Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Lautanpäänlähde  + (Hävinnyt lähde)
• Haantausta  + (Hävinnyt mäkitupa, joka on sijainnut nykyisen Perälän vieressä.)
• Multkökkö  + (Hävinnyt pelto, joka nykyään kasvaa metsää.)
• Kuningas  + (Hävinnyt sotilasviraston palkkatila, ostettu perintötilaksi 1761 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Rakennukset purettu ennen 1. maailmansotaa. Katso Kuninkainen.)
• Anttila (Ravea)  + (Hävinnyt talo (liitetty yhdessä Hietamäen kanssa, jonka augmenttitila se on ollut, Raveaan v. 1843). Ks. Anttilanpelto.)
• Mäki-Mattila  + (Hävinnyt talo, joka aikoinaan on halkomalla muodostettu Mattilan talosta. Ks. Mattila, Kylä-Mattila. Mäki-Mattila on ollut viimeksi Mynämäen kunnan omistuksessa.)
• Ylis-Hiilola  + (Hävinnyt talo, jonka maat nykyisin kuuluvat Mattilan taloon.)
• Alis-Hiilola  + (Hävinnyt talo, jonka maat nykyisin kuuluvat Mäkilän talon hallintaan.)
• Vähä-Ravea  + (Hävinnyt talo, liitetty Ravean kartanoon (ks. Iso-Ravea) 1870-luvulla (''Suuri maatilakirja I'', s. 845; tässä teoksessa: Vähätalo eli Arvela). Vertaa Vähä-Raveanmäki, Vähä-Raveanlähde, Vähä-Raveanmetsä.)
• Hietamäki (talo)  + (Hävinnyt talo, säteriratsutila; liitetty v … Hävinnyt talo, säteriratsutila; liitetty v. 1843 Raveaan, Mietoisiin vasta v. 1935 (Perälä, Mynämäki 1260-1960, s. 128). Nimeä ei käytetä mäkeä tarkoittamassa (länsipuolella parin sadan metrin päässä Kappelimäki). Vanhin mainita on vuodelta 1366: ''Hetamekj'' (Hausen, Registum ecclesiae Aboensis, s. 131).sen, Registum ecclesiae Aboensis, s. 131).)
• Einola (Lankkinen)  + (Hävinnyt tila)
• Ilmola (Kasurla)  + (Hävinnyt tila, joka aikoinaan on yhdistetty Päivölän maihin. Vuoden 1695 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi Ilmola (TMKA, Mynämäki 67⁰).)
• Knääkki  + (Kantatalo, joka varhemmin on sijainnut Pietilän ja Knaapin vieressä (mäellä). Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Knäki'' (TMKA, Mynämäki 57).)
• Kavanteri  + (Hävinnyt torppa (''kavanterin ᴅorppa''). Nykyisin sen paikalla Lehtolinna.)
• Kultala  + (Hävinnyt torppa (1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla, luultavasti 1800-luvun puolella). Torppaan kuulunut Kultalanloukas-pelto.)
• Iisperi  + (Hävinnyt torppa (muistetaan vain nimi ja että paikalla on ollut asumuksen jätteitä). Asukas on arvattavasti ollut nimeltään Isberg (nimestäjän arvelu).)
• Hakala (Soukko)  + (Hävinnyt torppa (n. 50 v. sitten). Myös samùlin Dorp. "Sihe olì (maata) parèmi semmone hakà vā." Nyk. suunnilleen sen paikalla siirtotila Kuusikallio (ei kansanomaisessa käytössä). hakàlamBelto (1: 10f 12) = pelto (Ylistalon) edellisen kohdalla.)
• Santala (Sydänperä)  + (Hävinnyt torppa (sen paikalla nykyisin Lehtonen, rekisterinimi Vuoristo). Nimen peruteena arvellaan olleen paikan hiekkaperäisyys.)
• Heinonen (Antikkala)  + (Hävinnyt torppa (siirretty vuoden 1910 paikkeilla Kumiruonan alueelle soutamalla).)
• Saloranta (torppa)  + (Hävinnyt torppa, joka on palanut joskus 1930-luvulla. Siitä ovat jäljellä ainoastaan navetan rauniot. Asumus on nimetty entisen omistajan sukunimen mukaan.)
• Kumpula (Lepistö)  + (Hävinnyt torppa, joka on sijainnut hävinneen vanhnakartanon vieressä.)
• Hakala (Vihtamäki)  + (Hävinnyt torppa, jonka itäpuolella samanniminen peltolohko.)
• Mummuntupa  + (Hävinnyt torppa, jonka tavallisempi nimi on Myllymäen Lovisan torppa.)
• Kahti (Häntilä)  + (Hävinnyt torppa, jossa on asunut Kahtin Kustaa. Torppa on aikanaan sijainnut Knaapilan yläpuolella.)
• Nummila (Palolainen)  + (Hävinnyt torppa.)

• Kallio (Kintikkala)  + (Hävinnyt torppa. Nimi asukkaan sukunimen mukaan.)

• Välilä (torppa)  + (Hävinnyt torppa. Pohjoispuolella samanniminen pelto.)
• Silen  + (Hävinnyt torppa. Se on sijainnut vuosisadan vaihteessa Linnavuoren torpan läheisyydessä.)
• Myllymäki (Nihattula)  + (Häävuoren itäpuolella sijaitseva mäki, jossa on ollut ennen tuulimylly.)
• Jyrkänkallio  + (Häävuoren pohjoispuolella sijaitseva mäki.)
• Käkönen  + (Ihalaisten Laurilan kansanomainen nimi omistajan sukunimen mukaan.)
• Paaskallio (Karjakoski)  + (Ihalaisten Paaskallion mäen eteläpuolella … Ihalaisten Paaskallion mäen eteläpuolella oleva pelto, jonka nimeksi karttaan on merkitty Paaskallionpelto. Vuoden 1788 Ihalaisten kylän karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Paskaljo'' (TMKA, Mynämäki 11) ja vuoden 1794 Karjakosken kartassa ''Paskalljo'' (TMKA, Mynämäki 19²).rtassa ''Paskalljo'' (TMKA, Mynämäki 19²).)
• Petterinkoski  + (Ihalaisten ja Karjakosken kylien rajalla Laajoessa oleva koski.)
• Kolmhaaranpelto  + (Ihalaisten koulun pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Anttila (Ihamuotila)  + (Ihamuotilasta puheessa käytetty nimi omistajan sukunimen mukaan.)
• Ihamäenmetsä  + (Ihamäessä kasvavan puuston nimitys)
• Ihanterinlohko  + (Ihanterintorpan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Lehtinen (Sairinen)  + (Iivarin lohkotilasta yleisessä käytössä oleva nimitys asukkaiden mukaan (Lehtiset).)
• Kalininpaikka  + (Ilmamäen syrjässä aiemmin ollut Kalinin torppa.)
• Ilmamäenlato  + (Ilmamäen syrjässä oleva lato, jonka rinnakkaisnimi on Suonperänlato.)
• Valaskalliontie (Kustavintie)  + (Ilmamäen syrjästä Kustavintieltä tulee Valaskallioon ''valaskalliontiä''.)
• Suonperänlato  + (Ilmamäenladon rinnakkaisnimi.)
• Myllytahdon  + (Inkimaan länsipuolella sijaitseva peltolohko. Sen pohjoispuolella olevalla mäellä on ennen ollut tuulimylly.)
• Inkimaankallio  + (Inkimaan talon pohjoispuolella sijaitseva kallio. Vrt. Iso Inkimaa.)
• Niittupelto  + (Inkimaankallion pohjoispuolella sijaitseva pelto.)
• Papinniittu (Tapaninen)  + (Iso Inkimaan pohjoispuolella sijaitseva metsä, entinen niitty. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Papin Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Kasuri (Tapaninen)  + (Iso Inkimaan pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Majan Kasar'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Leonkallio (Hiivola)  + (Iso ja jyrkkä kallio Hangassuon metsätien vieressä Keskitalonmaan ja Hangassuon välissä. Miltei koko Hangassuota vastapäätä oleva puoli tietä on yhtenäistä kallioista aluetta. Leonkallio on alueen kallioista suurin. Nimen alkuperästä ei ole tietoa.)
• Isokallio (Lehtinen)  + (Iso kallio Jutilan (ks. Mynämäki, Honkola) lohkotilan pohjoispuolella. Vrt. Pikkukallio. (MV, LH).)
• Lyyttarinkallio  + (Iso kallio tai mäki. Vanhan kansanuskomuksen mukaan kalliossa Mynämäen ja Nousiaisten rajalle lyöty kultaiset naula rajamerkeiksi. (AH).)
• Jälkikallio  + (Iso kallio, jolla jonkin elukan jälki, jonka viereen on kaiverrettu vuosiluku muistoksi lapsesta, jonka susi varasti Karjalan Kalelan kylästä, toi Jälkikalliolle ja söi. Nimi oikeastaan Jalkakallio, mutta sekoitetaan yleisesti keskenään.)