantatalon metsää ulkopalstalla Karjalassa. (AV))
  • Isohaka (Salavainen)  + (Anttilan kantatalon metsää, sanotaan myös Antinmetsäksi. Vrt. Vähähaka.)
  • Pellonperä (Salavainen)  + (Anttilan kantatalon pelto (MO os. Anttila n. 60 v.) Kyläläiset sanovat Pellonperää Tuomistoksi.)
  • Luodonniittu  + (Anttilan kantatalon pelto, asiakirjoisa (Pelto ja Niittyjako 1795) Luoto. Alue Salavaistentiestä pohjoiseen Tallalan kylän rajalle joen itäpuolella on Luodonsaari: Luodonniittu ja sitä ympäröivä metsä.)
  • Kartanonloukka (Anttila)  + (Anttilan kantatalon pelto, joka on Kartanopellon itäpuolella. ''meil sanòtti kartanloukaks eròtukseks Lassilan kartanpellost.'' Myös Keskitalon lohkotilalla Kartanonloukka.)
  • Myllyntahdon  + (Anttilan kantatalon pelto, joka on lähellä jokirantaa ja Salavaistenkoskea, jossa on ollut kylän kaikkien talojen myllyt. V. 1808 (''Beskrivning öfver Salavais Bys ängor'') mainitaan Anttilan ''Mylly och isovainio'' (ks. Anttilan Kotopelto).)
  • Kotopelto (Anttila)  + (Anttilan kantatalon pelto, jonka eteläosa joen lähellä on Myllyntahdon. Beskrivning öfver Salavais Bys Ölgor v. 1808 Mylly- och isovainio.)
  • Lahtilanrajapelto  + (Anttilan kantatalon pelto, jonka etelärajalla Lahtilan lohkotilan maita. Pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ja siihen kuuluvassa kartassa v. 1791 tällä paikalla Kauratahdon, Kuormantahdon, perunamaa; ei tunnettu.)
  • Tuomisto  + (Anttilan kantatalon pelto, jota kyläläisetAnttilan kantatalon pelto, jota kyläläiset (VL 50 v., EH 35 v.) sanovat Tuomistoksi, talonväki Pellonperäksi. Asiakirjoissa (Pelto- ja niittyjako v. 1795 ja siihen liittivä kartta v. 1791) Tuomisto, Tuomaan sarat, ''Thomas Åker'': Tuomisto nykyisin Kotoniittyä ja Pellonperää, Tuomaan sarat pienet sarat Pellonperän eteläosassa.arat pienet sarat Pellonperän eteläosassa.)
  • Honksuo (Salavainen)  + (Anttilan kantatalon pelto, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (''Hongosuo'', ''Hongisuo''). (ks. Tortti).)
  • Antinkallenmaa  + (Anttilan kantatalon pelto, nimetty ed. omistajansa mukaan.)
  • Kotoniitty  + (Anttilan kantatalon pelto. Otteessa lainhuAnttilan kantatalon pelto. Otteessa lainhuudatusasiain pöytäkirjasta vuodelta 1949 mainitaan Kotoniityn keskipelto. Suurin osa nykyistä Kotoniittyä ja Pellonperää on asiakirjojen (Pelto ja niittyjako v. 1795 ja siihen liittyvä kartta v. 1791) mukaan ollut Tuomisto.yvä kartta v. 1791) mukaan ollut Tuomisto.)
  • Riihentaustapelto (Salavainen)  + (Anttilan kantatalon pieni pelto, joka on entisen riihen takana.)
  • Antinkoverainen  + (Anttilan kantatalon soistuvaa niittyä, vrt. Talolankoverainen. ''Charta öfver Salavais Bys Åkrar och Ängar - år 1791'' mukaan pohjoisosa Antinkoveroisesta ollut ''Andilan joenranda''.)
  • Aliinantupa  + (Anttilan kantatalon vanhapiikatyttärelle 1900-luvun alkupuolella rakennttu tupa Salavaistenkosken itäpuolella. Aliinantupaan kuuluu pari pientä peltoa, joita nimitetään ''alinampelloks'' (28: 51 17). Pelto- ja niittyjako v. 1795: uustahdon.)
  • Metsäranta (Vehmalainen)  + (Anttilan lohkotilan virallinen nimi, ei käytössä.)
  • Vännisarka  + (Anttilan maihin kuulunut pelto, joka nykyisin kuuluu Männistölle.)
  • Laurila (Ihalainen)  + (Anttilan maista 1950-luvulla erotettu tila, jonka kansanomainen nimi on Käkönen omistajan sukunimen mukaan.)
  • Junnila (Tarvainen)  + (Anttilan suvun omistuksessa oleva tila. Tilan maat on jaettu, päärakennus hävinnyt. Maat tunnetaan paremmin nimellä Julla. Nimen alkuperää ei tunneta.)
  • Uhluntanhua (pelto)  + (Anttilan talon edustalta Kustavintielle päin avautuva peltoaukea.)
  • Uhluntanhua (tie)  + (Anttilan talon ja Isomäen väliin jäävä Askaistentien osa.)
  • Heinonen (Uhlu)  + (Anttilan talon maista lohkottu tila, jonka rinnakkaisnimenä on Kankaristo. Nimeä Heinonen on käytetty n. 20 vuotta eli siitä asti, kun nykyinen omistaja osti tilan. Nimi tulee isäntäväen sukunimen mukaan.)
  • Anttilanmetsä (Uhlu)  + (Anttilan talon metsää ulkopalstalla Karjalan ja Mynämäen kuntien rajoilla. Talolla ollut ulkopalstalla Rantalan torppa, nyk. lohkotila.)
  • Laitumenpelto (Anttila)  + (Anttilan talon pelto, joka sijaitsee Anttilan päärakennuksen takana. Pelto rajoittuu toiselta puolelta Suorsankurkunojaan, toiselta puolelta Askaistentiehen. rinnakkaisnimi on Kaupanpelto.)
  • Pajanpelto (Uhlu)  + (Anttilan talon takana oleva pieni peltotilkku, joka on joskus kuulunut Mattilan tilan alueisiin. Vertaa Pajanloukka ja Vaahteramäenloukka.)
  • Tahdon (Uhlu)  + (Anttilan talon takana, Lehtistentien toisella puolella oleva pieni peltotilkku, joka kuuluu Anttilan taloon.)
  • Anttilanpelto  + (Anttilan taloon kuulunut pelto.)
  • Anttilan Riihenaluspelto  + (Anttilan taloon kuuluva pelto, josta myös käytetään nimiä Riihenaluspelto ja Riihenalusta.)
  • Mäkienväli (Uhlu)  + (Anttilan taloon kuuluva pelto. Nimi tulee siitä, että pelto sijaitsee kahden mäen välissä. Rinnakkaisnimi Riihentaustapelto.)
  • Maantienvierustapelto  + (Anttilan tilaan kuuluva pelto, joka ulottuu Mattilan talon edustalta Isomäkeen saakka. Nimi tulee siitä, että pelto rajoittuu toiselta puolelta Askaistentiehen.)
  • Ketola (Uhlu)  + (Anttilan tilasta lohkaistu tilan, jonka nimi tulee tilan edellisen omistajan sukunimen mukaan. Tilan omistaa nykyisin Arola, mutta Ketola-nimeä käytetään silti yleisesti.)
  • Venhola  + (Tila, joka aikoinaan on erotettu Anttilan maista. Tilan nykyinen virallinen nimi on Nikula.)
  • Pitkäorko (Huoli)  + (Anussuon itäpuolella sijaitseva pelto, joka muodoltaan on pitkänomainen ja joka on mäkien muodostamassa notkossa. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Pitkä Orko'' (TMKA, Mynämäki 65).)
  • Niitunpelto (Perpoinen)  + (Anussuon lounaispuolella sijaitseva peltolohko. Vertaa vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Annu Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 55¹).)
  • Vääräys  + (Appellatiivi ja perusosa. 'jyrkkä maantienmutka'.)
  • Tahdon (yleisnimi)  + (Pieni pelto, joskus aidattu. ''kai se jokù piän pellom plänt o.'' ''lehtsuantahtomes'' (YR 1902))
  • Röyskä  + (Appellatiivi. 'Kivikko, louhikkoinen kivikko'.)
  • Komo  + (Appellatiivi. 'Maakumpare'.)
  • Ukura (yleisnimi)  + (''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammal''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja.erkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja.)
  • Loukas (yleisnimi)  + (Loukas on pellon nurkka, kulmapelto, jonka kahdella sivulla kulkee tie siten, että se näyttää muodostavan kulman. Esim. Hyrystenloukas Honkalan paikannimistössä.)
  • Vaha  + (NS: 2. kans. suuri, vars. erillisenä seisova maakivi, siirtokivilohkare tms. Murt.: iso kivi, ei yleinen.)
  • Onni  + (Appellatiiviselta merkitykseltään täysin hämärtynyt maastosana. Merkitys lienee ollut 'notko, luonnon muodostama maakuoppa'.)
  • Vasikkahaka (Suorsala)  + (Arkkilan eteläpuolella sijaitseva metsä, joka ennen on ollut vasikkalaitumena.)