Selaaminen ominaisuuksittain
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.
Luettelo tuloksista
- Tortti (Salavainen) + (Hemmilän kantatalon entinen pelto, myyty v … Hemmilän kantatalon entinen pelto, myyty valtiolle asutustarkoituksiin. Nykyisin Tortti tarkoittaa aluetta Maijan ja Kalkun välissä; aikaisemmin osa Tortista ollut Maijaa ja Karilakkia. Pelto- ja niittyjaossa v. 1795: ''arfvela hongisuo'' (ks. Honkasuo), ''Yleis Iso maija'', ''arfvela keto'', ''Junnila Torti'', ''Yleishemmans Wähämaija'', ''Wähämarku karelacki''; peltojen järjestys on ollut luultavasti sama, asiakirjoihin liittyvässä kartassa ko. aluetta ei kuvata.iittyvässä kartassa ko. aluetta ei kuvata.)
- Kuivela (Salavainen) + (Hemmilän kantatalon entinen torppa, nykyis … Hemmilän kantatalon entinen torppa, nykyisin Maunulan lohkotilan aluetta. (Ks. Karjalan seurakunnan kirkonkirjat 1873-82 s. 249). Torppaa asuttivat Toivon tyttäret (ks. Toivon tupa). Vrt. Kuivakoski. ''ei kuivelantorpast ol enä jäljel ko mūtam karvi₍aismarpusk.'' Katso myös Kuivelanpelto ja Kuivelankoski.Katso myös Kuivelanpelto ja Kuivelankoski.)
- Vähähaka (Salavainen) + (Hemmilän kantatalon metsää.)
- Keskiosa (Salavainen) + (Hemmilän kantatalon pelto kahden peltoaukean välissä (Juvarla, Kärpänalho). ''Charta öfver Salavais Byfs Åkrar och Ängar år 1791'' mukaan Keskiosa kuulunut alunperin Kärpänalhoon.)
- Hamppumaa + (Hemmilän kantatalon pelto, jota nykyisin sanotaan Uudeksitahtomeksi (MA 82 v.).)
- Mustasorko + (Hemmilän kantatalon pelto, mainitaan jo v. … Hemmilän kantatalon pelto, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (''Mustsorko''). Kartassa virheellisesti Mustasarko. Ks. orko, nykyisin hahmottu sorkoksi eikä orkoksi tässä tapauksessa: kartassa olleen virheen opas (EH n. 40 v.) korjasi ''sorko se‿o''.opas (EH n. 40 v.) korjasi ''sorko se‿o''.)
- Kärpänalho + (Hemmilän kantatalon pelto, mainitaan jo v. 1795 Pelto- ja niittyjaossa (Kärpäalho). Alunperin Kärpänalhoon kuulunut myös Keskiosa ja se on jakautunut eri talojen kesken.)
- Uusitahdon (Salavainen) + (Hemmilän kantatalon pelto. (EH 36 v.) Ks. Hamppumaa.)
- Kotopelto (Hemmilä) + (Hemmilän kantatalon päärakennuksen lähellä oleva pelto.)
- Markula (Salavainen) + (Hemmilän kantatalosta asiakirjoissa käytetty nimi, myös muodossa Wähä-Marku. Pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ''Wähä-Marku Hemman, Markula'', v. 1808 ''Hämmilä eller vähäMarku''. Kirkonkirjoissa 1700-luvullakin Hämmilä~Hemmilä. Tunnettu, ei käytössä.)
- Metsola (Salavainen) + (Hemmilän kantatalosta v. 1957 erotettu lohkotila. Virallinen nimi, ei käytössä, vaan sanotaan Hemmilä. Lohkotila kantatalosta nähden keskellä metsää, metsän takana = Metsola. Asukkaat: ''hemmilät''.)
- Puujalka + (Pieni umpipelto, entinen niitty, joka ennen on kuulunut Raimelan Hemmilän taloon. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Puujalka'' (TMKA, Mynämäki 59).)
- Kotopelto (Hemmilän lohkotila) + (Hemmilän lohkotilan pelto, lähellä 1950-lu … Hemmilän lohkotilan pelto, lähellä 1950-luvulla perustetun tilan asuinrakennuksia. Pelto- ja niittyjaossa v. 1795 ja siihen liittyvän kartan v. 1791 mukaan Kotopellon itäosa Kiviniemi, siitä länteen katsottuna Alhosuo, ei tunnettu. Myös osa Niemisen lohkotilan Hemmilänrajapeltoa ollut Alhosuota.otilan Hemmilänrajapeltoa ollut Alhosuota.)
- Hemilä + (Hemmilän virheellinen nimi kartassa.)
- Hemmilänhaka + (Hemmilänvarppeen rinnakkaisnimi.)
- Henrikinpolku + (Henrikintien rinnakkaisnimi.)
- Niemenpelto (Vuoluinen) + (Henttulan Kotopeltoa jotkut sanovat vieläkin Niemenpelloksi sen takana olevan Niemenmetsän mukaan.)
- Alis-Henttula + (Henttulan kantatalo ollut n. 50 v. sitten kahtena: Ylis- ja Alis-Henttulana. Alis-Henttula sij. nyk. Henttulan talon kohdalla ja siihen on pohjoisempana sij. Ylis-Henttula ostettu yli 40 v. sitten.)
- Kotopelto (Henttula) + (Henttulan kantatalon iso peltoaukea talon ympärillä, osa myös Mintunniittu. Kutsutaan myös Niemenpelloksi pellon takana olevan Niemenmetsän perusteella.)
- Niemenmetsä (Vuoluinen) + (Henttulan kantatalon metsää Mynäjoen takana talosta katsoen. Henttulan Kotopeltoa jotkut sanovat vieläkin Niemenpelloksi.)
- Talo-Henttula + (Henttulan kantatalon nimitys eroksi talosta veljesosuudeksi 1939 lohkotusta Valtosen tilasta eli Henttulan Jussista eli Jussintuvasta.)
- Isonkuljunpelto + (Henttulan kantatalon pelto Isonkuljun kohdalla Mynäjoen länsipuolella.)
- Riihipelto (Vuoluinen) + (Henttulan kantatalon pelto talon kaakkoispuolella, pellon laidassa ollut riihi.)
- Pihanpelto (Vuoluinen) + (Henttulan kantatalon pieni pelto. Pellon koillisreunaa menee Pihantie.)
- Kolinummenmäki + (Henttulan pohjoispuolella sijaitseva mäki. Ehkä paikalla on poltettu ennen hiiliä.)
- Haantahdon (Korvensuu) + (Henttulan riihen takana sijaitseva hyvin pieni pelto.)
- Rahkasuo + (Henttulan, Hurulan ja Eskolan metsälohkojen kulmauksessa oleva pieni suo.)
- Karjaretkenpolku + (Henttulasta pohjoiseen päin suuntautunut polku, jota pitkin karjaa kuljetettiin niityille.)
- Hentun Kotoniittu + (Hentun kantatalon Kotipalstaan kuuluva niittu, nykyään peltoa, ollut osa Härkäsuota. (IH, VO))
- Kuokkamaanlato + (Hentun kantatalon Luhdassa ollut lato. Saattanut olla Kustaankuokkamaassa. (HJ 80 v.))
- Laatikonlato + (Hentun kantatalon lato, jonka ohi menee Vaaninportaalta alkava polku, joka vie Vuorivainiolle. Ei käytössä, ei yleisesti tunnettu (HJ).)
- Markorpi + (Hentun kantatalon metsää Hyppisvuoren ympärillä. Todennäköisesti lyhentymä Marjakorvesta. (IH 60 v.))
- Vuorivainio + (Hentun kantatalon pelto, Linttisvuoren kupeessa. Pohjoispuolella Vuorivainiontahdon. (IH))
- Kantosentahdon + (Hentun kantatalon pelto, alkuaan seppä Kantosen.)
- Hankkanpelto + (Hentun kantatalon pelto, eteläpuolella Hentun Vasikkahangas ja itäpuolella Karppisten yks. Hankka ja Hankkamäen torppa eli Hankkala. Karppisten ja Hentun isännät eivät tunne toistensa Hankka-peltoja. (IH, HK))
- Maskulainen + (Hentun kantatalon pelto. Nimen alkuperää ei tunneta, mutta arveltiin, että olisi saattanut joskus olla jonkun maskulaisen (Maskusta) nautinta-aluetta. (IH 60 v.))
- Kustaankuokkamaa + (Hentun kantatalon pelto. Nimen alkuperää ei muisteta (IH). Ollilan kantatalolla on Kustaanpelto melko lähellä, nimien yhteenkuuluvaisuudesta ei tiedetä. (VO, IH))
- Mustalähde + (Hentun kantatalon pihaton takana oleva luonnonlähde. Lähde korkeassa mäessä (Hentunmäki) ja niin syvä, että sen vesi on aivan mustaa. Lähteeseen asetettu vintturit.)
- Hentun Härkäsuo + (Hentun kantatalon soista peltoa,nyk. osa Hentun Kotoniitusta. Ei käyt. (VO 70 v.))
- Jokila (Suojoki) + (Hentun kantatalon torppa ja torppari, suun … Hentun kantatalon torppa ja torppari, suunnilleen vuosisadan vaihteessa. ''jokìlammäki'', mäki, jolla Jokilan torppa sijainnut, peltoa ja kaunista koivikkoista rinnettä, joka jatkuu Suojoen tielle asti Lumpian ohi. Ei yleisesti tunnettu, (H. Jokinen 80 v., RL 60 v.).ti tunnettu, (H. Jokinen 80 v., RL 60 v.).)
- Kantosenpelto + (Hentun kantatalosta erotetun Kapusten lohkotilan pelto, jonka seppä Kantonen on kuokannut. (AH, JJ).)
- Hevoshaka (Kivikylä) + (Hepo-orvon kaakkoispuolella sijaitseva pelto entinen laidun.)
- Heikintahdon (Kivikylä) + (Hepo-orvon lounaispuolella sijaitseva metsittynyt pelto.)
- Kylmäoja + (Hepo-orvosta Viljalanojaan laskeva oja.)
- Uitin + (Hepokuljun eteläpuolella sijainnut niitty, joka on metsittynyt. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Uitimen Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 6⁰). Idempänä on Uittimennokka.)
- Hernekankare + (Hernepelto Hiippavuoren länsiosassa. ''hernepelto-o hüvä kasvama hernet.'' (JH 1912).)
- Kotoniittu (Hiippavuori) + (Hernettä ja ohraa kasvava pelto Hernepellon vieressä.)
- Hevonkapiolato + (Hevonkavion pellon reunassa on ollut lato, … Hevonkavion pellon reunassa on ollut lato, jonka rinnakkaisnimenä on ollut Hevonkapionmakasiini. ''hevòŋkapì₍omakàsīni ol semmoneŋ kauhi₍aŋ korkki₍a makàsīni.'' (AL 1910) Sitä Pietimäen rinnettä, jossa lato sijaitsi, kutsuttiin nimellä hevòŋkavì₍omäkì. ''he₍òŋkavì₍omä₍èks sitä sanòtti silloŋ ko mǟ olè nuari ollu. nyt sitä ei enä sanòta semmoseks''. (EG 1910) sitä ei enä sanòta semmoseks''. (EG 1910))
- Hevoshaka (Ruonkallio) + (Hevosten laidun kylän eteläosassa Mietoisista Mynämäkeen johtavan maantien itäpuolella.)
- Silta (Salavainen) + (Hevostenkosken yläpuolella oleva silta, joka vie Salavaisista Karjalankylään.)
- Hevostienkallio (Aakula) + (Hevostien pellon eteläpuolella sijaitseva mäki.)