Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Lehto (Saari)  + (Ennen Lehto-nimen antamista kutsuttiin torppaa nimellä Satulamaakarin torppa. Vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä tuli torpan nimeksi Lehto. Lehto oli myös viimeisen torpassa asuneen satulasepän sukunimi.)
• Merilä (Saari)  + (Ennen Merilä-nimen sepittämistä kutsuttiin torppaa omistajan sukunimen mukaan Wallinin torpaksi. Nimi Merilä on sepitetty vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä.)
• Meripään rantatie  + (Ennen Meripääntien valmistumista kuljettiin Meripäähän pitkin ''merìpǟ rantatiä'' -nimistä tietä, joka kulkee lähempänä rantaa. Nykyisin tämä tie ei enää ole kovin yleisessä käytössä.)
• Faarinpelto  + (Ennen Mäkilän kantatalon vanhalla parilla oli mökki ja pieni pelto nykyisen Mäkilän lohkotilan paikalla. Vanhan isännän mukaan peltoa kutsuttiin Faarinpelloksi. (ks. Flantti))
• Jaananmäki  + (Ensimmäinen mäki Korvensuun voimalaitokselle johtavan tien varressa.)
• Vainio (Kintikkala)  + (Lohkotila, joka erotettu n. 50 vuotta sitten (eli 1910-luvulla) Kintikkalan tilasta.)
• Roine  + (Ensimmäinen talo Kallaan johtavan tien oik … Ensimmäinen talo Kallaan johtavan tien oikealla puolella. Roineet ovat myös siirtoväkeä, talo on saanut nimensä nykyisten asukkaiden mukaan. Rinnakkaisnimityksenä tunnetaa yhä aiemman asukkaan mukainen nimi Koppanen. Hän oli taloa ensin asuttanut siirtolainen. Lohkaistu Mäenkylän maista. siirtolainen. Lohkaistu Mäenkylän maista.)
• Lahtela (Kattelus)  + (Ensimmäinen talo Katteluksen tien varrella … Ensimmäinen talo Katteluksen tien varrella Honkolan tienhaaran jälkeen. Rakennettu pieneen niemekkeeseen. Lohkaistu Arolan pellosta 1900-luvun alussa. Nimi on peräisin taloa aiemmin asuttaneilta asukkailta. Rinnakkaisnimitys Vikmanin paikka on paljon tunnetumpi. ''tämä̀m ʙaiɢan nimì‿o lahtela'' (MM 1920).'tämä̀m ʙaiɢan nimì‿o lahtela'' (MM 1920).)
• Vikmanin paikka  + (Ensimmäinen talo Katteluksen tien varrella … Ensimmäinen talo Katteluksen tien varrella Honkolan tienhaaran jälkeen. Lohkaistu Arolan pellosta 1900-luvun alussa. Talon rinnakkaisnimityksenä esiintyy Lahtela; Vikmanin paikka kuitenkin huomattavasti tunnetumpi. Talon on v. 1914 rakentanut Vikman-niminen henkilö, jonka mukaan se siis on saanut nimensä. ''se ov vīkmanim ʙaikkᴀ sè misä̀ malmise asuva'' (PV 1916).aikkᴀ sè misä̀ malmise asuva'' (PV 1916).)
• Pikkutahdon (Kintikkala)  + (Ensimmäinen talo Katteluksentien vasemmall … Ensimmäinen talo Katteluksentien vasemmalla puolella Kattelukseen päin kuljettaessa. Erotettu Kuuselasta viime vuosikymmeninä. Talo on todennäköisesti saanut nimensä samannimisen metsikön mukaan, johon talo on rakennettu (Tässä yhteydessä oppaat eivät kuitenkaan muistaneet metsikön nimeä!). ''se pesòsem ʙaikk‿om ʙikkutahron'' (PV 1916)e pesòsem ʙaikk‿om ʙikkutahron'' (PV 1916))
• Tienhaara  + (Ensimmäinen talo Parsilantien vasemmalla puolella Pilpolaan päin mennessä. Lohkaistu Anttilasta sotien jälkeen. Saanut nimen sijaintinsa perusteella: lähellä Vanhan Turuntien ja Parsilantien risteystä.)
• Etuveräjä  + (Ensimmäinen veräjä Retken varrella kylältä päin. Hävinnyt.)
• Triola  + (Ensimmäisiä Kintikkalasta lohkaistuja talo … Ensimmäisiä Kintikkalasta lohkaistuja taloja. Sijaitsee Mietoisten tien vieressä, sen oikealla puolella Mietoisiin päin kuljettaessa, toinen talo Sunilan tienhaaran jälkeen. Lohkaistu 1900-luvun alussa. Nimi annettu kolmikulmaisen muodon mukaan. ''se varjosem ʙaikk‿on tiròla'' (PV 1916).''se varjosem ʙaikk‿on tiròla'' (PV 1916).)
• Karinpelto  + (Entinen Eskolan pelto, joka on ollut suunnilleen tehtaan padon kohdalla.)
• Vuorinen (Valaskallio)  + (Entinen Heleniuksen torppa, nykyisin Vuorinen kansanomaisesti asukkaiden mukaan.)
• Nyberg  + (Entinen Junnilan kantatalon torppa. Alue k … Entinen Junnilan kantatalon torppa. Alue kuuluu nykyään lähes kokonaan Junnilaan. Siitä on erotettu alle hehtaarin kokoinen pikkutila v. 1932 Kivistö-nimisenä torpan entiselle omistajalle. Nyberg-nimi on kuitenkin jäänyt paikanniminä elämään: Nyberginkoski, Nyberginkulju, Nybergintahdon. Kuuluisa oli myös Nybergin Jussi.ntahdon. Kuuluisa oli myös Nybergin Jussi.)
• Alénin torppa  + (Entinen Junnilan kantatilan torppa. Erotettu v. 1932 itsenäiseksi tilaksi nimellä Uusiketola.)
• Heikkilä (Lempiskallio)  + (Entinen Kalleisten kartanon torppa, joka on hävinnyt ja jonka tarkkaa sijaintia ei muistettu.)
• Kulmala (Lempiskallio)  + (Entinen Kallesten kartanon torppa, joka on hävinnyt ja jonka tarkkaa sijaintia ei muistettu.)
• Vuorenpää (Lempiskallio)  + (Entinen Kallesten kartanon torppa, joka on hävinnyt ja jonka tarkkaa sijaintia ei enää muistettu.)
• Uusitorppa (Lempiskallio)  + (Entinen Kallesten kartanon torppa, jonka paikalla on nykyinen Seppälänmäki-niminen tila.)
• Kuopanpelto  + (Entinen Lundgrenin lohkotilan pelto. Pellot rinteessä kahden nousun välissä. Nykyisin maantie kulkee välistä, aikaisemmin Vanha Turuntie kiersi pellon pohjois- ja itäpuolitse. Ei käytössä, harvat tuntevat. (AI, SK.).)
• Markon Santeri  + (Entinen Lundgrenin paikka. Sittemmin Vehmalaisten Markulan kantatalon vanhan isännän, Aleksander Markon, tupa.)
• Hattulan torppa  + (Entinen Merilään kuulunut mäkitupa. Mäkitupia sanottiin puheessa usein torpiksi.)
• Helinintorppa  + (Entinen Mikolan kantatalon torppa suunnilleen Nikottulan pellon itäpuolella. Laajoen rannassa sijainnut. (IM).)

• Ollila (Myllytontti)  + (Entinen Myllytontin palsta, asukkaat: ''ollilat''.)

• Tsetimala  + (Entinen Mäki-Lassilan lohkotilan pelto. Nimen syntyä ei tunneta, murteelle vieras sananalkuinen konsonanttiyhtymä ääntyy selvästi. J. Jokinen muistelmissaan kirjoittaa Zetimala. Pellon kohdalla on Tsetimalanmäki.)
• Jokinen (Juva)  + (Entinen Mäkilän talon mäkitupa. Nimi johtuu asukkaan sukunimestä.)
• Paloharja (torppa)  + (Entinen Mäkilän talon torppa. Se on saanut nimensä siitä, että torpan ympäriltä on joskus palanut ilmeisesti suurempikin alue. Vain torppa on säästynyt palolta. Hiukan ennen torppaa on Paloharjanmäki.)
• Meripää  + (Entinen Saaren kartanon torpparialue. Erää … Entinen Saaren kartanon torpparialue. Erään 80-vuotiaan, 50 vuotta paikkakunnalla asuneen kalastajan tiedonannon mukaan tarkoittaa sana merì₍ilma etelää. Saaren kartanoon kuului kaksi torpparialuetta, Meripää ja Pohjapää. Torpparialueitten välissä olivat kartanoo välittömästi kuuluneet pellot. Vielä nykyäänkin sanotaan Saaren kylän pohjoispuoliskoa Pohjapääksi. Kylän eteläisellä, merenpuolisella alueella on nimi Meripää. Alueitten raja on horjuva. Melko yleisen käsityksen mukaan ovat Saaren kartano ja Mietoisten kirkkotie Pohjanpään ja Meripään rajalla. Asukkaat ''merìpǟläise''. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin vanhimmat paikkakuntalaiset muistavat. ''vanha tiät mennä merìpǟhä̀'' muistavat. ''vanha tiät mennä merìpǟhä̀'')
• Pohjapää  + (Entinen Saaren kartanon torpparialue. Saar … Entinen Saaren kartanon torpparialue. Saaren kartanoon on kuulunut kaksi torpparialuetta. Tilan pohjoispuoliskoa sanotaan Pohjapääksi. Kartanon eteläisellä, merenpuoleisella alueella on nimi Meripää. Kartanon päärakennus on alueiden rajana. Asukkaat ''pohjapǟläise''.lueiden rajana. Asukkaat ''pohjapǟläise''.)
• Munaniittu  + (Entinen Saaren kartanoon kuulunut niitty kylän itälaidalla. Niityllä oli ehkä linnunpesiä. (MH 1918))
• Salmisen Antero  + (Entinen Vanha-Pappila, virallinen nimi omistajien sukunimestä muovattu Heisala (Heinonen emäntä), virallinen ei käytössä. Asukkaat ''salmise''.)
• Niittu (Valaskallio)  + (Pelto, ollut luonnonniittynä vielä 70-80 vuotta sitten.)
• Mäkilä (Valaskallio)  + (Entinen Vähänhalon torppa, myöhemmin erotettu lohkotilaksi. Aikoja sitten hävinnyt. Pellot Metsämäellä, emäntä Mäkilästä kotoisin. AV)
• Alistupa (Kivikylä)  + (Entinen asumus, joka on hävinnyt.)
• Lemminjärvi  + (Entinen järvi Lemmin kulmakunnassa Mynämäe … Entinen järvi Lemmin kulmakunnassa Mynämäen, Mietoisten ja Laitilan pitäjien rajalla. Järvi on kuivattu ja pohja tehty pelloksi, tavallisesti käsin kuokkaamalla. Nykyisin Lemminjärvi tarkoittaakin virallisesti pääasiassa Raimelan kylän alueella olevaa peltoaukeaa, joka käsittää entisen järven alueen. Pellot kuuluvat pääasiallisesti Jyrkkälän tilaan. Lemminjärven mukaan nimetään alueen pelloista Järvenrantakuokkamaa, Järvenpää ja Järvenranta sekä alueelta lähtevä Järvenoja.rvenranta sekä alueelta lähtevä Järvenoja.)
• Triittula  + (Entinen kantatalo, jonka päärakennus on ny … Entinen kantatalo, jonka päärakennus on nykyään kanalana ja kuuluu Kauppilan tilaan. Triittulaa on aiemmin sanottu myös Rittulaksi ja Hiireläksi. Sana ''triittula'' tarkoittaa pelto- tai riihimiestä (OL 1924). ''trīttula ja vuatila ova hävinnē.'' (vuatila = Uotila, EP 1919).va hävinnē.'' (vuatila = Uotila, EP 1919).)
• Katinkoski  + (Entinen koski Laajoessa Paikasta ei ole tarkkaa tietoa.)
• Hiirenkulju  + (Entinen kulju Laajoessa, jossa on käyty uimassa. Paikasta ei tarkkaa tietoa.)
• Hakala (Antintalo)  + (Entinen mäkitupa (rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla); 1930-luvulla kesäasunnoksi, jolloin nimeksi Linnunpesä. Pelto sen kohdalla on Hakalanpelto.)
• Airin Tilta  + (Entinen mäkitupa, joka on aikoinaan sijainnut Kasakan talon maalla. Nimi johtuu asukkaan nimestä.)
• Knuutman  + (Entinen mäkitupa, joka on sijainnut Mäkilän talon maalla. Mökissä on asunut Akseli Knutman, joka on käynyt Amerikassa.)
• Koppatahdon  + (Entinen pelto Matinperkon takana. Vrt. v. … Entinen pelto Matinperkon takana. Vrt. v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa mainittu ''Mattinperko och aitantahdon''. ''mnū nuarūressan siäl ol semone tahron hiuka näkǜvis ja mē sanòtti s-tä koptahtomeks ko se-ol nīŋko kopàs.'' (siäl=Matinperkon takana, ST 79 v.)pàs.'' (siäl=Matinperkon takana, ST 79 v.))
• Soukka (Juva)  + (Entinen pelto ja niitty, joka nyttemmin on metsitetty. Muodostaan pelto on ollut pitkä ja kapea. Peruskarttaan on merkitty virheellisesti nimeksi Juvansuo. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu ''Soukon Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Kuninkainen  + (Entinen sotilasviraston palkkatila, ostett … Entinen sotilasviraston palkkatila, ostettu perintötilaksi 1761 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Rakennukset purettu ennen 1. maailmansotaa. Nimi ei kansanomaisessa käytössä. Katso Kuningas. / Hävinnyt kantatalo. Nimen kerrottiin syntyneen siitä, että joskus Ruotsin kuningas olisi yöpynyt talossa. Toisen selityken mukaan talo olisi maksanut veronsa suoraan kuningas Eerik XIV:lle, kun muut kylän talot olisivat maksaneet veronsa voudille. Rinnakkaisnimi Kuninkaantalo. Kuninkainen on myös vanhan omistajasuvun sukunimenä. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kuningais'' (TMKA, Mynämäki 9²). Vuoden 1740 karttaselitelmässä on mainittu ''Kuningas hemman'' ja ''Kuningas weder qvarn'' (TMKA, Mynämäki 9¹).uningas weder qvarn'' (TMKA, Mynämäki 9¹).)
• Inkimaa  + (Entinen sukutalo, joka nykyään on vain huvilakäytössä, sillä omistaja asuu toisaalla (= Eevalassa). Nimi on myös entisen omistajasuvun sukunimi.)
• Kuivanluhdansuo  + (Entinen suo Mynäjoen eteläpuolella, kuivunut ojituksissa. (TO). Nykyisin Kuivaluhdanniittu.)
• Kuukorvensuo  + (Entinen suo, nykyisin Kuukorven pelto. (LN))
• Metsola (Halso)  + (Entinen tila, joka nykyisin on huvilakäytössä.)
• Tuomola (Halso)  + (Entinen tila, joka nykyään on huvilakäytössä.)