Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Arvelan kantatalon peltoa talon itäpuolella. (AA). Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Ketola (Uhlu)  + (Anttilan tilasta lohkaistu tilan, jonka nimi tulee tilan edellisen omistajan sukunimen mukaan. Tilan omistaa nykyisin Arola, mutta Ketola-nimeä käytetään silti yleisesti.)
  • Venhola  + (Tila, joka aikoinaan on erotettu Anttilan maista. Tilan nykyinen virallinen nimi on Nikula.)
  • Pitkäorko (Huoli)  + (Anussuon itäpuolella sijaitseva pelto, joka muodoltaan on pitkänomainen ja joka on mäkien muodostamassa notkossa. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Pitkä Orko'' (TMKA, Mynämäki 65).)
  • Niitunpelto (Perpoinen)  + (Anussuon lounaispuolella sijaitseva peltolohko. Vertaa vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Annu Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 55¹).)
  • Vääräys  + (Appellatiivi ja perusosa. 'jyrkkä maantienmutka'.)
  • Tahdon (yleisnimi)  + (Pieni pelto, joskus aidattu. ''kai se jokù piän pellom plänt o.'' ''lehtsuantahtomes'' (YR 1902))
  • Röyskä  + (Appellatiivi. 'Kivikko, louhikkoinen kivikko'.)
  • Komo  + (Appellatiivi. 'Maakumpare'.)
  • Ukura (yleisnimi)  + (''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammal''ukura'' on vetinen paikka, kasvaa sammalta ja saraheinää (M. Arvela 82 v.), hieman eri merkityksen antavat PL ja EL (ks. Sikaperkkoukura). Lönnrot: s. grop, håla, klyfta, grotta, urhålkning, grufva; silmät ovat ukurassaan (såsom hos gammalt folk). Huom. SS murresanakokoelmissa tietoja ukura-sanasta vain Karjalasta ja Laitilasta (ukuri); sekä hieman eri merkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja.erkityksessä Pohjois-Suomesta hajatietoja.)
  • Loukas (yleisnimi)  + (Loukas on pellon nurkka, kulmapelto, jonka kahdella sivulla kulkee tie siten, että se näyttää muodostavan kulman. Esim. Hyrystenloukas Honkalan paikannimistössä.)
  • Vaha  + (NS: 2. kans. suuri, vars. erillisenä seisova maakivi, siirtokivilohkare tms. Murt.: iso kivi, ei yleinen.)
  • Onni  + (Appellatiiviselta merkitykseltään täysin hämärtynyt maastosana. Merkitys lienee ollut 'notko, luonnon muodostama maakuoppa'.)
  • Vasikkahaka (Suorsala)  + (Arkkilan eteläpuolella sijaitseva metsä, joka ennen on ollut vasikkalaitumena.)
  • Jokilanruoppa  + (Arolaan kuuluva. Jokilasta ostettu pelto Ruopan peltoaukealla. Pelto sijaitsee Oravalan yläpuolella, melkein Korskallion eteläkärjessä. ''ruoppa'' (apellat.) on peltomaa, joka on pehmeälaatuinen.)
  • Palokaivonpelto  + (Arolan pelto Korskallion ja Lahtelan väliin jäävässä peltotaskussa. Pellolle on rakennettu palokaivo.)
  • Katajisto (Kattelus)  + (Arolasta viime vuosikymmeninä lohkaistun talon nimi. Talo sijaitsee aivan Isomäen juurella tien vasemmalla puolella Alistaloon päin. Jälkimmäinen taloista. Saanut nimensä piharinteessä kasvavien katajien mukaan.)
  • Makasiinipelto (Kattelus)  + (Arolasta etelään sijaitseva pelto lähellä rautatietä, Rautatienpellon vieressä. Pellon laidassa on kookas makasiini.)
  • Einola (Karjalankylä)  + (Arvelan kantatalo jaettu kahtia v. 1916: Arvela ja Einola. Ollut käytössä 1950-luvulle. Nykyisin Vainion Tarmo. Yleisesti tunnettu (AA).)
  • Suutarintahdon (Karjalankylä)  + (Arvelan kantatalon Vuorenhaassa ollut 1900-luvun alkupuolella pieni peltotilkku, jonkun suutarin hallussa ollut (AA). Metsittynyt ja hävinnyt, paikkaa ei tiedossa. Ei yleisesti tunnettu.)
  • Isometsä (Karjalankylä)  + (Arvelan kantatalon iso metsälohko Raumajärven itäpuolella, etelärajana Laajoki, pohjoisrajana Mäensato. Osa metsästä kuuluu Raumajärvensuohon. Talolla muita pienempiä metsälohkoja. (AA).)
  • Lapila (Karjalankylä)  + (Arvelan kantatalon käypä nimitys 1930-luvulta kotivävyn mukaan. Asukkaat: ''lapìlat''.)
  • Haka (Karjalankylä)  + (Arvelan kantatalon metsämaata Katinhännäntien pohjoispuolella. Erotetaan Etu- ja Takahaka. Ollut osin laidunta. (AA))
  • Vuorenhaka  + (Arvelan kantatalon metsää Maaniitun itäpuolella. Mäkistä seutua, rajoittuu osin Linkrenin Kallen mäkeen, Ylöistenmäkeen ja Kukkulamäkeen. (AA) Vuorenhaassa ollut Suutarintahdon.)
  • Etuhaka  + (Arvelan kantatalon metsää. Vrt. Takahaka, johon nähden lähempänä itse taloa. Ks. Haka (AA))
  • Maaniittu (Karjalankylä)  + (Arvelan kantatalon pelto Uupohjasta Laajoen rantaan. Yleisesti tunnettu. Isojako Maanniittu.)
  • Uupohja  + (Arvelan kantatalon peltoa. Uupohjaan liittävät paikkakuntalaiset, ei omistajat, myös Lemmintien pohjoispuolella olevan Arvelan Maaniitun eteläosan. (IL, ES) Isojako: Uden Pohjan alusta, Usi Pohja.)
  • Karjankorpi  + (Arvelan kantatalon pieni pelto kylän takana eli luoteispuolella keskellä metsää. Osa niittua ja laidunta. Ei yleisesti tunnettu. (AA).)
  • Kantola  + (Arvelan kantatalon torppa, erotettu itsenäiseksi v. 1927. Sijainnut länsipuolella olevan Ali-Mattilan lohkotilan nykyisen kellarin paikkeilla. Hävitetty.)
  • Uusitalo (Arvela)  + (Arvelan kantatalon vanhanmiehentupa, rakennettu 1930-luvulla, nykyisin Arvelan Aira. Ei enää käytössä.)
  • Lehtonen (Karjalankylä)  + (Arvelan kantataloon kuulunut mäkitupa, 1800-luvulta, erotettu 1929. Sijaitsee Ylis-Sippolan talosta hiukan kylään päin Suutilantien eteläpuolella. Sittemmin Laakson Maijan tupa. (ES).)
  • Joentaustantie  + (Asemaseudulla. Peräkeronojan kanssa yhdensuuntaisesti kulkeva tie, kulkee joen rantaan saakka. Saanut nimen sijaintinsa perusteella.)
  • Tiuvainen  + (Asiakirjatietoja vuodelta 1540 (Perälä 1963, 187). Alue hajanainen, lohkoja metsäalueella Mynämäen etelä- ja itäosissa.)
  • Pellilä (kylä)  + (Mynäjoen etelärannalla sijaitseva pieni kylä.)
  • Raimela  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4, 2: 36-38/60-59).)
  • Isonniituntie (Uhlu)  + (Askaistentieltä Isolleniitulle johtava tie. Rinnakkaisnimiä Vähäniituntie ja Lännistöntie.)
  • Isoniituntie (Uhlu)  + (Askaistentieltä Isolleniitulle johtava tie. Rinnakkaisnimiä Vähäniituntie ja Lännistöntie.)
  • Lännistöntie  + (Askaistentieltä Lännistölle johtava tie. Rinnakkaisnimiä Vähäniituntie ja Isoniituntie.)
  • Mannuistentie  + (Askaistentien sivutie, joka kulkee Isonkallion reunassa ja johtaa Mannuisten kylään.)
  • Riihenaluspelto  + (Askaistentien varrella oleva pelto, joka nAskaistentien varrella oleva pelto, joka nykyisin kuuluu Anttilan taloon kokonaan. Osa pellosta on ennen kuulunut Mattilan taloon ja tätä osaa on myös kutsuttu nimella Mattilan Riihenaluspelto. Vastaavasti on ollut Anttilan Riihenaluspelto, josta myös on käytetty nimeä Riihenalusta. Mattilaan kuuluu Riihenaluspellon pohjoisempi tienpuoleinen osa ja Anttilalle kuului eteläosa.oleinen osa ja Anttilalle kuului eteläosa.)
  • Astalanmetsä  + (Astalan metsä. Metsässä Astalankalliot.)
  • Vuorenpäänpelto  + (Astalanpellon aikaisempi nimi.)
  • Ripi  + (Asuinrakennus. Katso vähäripi (vanhan miehen rakennus, joka on rakennettu päärakennuksen lähelle).)
  • Leijankorpi  + (Asumatonta korpea, vrt. Yläneen kunnan puoAsumatonta korpea, vrt. Yläneen kunnan puolella Leijankorven pohjoispuolella pieni Leijansuo eli Leija (kartassa Leijaansuo). Oik. kulmakunnan nimi. Sodan jälkeen muodostettu alueelle Leijankorven yhteismetsät (siirtolaiset). ''leijaŋkämp'', metsäkämppä Koirassaarella. Myös pelkästään Leija. ''leija'' vrt. Leijamäki (ks. Karjala, Suojoki).a'' vrt. Leijamäki (ks. Karjala, Suojoki).)
  • Riihenmäki (Kuuskorpi)  + (Asumus (melkein hävinneen Kultalan torpan Asumus (melkein hävinneen Kultalan torpan paikalla), rakennettu v. 1936 talon vanhan väen rakennukseksi, missä tarkoituksessa se ei kuitenkaan ehtinyt palvella. Se sijaitsee riihien takana (mäessä ei ole ollut riihtä). Nykyisin myyty pois talosta (maarekisterissä Riihimäki). pois talosta (maarekisterissä Riihimäki).)
  • Ketola (Vehmalainen)  + (Asumus Peren kantatalon maalla, hävinnyt.)
  • Pohjala (Kalela)  + (Asumus, joka 70 v. sitten ollut lähellä nykyistä Haijasten lohkotilaa (AY 83v.).)
  • Kone-Suovanen  + (Asumus, joka sijaitsee Suorsalantien varressa. Suovanen on aikoinaan käynyt voimalaitoksella hoitamassa koneita. Vrt. samassa kylässä on Mäki-Suovanen ja Helkut-Suovanen.)
  • Petäjämäki  + (Asumus, jonka Mattilan entinen isäntä on aikoinaan rakentanut eläkepäivikseen.)
  • Helkut-Suovanen  + (Asumus, nimitys johtuu siitä, että asukas on käyttänyt puheessaan vahvikesanaa helkut. Vrt. samassa kylässä on Mäki-Suovanen ja Kone-Suovanen.)
  • Liisantorppa  + (Asumus. Entinen torppa Telkinmäen metsässä Aronkrunnin vieressä. Torpan yksi seinä oli kiveä.)