Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Alaperkkiö  + (Hellan Perkkiönpellosta osa.)
• Santapelto (Suutila)  + (Hellan ja Mikolan kantatalojen hiekkapohjaista peltoa.)
• Jeltti  + (Hellan ja Mikolan kantatalojen peltoa. (IM).)
• Isoniittu (Suutila)  + (Hellan kantatalon iso pelto. Aik. Isoaniittua ollut myös nyk. Ruskiapaare. Vertaa Isonniitunmäki, Isonniituntie.)
• Perkkiö (Suutila)  + (Hellan kantatalon pelto, jonka osa on Alaperkkiö. Puhujasta riippuen nimityksiä Alaperkkiö, Perkkiö käytetään myös toisensa poissulkevasti. (IM, AV). Myös Perkkiönpelto.)
• Kotopelto (Suutila)  + (Hellan kantatalon peltoa talosta itään.)
• Kivimaa (Mielismäki)  + (Mielismäen talon pelto, Sarapuittenrinnan jatke. Maapohja kivistä.)
• Tyynelä (Kasurla)  + (Helmi Eevan omistama tila, joka on lohkottu Penttilästä.)
• Helsantori  + (Helsasuon pohjoispuolella korkeampaa maata, nummea, metsää.)
• Uusipelto (Salavainen)  + (Hemmilän kantatalon (nykyisin lohkotilan) pelto. ''Charta öfver Salavais Bys Åkrar och Ängar år 1791'' mukaan ''Rähvä alho ~ Råhvå alho''.)
• Talolanrajapelto  + (Hemmilän kantatalon Juvarlassa on myös Talolanrajapelto ja Ladonmäki. Juvarlan keskeltä lähtee ''ju₍arla₍ojà'' (27->26: 51->50).)
• Juvarlan rinnat  + (Hemmilän kantatalon Juvarlasta itäpuolinen osa on ''ju₍arla'', erillisempi osa ''ju₍arlarinna''. ''noit sarvoi sanòta ju₍arlarinnoiks ko, se-o semmost rintteist māt.'')
• Tortti (Salavainen)  + (Hemmilän kantatalon entinen pelto, myyty v … Hemmilän kantatalon entinen pelto, myyty valtiolle asutustarkoituksiin. Nykyisin Tortti tarkoittaa aluetta Maijan ja Kalkun välissä; aikaisemmin osa Tortista ollut Maijaa ja Karilakkia. Pelto- ja niittyjaossa v. 1795: ''arfvela hongisuo'' (ks. Honkasuo), ''Yleis Iso maija'', ''arfvela keto'', ''Junnila Torti'', ''Yleishemmans Wähämaija'', ''Wähämarku karelacki''; peltojen järjestys on ollut luultavasti sama, asiakirjoihin liittyvässä kartassa ko. aluetta ei kuvata.iittyvässä kartassa ko. aluetta ei kuvata.)
• Kuivela (Salavainen)  + (Hemmilän kantatalon entinen torppa, nykyis … Hemmilän kantatalon entinen torppa, nykyisin Maunulan lohkotilan aluetta. (Ks. Karjalan seurakunnan kirkonkirjat 1873-82 s. 249). Torppaa asuttivat Toivon tyttäret (ks. Toivon tupa). Vrt. Kuivakoski. ''ei kuivelantorpast ol enä jäljel ko mūtam karvi₍aismarpusk.'' Katso myös Kuivelanpelto ja Kuivelankoski.Katso myös Kuivelanpelto ja Kuivelankoski.)
• Vähähaka (Salavainen)  + (Hemmilän kantatalon metsää.)
• Keskiosa (Salavainen)  + (Hemmilän kantatalon pelto kahden peltoaukean välissä (Juvarla, Kärpänalho). ''Charta öfver Salavais Byfs Åkrar och Ängar år 1791'' mukaan Keskiosa kuulunut alunperin Kärpänalhoon.)
• Hamppumaa  + (Hemmilän kantatalon pelto, jota nykyisin sanotaan Uudeksitahtomeksi (MA 82 v.).)
• Mustasorko  + (Hemmilän kantatalon pelto, mainitaan jo v. … Hemmilän kantatalon pelto, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (''Mustsorko''). Kartassa virheellisesti Mustasarko. Ks. orko, nykyisin hahmottu sorkoksi eikä orkoksi tässä tapauksessa: kartassa olleen virheen opas (EH n. 40 v.) korjasi ''sorko se‿o''.opas (EH n. 40 v.) korjasi ''sorko se‿o''.)
• Kärpänalho  + (Hemmilän kantatalon pelto, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Kärpäalho). Alunperin Kärpänalhoon kuulunut myös Keskiosa ja se on jakautunut eri talojen kesken.)
• Uusitahdon (Salavainen)  + (Hemmilän kantatalon pelto. (EH 36 v.) Ks. Hamppumaa.)
• Kotopelto (Hemmilä)  + (Hemmilän kantatalon päärakennuksen lähellä oleva pelto.)
• Markula (Salavainen)  + (Hemmilän kantatalosta asiakirjoissa käytetty nimi, myös muodossa Wähä-Marku. Pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ''Wähä-Marku Hemman, Markula'', v. 1808 ''Hämmilä eller vähäMarku''. Kirkonkirjoissa 1700-luvullakin Hämmilä~Hemmilä. Tunnettu, ei käytössä.)
• Metsola (Salavainen)  + (Hemmilän kantatalosta v. 1957 erotettu lohkotila. Virallinen nimi, ei käytössä, vaan sanotaan Hemmilä. Lohkotila kantatalosta nähden keskellä metsää, metsän takana = Metsola. Asukkaat: ''hemmilät''.)
• Puujalka  + (Pieni umpipelto, entinen niitty, joka ennen on kuulunut Raimelan Hemmilän taloon. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Puujalka'' (TMKA, Mynämäki 59).)
• Kotopelto (Hemmilän lohkotila)  + (Hemmilän lohkotilan pelto, lähellä 1950-lu … Hemmilän lohkotilan pelto, lähellä 1950-luvulla perustetun tilan asuinrakennuksia. Pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ja siihen liittyvän kartan v. 1791 mukaan Kotopellon itäosa Kiviniemi, siitä länteen katsottuna Alhosuo, ei tunnettu. Myös osa Niemisen lohkotilan Hemmilänrajapeltoa ollut Alhosuota.otilan Hemmilänrajapeltoa ollut Alhosuota.)

• Hemilä  + (Hemmilän virheellinen nimi kartassa.)

• Hemmilänhaka  + (Hemmilänvarppeen rinnakkaisnimi.)
• Henrikinpolku  + (Henrikintien rinnakkaisnimi.)
• Niemenpelto (Vuoluinen)  + (Henttulan Kotopeltoa jotkut sanovat vieläkin Niemenpelloksi sen takana olevan Niemenmetsän mukaan.)
• Alis-Henttula  + (Henttulan kantatalo ollut n. 50 v. sitten kahtena: Ylis- ja Alis-Henttulana. Alis-Henttula sij. nyk. Henttulan talon kohdalla ja siihen on pohjoisempana sij. Ylis-Henttula ostettu yli 40 v. sitten.)
• Kotopelto (Henttula)  + (Henttulan kantatalon iso peltoaukea talon ympärillä, osa myös Mintunniittu. Kutsutaan myös Niemenpelloksi pellon takana olevan Niemenmetsän perusteella.)
• Niemenmetsä (Vuoluinen)  + (Henttulan kantatalon metsää Mynäjoen takana talosta katsoen. Henttulan Kotopeltoa jotkut sanovat vieläkin Niemenpelloksi.)
• Talo-Henttula  + (Henttulan kantatalon nimitys eroksi talosta veljesosuudeksi 1939 lohkotusta Valtosen tilasta eli Henttulan Jussista eli Jussintuvasta.)
• Isonkuljunpelto  + (Henttulan kantatalon pelto Isonkuljun kohdalla Mynäjoen länsipuolella.)
• Riihipelto (Vuoluinen)  + (Henttulan kantatalon pelto talon kaakkoispuolella, pellon laidassa ollut riihi.)
• Pihanpelto (Vuoluinen)  + (Henttulan kantatalon pieni pelto. Pellon koillisreunaa menee Pihantie.)
• Kolinummenmäki  + (Henttulan pohjoispuolella sijaitseva mäki. Ehkä paikalla on poltettu ennen hiiliä.)
• Haantahdon (Korvensuu)  + (Henttulan riihen takana sijaitseva hyvin pieni pelto.)
• Rahkasuo  + (Henttulan, Hurulan ja Eskolan metsälohkojen kulmauksessa oleva pieni suo.)
• Karjaretkenpolku  + (Henttulasta pohjoiseen päin suuntautunut polku, jota pitkin karjaa kuljetettiin niityille.)
• Hentun Kotoniittu  + (Hentun kantatalon Kotipalstaan kuuluva niittu, nykyään peltoa, ollut osa Härkäsuota. (IH, VO))
• Kuokkamaanlato  + (Hentun kantatalon Luhdassa ollut lato. Saattanut olla Kustaankuokkamaassa. (HJ 80 v.))
• Laatikonlato  + (Hentun kantatalon lato, jonka ohi menee Vaaninportaalta alkava polku, joka vie Vuorivainiolle. Ei käytössä, ei yleisesti tunnettu (HJ).)
• Markorpi  + (Hentun kantatalon metsää Hyppisvuoren ympärillä. Todennäköisesti lyhentymä Marjakorvesta. (IH 60 v.))
• Vuorivainio  + (Hentun kantatalon pelto, Linttisvuoren kupeessa. Pohjoispuolella Vuorivainiontahdon. (IH))
• Kantosentahdon  + (Hentun kantatalon pelto, alkuaan seppä Kantosen.)
• Hankkanpelto  + (Hentun kantatalon pelto, eteläpuolella Hentun Vasikkahangas ja itäpuolella Karppisten yks. Hankka ja Hankkamäen torppa eli Hankkala. Karppisten ja Hentun isännät eivät tunne toistensa Hankka-peltoja. (IH, HK))
• Maskulainen  + (Hentun kantatalon pelto. Nimen alkuperää ei tunneta, mutta arveltiin, että olisi saattanut joskus olla jonkun maskulaisen (Maskusta) nautinta-aluetta. (IH 60 v.))
• Kustaankuokkamaa  + (Hentun kantatalon pelto. Nimen alkuperää ei muisteta (IH). Ollilan kantatalolla on Kustaanpelto melko lähellä, nimien yhteenkuuluvaisuudesta ei tiedetä. (VO, IH))
• Mustalähde  + (Hentun kantatalon pihaton takana oleva luonnonlähde. Lähde korkeassa mäessä (Hentunmäki) ja niin syvä, että sen vesi on aivan mustaa. Lähteeseen asetettu vintturit.)
• Hentun Härkäsuo  + (Hentun kantatalon soista peltoa,nyk. osa Hentun Kotoniitusta. Ei käyt. (VO 70 v.))