Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Knuutman  + (Entinen mäkitupa, joka on sijainnut Mäkilän talon maalla. Mökissä on asunut Akseli Knutman, joka on käynyt Amerikassa.)
• Koppatahdon  + (Entinen pelto Matinperkon takana. Vrt. v. … Entinen pelto Matinperkon takana. Vrt. v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa mainittu ''Mattinperko och aitantahdon''. ''mnū nuarūressan siäl ol semone tahron hiuka näkǜvis ja mē sanòtti s-tä koptahtomeks ko se-ol nīŋko kopàs.'' (siäl=Matinperkon takana, ST 79 v.)pàs.'' (siäl=Matinperkon takana, ST 79 v.))
• Soukka (Juva)  + (Entinen pelto ja niitty, joka nyttemmin on metsitetty. Muodostaan pelto on ollut pitkä ja kapea. Peruskarttaan on merkitty virheellisesti nimeksi Juvansuo. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu ''Soukon Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Kuninkainen  + (Entinen sotilasviraston palkkatila, ostett … Entinen sotilasviraston palkkatila, ostettu perintötilaksi 1761 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Rakennukset purettu ennen 1. maailmansotaa. Nimi ei kansanomaisessa käytössä. Katso Kuningas. / Hävinnyt kantatalo. Nimen kerrottiin syntyneen siitä, että joskus Ruotsin kuningas olisi yöpynyt talossa. Toisen selityken mukaan talo olisi maksanut veronsa suoraan kuningas Eerik XIV:lle, kun muut kylän talot olisivat maksaneet veronsa voudille. Rinnakkaisnimi Kuninkaantalo. Kuninkainen on myös vanhan omistajasuvun sukunimenä. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kuningais'' (TMKA, Mynämäki 9²). Vuoden 1740 karttaselitelmässä on mainittu ''Kuningas hemman'' ja ''Kuningas weder qvarn'' (TMKA, Mynämäki 9¹).uningas weder qvarn'' (TMKA, Mynämäki 9¹).)
• Inkimaa  + (Entinen sukutalo, joka nykyään on vain huvilakäytössä, sillä omistaja asuu toisaalla (= Eevalassa). Nimi on myös entisen omistajasuvun sukunimi.)
• Kuivanluhdansuo  + (Entinen suo Mynäjoen eteläpuolella, kuivunut ojituksissa. (TO). Nykyisin Kuivaluhdanniittu.)
• Kuukorvensuo  + (Entinen suo, nykyisin Kuukorven pelto. (LN))
• Metsola (Halso)  + (Entinen tila, joka nykyisin on huvilakäytössä.)
• Tuomola (Halso)  + (Entinen tila, joka nykyään on huvilakäytössä.)
• Kurina (tila)  + (Entinen tila, josta kauan sitten tehty sam … Entinen tila, josta kauan sitten tehty samanniminen kylä. V. Perälän teoksessa ''Mynämäki 1260-1960'', s. 146 on seuraava maininta: "Haakon Halisenpoika luovuttu v. 1416 Kurinan tilan piispa Maunu Tavastille". Tie, joka kulkee kylän (ja myös pitäjän) itärajan läheisyydessä: ''kurinantiä''.n) itärajan läheisyydessä: ''kurinantiä''.)
• Portaanpää (tila)  + (Pikkutila sillan lähellä. Tilan muita nimiä ovat Heinonen, Laakso ja Pirttilahdepaikka.)
• Koiorko (Palolainen)  + (Entinen torppa, joka kartassa on nimellä Vainio. Torppa nykyisin tyhjillään. Kyläläiset tuntevat kuitenkin torpan nimellä Koiorkonpaikka.)
• Hakalunti (torppa)  + (Entinen torppa, joka on ollut Majalaisten maalla ja joka on palanut joskus jouluyönä.)
• Hietala (Nummi)  + (Entinen torppa, nykyinen nimi Vienola (ei kansanomaisessa käytössä).)
• Mäenpää (Aikkinen)  + (Entinen torppa, nykyisin pieni lohkotila, asukkaiden mukaan Koskinen. Sijaitsee Leonmäessä. ''mä₍empǟs o ennem punàkapìna asùnu mä₍empǟ nimine miäs. sit siäl o ussemaŋki ollu mut nüs siäl asù koskine.'' (VM))
• Peltomaa (Pellilä)  + (Entinen torppa. Erotettu Pellilän kantatal … Entinen torppa. Erotettu Pellilän kantatalosta v. 1925 Peltomaa-nimisenä. Tilan virallinen nimi yleisessä käytössä. Vaikka asukkaiden sukunimi on toinen, he ovat silti ''peltomālaissī''. ''siäl peltmām pellol se näkǜs olèva'' (LS 1913). Maantiellä torpan kohdalla on ollut veräjä.aantiellä torpan kohdalla on ollut veräjä.)
• Rantala (Sukoinen)  + (Entinen valtion virkatalo, joka on 1800-lu … Entinen valtion virkatalo, joka on 1800-luvun alkupuolelta peräisin. Rantala on kuulunut Sukoisten yksinäistilaan. Alue on ensin kuulunut Mietoisten kuntaan, vuodesta 1948 Karjalaan ja nykyisin Mynämäkeen. Sodan jälkeen valtion virkatalo jaettiin paikallisille asukkaille. Nykyisin rakennus on tyhjillään. ''se ol valtio virkatalò. se o sukoisten torppa. jalmar se vast itsenäiseks sai.'' (AT 1906).lmar se vast itsenäiseks sai.'' (AT 1906).)
• Pietimäenlohko  + (Entinen vuoroviljelyslohko, ks. Ripilohko)
• Konsti  + (Entisaikaan paikkakunnalla kierrellyt "lumppuäijä", lumppujen kerää. Laajoella kulki paljon liikkuvaista väkeä: kerjäläisiä, mustalaisia, jopa merimiehiäkin. Rekolan ja Junnilan kantatalot tarjosivat yleensä asuinpaikan kulkijoille.)
• Holsten  + (Entisajan tuohitöiden valmistaja: teki mm. tuohijalkineita ja tuohisia hevosen pääkoppia. Monet pieneläjät tekivät ennen tuohitöitä kylässä; usein he ottivat ainekset metsistä ilman lupaa. (AR, Rekolan lohkotilan vanha isäntä),)
• Alhonoja (Vehmalainen)  + (Entisen Karjalan pitäjän alueelta alkava j … Entisen Karjalan pitäjän alueelta alkava ja Mynämäen puolella Mynäjokeen pohjoisesta päin laskeva oja. Sen osien nimet ovat ''takkulanoja'' ja ''nuakolanoja'' läheisten asumusten mukaan. Luonnonoja, alkaa Haankylän pohjoispuolelta, laskee Haankylän halki (nimi ei Haankylän pelloissa, vrt. Alhonmaa) ja edelleen Vehmalaisten halki, jossa oja ympäröi Alhon pellot ja niitut. Alempanan Nuokolanoja.n pellot ja niitut. Alempanan Nuokolanoja.)
• Riihorvontie  + (Entisen Lehtimäen paikkeilta lounaaseen Riihorvon pellon halki kulkenut tie, joka itäpäästään on hävinnyt.)
• Jutila (Halso)  + (Entisen Maulan talon itäpuolella ollut asumus, joka on hävinnyt. Vuoden 1802 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Jutila Kåtå'' (TMKA, Mynämäki 6⁰).)
• Vuorinen (Suojoki)  + (Entisen Mäki-Lassilan lohkotilan nykyisten asukkaiden mukainen nimitys 1960-luvulta.)
• Poltinpelto  + (Entisen Mäki-Lassilan lohkotilan pelto Poltinkosken pohjoispuolella.)

• Lähteenpelto (Karjakoski)  + (Entisen Mäkipään talon pelto.)

• Raivonpalo  + (Entisen Palon metsämäen osat ovat olleet ''raivompalo'' ja ''pohlastempalo'' (vertaa talonnimet Raivo ja Pohjalainen).)
• Pohjalaistenpalo  + (Entisen Palon metsämäen osat ovat olleet ''raivompalo'' ja ''pohlastempalo'' (vertaa talonnimet Raivo ja Pohjalainen).)
• Pärkänvuori  + (Entisen Pärkän eli Päivärinnan ja uuden Pärkän välissä oleva vuori.)
• Murrontölli  + (Entisen Sepän talon mäkitupa, joka on sijainnut Myllymäellä n. 40 v. sitten. Nimi asukkaan sukunimen mukaan.)
• Valkkamasuo  + (Virheellinen peruskarttaan merkitty nimenasu. Oikea kirjoitusmuoto on Valkkamansuo.)
• Yléninpellot  + (Entisen Ylénin torpan peltojen nimitys.)
• Koulunmäki (Munnuinen)  + (Entisen kansakoulun kohdalla sijaitseva mäki.)
• Kiiloportinmäki  + (Entisen koulun pohjoispuolella maantiessä okleva mäki.)
• Kesäläisenpaikka  + (Entisen omistajan sukunimen mukaan annettu nimi Koivulalle. Tämä nimi ei enää ole yleisesti käytössä, vaan puhutaan enemmän Kapusenpaikasta, nykyisen omistajan mukaan.)
• Lindbergintahdon  + (Entisen sotamiehen maa, jota viimeksi on hallinnut sotamiehen leski Maija Lindberg.)
• Isla  + (Entistä niittyä Laajoen rantamailla Islans … Entistä niittyä Laajoen rantamailla Islansuon läheisyydessä. Nykyään laaja peltoalue, jossa on useiden eri tilojen sarkoja 1) Marttilan Isla (1: 32/58 6) 2) Vainiotalon Isla (1: 32/58 7) 3) Ala-Rekolan Isla (1: 32/58 9) 4) Myllykorven Isla (1: 32/58 1) 5) Arjalan Isla (1: 32/58 8). Niitty on jaettu aikoinaan sarkajakona: koko manttaalin talo on saanut silloin suuremman saran kuin puolen manttaalin talot.remman saran kuin puolen manttaalin talot.)
• Haka (Haankallio)  + (Eri talojen peltosarkojen yhteisnimitys Haankallion ympäristössä.)
• Paitahtomet  + (Parsilan kylän itäpuolen peltojen yhteisnimitys. Vanha nimitys, joka on harvoin käytössä, yleisempi Kylänaluspellot. Nimen alkuperä on peltomaassa, joka muokattiin pajukosta, "paju" on lyhentynyt puheessa. (KA s.1912))
• Pitkäsmäki (Parsila)  + (Parsilasta Nousiaisten rajalle nouseva mäk … Parsilasta Nousiaisten rajalle nouseva mäki Vanhalla Turuntiellä. Kartalla Pitkämäki liian etelässä, sen paikalla Huntuvuori. Puheessa vanhoilla paikkakuntalaisilla ''pitkäsmäkì'', nuoremmilla ''pitkämäkì''. Parsilan kylässä mäki on nimeltään myös Parsilanmäki. OA:n (s. 1925) mukaan Pitkäsmäki on tien nousukohta, jonka itäpuolista rinnettä ja maastonnousua sanotaan Pitkäsvuoreksi (''pitkäsvuar : pitkäsvuarel''). Pitkäsmäen ja Pitkäsvuoren nousu on pitkä, mistä merkitys nimeen.ren nousu on pitkä, mistä merkitys nimeen.)
• Ruoppa (Parsila)  + (Erittäin monisarkainen, laaja peltoalue. U … Erittäin monisarkainen, laaja peltoalue. Ulottuu pituussuunnassa Mietoistentieltä kunnan rajalle etelään, leveysuunnassa Katteluksen kylän reunamilta Kallaan. Peltoalue on raivattu vanhan merenlahden paikalle, ja sen maan tunnetaan erityisen pehmeäksi. Alue on saanut nimensä tämän maanlaadun johdosta. Koko alueesta puhuttaessa esiintyy rinnakkaisnimitys Ruopanpellot. Esiintyy myös yksittäisen pellon nimenä, esimerkiksi Pellilän Ruoppa. ''sen ruapam mā‿o sellast ruappast, aika pehmiä̀'' (KK 1927) / Parsilan länsipuolella sijaitseva laaja alava pelto, entinen yhteisniitty, jossa monella kylälä on ollut lohkonsa. Vuoden 1781 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Ruopa'' (TMKA, Mynämäki 68²).niitynnimi ''Ruopa'' (TMKA, Mynämäki 68²).)
• Hevonkavion lohko  + (Eräs Saaren kartanon entisisistä vuoroviljelyslohkoista. ks. Ripilohko. Lohko on lähellä Hevonkavion mäkeä. Hevonkavion loukaus ks. Salosen loukas. ''ne o nü siäl heòŋɢavì₍oloukkol tüäs.'')
• Uitonlohko  + (Eräs Saaren kartanon entisistä lohkoista, ks. Ripilohko. Uitonlohko on Mynäjoen rannalla. Pellon läpi kulkee suuria viemäriojia. Nimi on ehkä yhteydessä tukin uittoon. Nimi on vanha. Isonjaon kartta 1889-90: ''Uitolato''. Rinnakkaisnimenä Uitonmaa.)
• Isonriihen lohko  + (Eräs Saaren kartanon entisistä vuorovilhel … Eräs Saaren kartanon entisistä vuorovilhelyslohkoista, ks. Ripilohko. Isonriihen lohkossa on ollut sekä Isoriihi että Pikkuriihi. Nimi palautuu vapaussotaa edeltäneeseen aikaan, jolloin koko Saaren kylä kuului Saaren kartanolle. Rinnakkaisnimi Riihen lohko. ''rīhelohvos o isòrīhi ja pikkurīhi.''ko. ''rīhelohvos o isòrīhi ja pikkurīhi.'')
• Haaromaa  + (Eräs Saaren kartanon entisistä vuoroviljel … Eräs Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista, jossa myös makasiini: hāromakasīn. Isojaon kartta 1889-90: Haaron makasiini. Haaromaa rajoittuu etelässä ns. Saaren vähäjokeen, joka laskee Mynäjokeen. Koska Haaromaa on vain muutaman sadan metrin päässä Mynäjoesta, jää tämä peltoalue melkein jokihaarojen väliin, joten nimen synty on helposti ymmärrettävissä. Luonnollisesti on käytetty myös nimitystä Haaromaan lohko, ks. Ripilohko. Yleinen on myös muoto Haaro.s. Ripilohko. Yleinen on myös muoto Haaro.)
• Hakalan lohko  + (Eräs Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista, ks. Ripilohko. Hakalan lohko alueella on Hakalan mäki, jossa on vanha Hakalan torppa. Hakalan mäki ja Hakalan torppa ovat Härkähaassa.)
• Ripilohko  + (Ks. Ripiladonmaa)
• Lahdenperän lohko  + (Eräs Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista, ks. Ripilohko. Lohko on Lahdenperän torpan ympärillä.)
• Haaro  + (Eräs Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista. Haaro on lähellä erästä Mynäjoen sivuhaaraa. Isojaon kartta 1889-90: Haaron makasiini.)
• Kopponketo  + (Eräs haastatelluista (AM 1899) mainitsi Ko … Eräs haastatelluista (AM 1899) mainitsi Kopponkedon, joka olisi sijainnut jossakin Sairisten ja Laajoen välimailla. Keto olisi toiminut nuorten piirileikki- ja tanssipaikkana. Lizelius puhuu ''Tiedustuskirjassaan'' Kapukedosta pakanallisille jumalille pyhitettynä paikkana, joista yksi olisi sijainnut juuri kyseisellä alueella (ks. Killanketo ja Kapuketo).llä alueella (ks. Killanketo ja Kapuketo).)
• Kannisto (Saari)  + (Eräs paikkakuntalainen arveli nimen johtuvan siitä, että paikalla on ehkä ennen ollut metsää. Metsä on raivattu niityksi. Nimi olisi siis yhteydessä kanto-sanaan. Nimi on vanha. ''talvitä men läpì kanistost.'')