Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Pitkäsmäki (Parsila)  + (Parsilasta Nousiaisten rajalle nouseva mäk … Parsilasta Nousiaisten rajalle nouseva mäki Vanhalla Turuntiellä. Kartalla Pitkämäki liian etelässä, sen paikalla Huntuvuori. Puheessa vanhoilla paikkakuntalaisilla ''pitkäsmäkì'', nuoremmilla ''pitkämäkì''. Parsilan kylässä mäki on nimeltään myös Parsilanmäki. OA:n (s. 1925) mukaan Pitkäsmäki on tien nousukohta, jonka itäpuolista rinnettä ja maastonnousua sanotaan Pitkäsvuoreksi (''pitkäsvuar : pitkäsvuarel''). Pitkäsmäen ja Pitkäsvuoren nousu on pitkä, mistä merkitys nimeen.ren nousu on pitkä, mistä merkitys nimeen.)
• Ruoppa (Parsila)  + (Erittäin monisarkainen, laaja peltoalue. U … Erittäin monisarkainen, laaja peltoalue. Ulottuu pituussuunnassa Mietoistentieltä kunnan rajalle etelään, leveysuunnassa Katteluksen kylän reunamilta Kallaan. Peltoalue on raivattu vanhan merenlahden paikalle, ja sen maan tunnetaan erityisen pehmeäksi. Alue on saanut nimensä tämän maanlaadun johdosta. Koko alueesta puhuttaessa esiintyy rinnakkaisnimitys Ruopanpellot. Esiintyy myös yksittäisen pellon nimenä, esimerkiksi Pellilän Ruoppa. ''sen ruapam mā‿o sellast ruappast, aika pehmiä̀'' (KK 1927) / Parsilan länsipuolella sijaitseva laaja alava pelto, entinen yhteisniitty, jossa monella kylälä on ollut lohkonsa. Vuoden 1781 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Ruopa'' (TMKA, Mynämäki 68²).niitynnimi ''Ruopa'' (TMKA, Mynämäki 68²).)
• Hevonkavion lohko  + (Eräs Saaren kartanon entisisistä vuoroviljelyslohkoista. ks. Ripilohko. Lohko on lähellä Hevonkavion mäkeä. Hevonkavion loukaus ks. Salosen loukas. ''ne o nü siäl heòŋɢavì₍oloukkol tüäs.'')
• Uitonlohko  + (Eräs Saaren kartanon entisistä lohkoista, ks. Ripilohko. Uitonlohko on Mynäjoen rannalla. Pellon läpi kulkee suuria viemäriojia. Nimi on ehkä yhteydessä tukin uittoon. Nimi on vanha. Isonjaon kartta 1889-90: ''Uitolato''. Rinnakkaisnimenä Uitonmaa.)
• Isonriihen lohko  + (Eräs Saaren kartanon entisistä vuorovilhel … Eräs Saaren kartanon entisistä vuorovilhelyslohkoista, ks. Ripilohko. Isonriihen lohkossa on ollut sekä Isoriihi että Pikkuriihi. Nimi palautuu vapaussotaa edeltäneeseen aikaan, jolloin koko Saaren kylä kuului Saaren kartanolle. Rinnakkaisnimi Riihen lohko. ''rīhelohvos o isòrīhi ja pikkurīhi.''ko. ''rīhelohvos o isòrīhi ja pikkurīhi.'')
• Haaromaa  + (Eräs Saaren kartanon entisistä vuoroviljel … Eräs Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista, jossa myös makasiini: hāromakasīn. Isojaon kartta 1889-90: Haaron makasiini. Haaromaa rajoittuu etelässä ns. Saaren vähäjokeen, joka laskee Mynäjokeen. Koska Haaromaa on vain muutaman sadan metrin päässä Mynäjoesta, jää tämä peltoalue melkein jokihaarojen väliin, joten nimen synty on helposti ymmärrettävissä. Luonnollisesti on käytetty myös nimitystä Haaromaan lohko, ks. Ripilohko. Yleinen on myös muoto Haaro.s. Ripilohko. Yleinen on myös muoto Haaro.)
• Hakalan lohko  + (Eräs Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista, ks. Ripilohko. Hakalan lohko alueella on Hakalan mäki, jossa on vanha Hakalan torppa. Hakalan mäki ja Hakalan torppa ovat Härkähaassa.)
• Ripilohko  + (Ks. Ripiladonmaa)
• Lahdenperän lohko  + (Eräs Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista, ks. Ripilohko. Lohko on Lahdenperän torpan ympärillä.)
• Haaro  + (Eräs Saaren kartanon entisistä vuoroviljelyslohkoista. Haaro on lähellä erästä Mynäjoen sivuhaaraa. Isojaon kartta 1889-90: Haaron makasiini.)
• Kopponketo  + (Eräs haastatelluista (AM 1899) mainitsi Ko … Eräs haastatelluista (AM 1899) mainitsi Kopponkedon, joka olisi sijainnut jossakin Sairisten ja Laajoen välimailla. Keto olisi toiminut nuorten piirileikki- ja tanssipaikkana. Lizelius puhuu ''Tiedustuskirjassaan'' Kapukedosta pakanallisille jumalille pyhitettynä paikkana, joista yksi olisi sijainnut juuri kyseisellä alueella (ks. Killanketo ja Kapuketo).llä alueella (ks. Killanketo ja Kapuketo).)
• Kannisto (Saari)  + (Eräs paikkakuntalainen arveli nimen johtuvan siitä, että paikalla on ehkä ennen ollut metsää. Metsä on raivattu niityksi. Nimi olisi siis yhteydessä kanto-sanaan. Nimi on vanha. ''talvitä men läpì kanistost.'')
• Lindvallin tönttö  + (Eräs vanhus kutsui kaikkia pikku torppia töntöiksi. Lindvall on entisen omistajan sukunimi. Torppien itsenäistyessä vapaussodan jälkeen sepitettii uusi nimi Vesilä.)
• Laiho (Kintikkala)  + (Esiintyy pellon nimenä; aivan Mietoistentien vieressä, Ihamäkeen johtavan Koivukujan molemmilla puolilla olevan pellon nimi. Nimi on peräisin Ihamäen talon entisilta asukkailta, Laihoilta. Pelto on edelleen Laihon omistuksessa.)
• Eskolanketo  + (Eskolan Jannen torpan edustalla on ''eskolaŋketò''. ''eskolaŋkeròl ol semmost rüteikko ja see ol valla haappoi täüs.'' (< AJ 1917).)
• Eskola (Haijainen)  + (Eskolan Jannen torppaa ympäröivä metsä, joka sijaitsee Lenkintien varrella. Metsä kuuluu nykyään Juuselan talon alueeseen.)
• Uusihaka (Korvensuu)  + (Eskolan ja Henttulan rajalla sijaitseva pelto ja metsänreuna.)
• Eskolanlähde  + (Eskolassa on ollut luonnonlähde, jota on sanottu nimellä ''eskolalähre''. ''siin ol siin mä(ès semmosek kelàkeinu ja siäl oikke iltta viätetti.'' (< AJ 1917). Lähde sijaitsi lähellä Lenkintien ja Kuneistentien yhtymäkohtaa (1: 10E 4).)
• Kaarniemi  + (Etelästä päin Mynäjokeen pistävä niemi. Sen alapuolella oleva koski on ''kārniämeŋkoski''.)
• Vähäniittu (Karhula)  + (Etelätalon eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. ''Wähä-Nijttu''-nimi on mainittu 1800-luvun alun karttaselitelmässä (TMKA, Mynämäki 18).)
• Karhulanmetsä  + (Etelätalon lohkotilasta on v. 1925 etotettu Hallamaa-metsäpalsta (Keskitalon puoleinen) ja v. 1939 Karhula-metsäpalsta: näitä molempia sanotaan Karhulanmetsäksi, mikä viittaa Karhulan yksinäiseen.)
• Hallama  + (Etelätalon lohkotilasta on v. 1925 etotettu Hallamaa-metsäpalsta (Keskitalon puoleinen) ja v. 1939 Karhula-metsäpalsta: näitä molempia sanotaan Karhulanmetsäksi, mikä viittaa Karhulan yksinäiseen.)
• Karhula (metsä)  + (Etelätalon lohkotilasta on v. 1925 etotettu Hallamaa-metsäpalsta (Keskitalon puoleinen) ja v. 1939 Karhula-metsäpalsta: näitä molempia sanotaan Karhulanmetsäksi, mikä viittaa Karhulan yksinäiseen.)
• Isopelto (Karhula)  + (Etelätalon länsipuolella sijaitseva peltolohko. IsoPeldo-nimi on mainittu 1800-luvun alun karttaselitelmässä (TMKA, Mynämäki 18).)
• Ullinetuniittu  + (Etuniitun rinnakkaisnimi.)

• Etupelto  + (Etupelto on edessä, sen takana on Metsätahdon.)

• Fetunloukas  + (Fetunmäestä lounaaseen sijaitseva pellonkulmaus. Pellon nykyinen omistaja (RV 1935) käyttää siitä nimeä Ropakko. Pelto kuuluu Katavaisten kylän Merilään.)
• Kipeä-Fiia  + (Fiiantupaa vielä 1940-luvulla asunut vanha mummo, joka keräsi myötätuntoa itselleen ainaisilla sairauksillaan. (AH))
• Linkvistin Fiia  + (Fiiantuvan asukas. Ompelijatar, joka jaksoi odottaa 20 v. kihlattuaan, joka välillä oli muissa naimisissa. Fiian lähdettyä pyytämättäkin anteeksisaanen sulhasensa kanssa, tupa purettiin 1920-luvulla.)
• Fiinuntupa (Vehmalainen)  + (Fiinu Suomisen tupa Jakista pohjoiseen saman tien varrella, palsta erotettu Jakin kantatalosta. Fiinu elänyt 1900-luvun alussa. Pitokokki, piti leipomoa, joka ei menestynyt (pullat liian suuria). Myöhemmin Koskisen Veikko.)
• Filppuksenpolku  + (Filppuksen kautta kulkenut muutama kymmenen vuotta sitten oikopolku suon yli kaakkoon päin.)
• Franttilan Myllymäki  + (Franttilan päärakennuksen eteläpuolella oleva kumpare, jossa on ollut mylly. Muinaishaudan löytöpaikka.)
• Franttilannummi  + (Franttilan tilasta luoteeseen oleva pelto. Toinen nimi ''juuti num''.)
• Pirttihaka  + (Fulttilan länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
• Alminalusta  + (Fulttilan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko. Vrt. Palolaisten kylän puolella (pellon pohjoispuolella) on Alminmäki.)
• Fältti  + (Fältti tarkoittaa käännettyä eli fältättyä maata. Mietoisissa on auran murteellinen nimitys fältti.)
• Pirtinfältti  + (Saaren kartanon pelto Vääränkoijunmäen ja Lahden välissä. Ollut 1900-luvun alussa kartanon juurikasmaana, nykyisin viljapeltona. ''Fältti oŋ küntöaura.'' (AL 1910).)
• Fäärtentanhua  + (Fäärtentorpan kohdalla ollutta vanhan Raumantien osuutta on nimitetty ''fäärtentanhua'' -nimellä.)
• Fäärtennummi  + (Fäärtentorpan pohjoispuolella oleva nummi.)
• Grönin mökki  + (Grönin pellon itäpäässä on aikoinaan ollut mökki.)
• Haanperä (Valtola)  + (Haan eteläosa.)
• Haanmäki (Palolainen)  + (Haan eteläpuolella oleva pieni mäki.)
• Rintala (Vihtamäki)  + (Haan itäpuolella sijaitseva peltolohko. Pelto on nimetty pohjoispäässä sijainneen torpan mukaan.)
• Hakalähde (Tursunperän Mulla)  + (Haan kohdalla on ollut lähde, joka on jäänyt pikatien alle.)
• Perähaka  + (Haan koillispuolella sijaitseva metsä, joka on talosta katsottuna tavallaan kauempana kuin haka.)
• Lehtimäki (pelto Vihtamäessä)  + (Haan pohjoispuolella sijaitseva pelto, jonka pohjoislaidassa on ollut samanniminen asumus. Pelto on nimetty hävinneen asumuksen mukaan.)
• Pöykönhaka  + (Haan rinnakkaisnimi.)
• Haanlähde (Kivikylä)  + (Haan vieressä oleva lähde.)
• Haanpelto (Tarvainen)  + (Haankallion eteläpuolella oleva Hoppelan pelto.)
• Sauniittu (Tarvainen)  + (Haankallion eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1805 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Saunnijttu'' (TMKA, Mynämäki 67), vuoden 1695 kartassa ''Saunitu'' (TMKA, Mynämäki 67⁰).)
• Nikula (Tarvainen)  + (Haankallion lounaispuolella sijaitseva peltolohko.)