Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Puistomäki  + (Iso mäkialue, myös puistole₍o (ks. Levo), mäen syrjässä ''puistonīt'', josta niitetty suoheinää. ''se‿o kaike ma₍ilma sivù ollu puistomäkki, ihan sünkkä korppi se‿o.'' (HM))
• Keltmäki  + (Iso mäkinen metsäalue, rajoittuu Valtosen lohkotilan peltoihin ja Aistinsuohon.)
• Peräpelto (Knuutila)  + (Iso pelto Alhonojan eteläpuolella eli takana taloista katsoen. Knuutilan ja Väärikkälän kantataloilla samannimiset pellot rinnakkain.)
• Joenperä (pelto Nakkilassa)  + (Iso pelto Laajoen rannassa. Pelto kuuluu Joenperän tilaan ja ulottuu Järvenojasta Kuokkion tilan Luhdanpeltoon asti. Joenperä tuntuu olevan vain virallinen nimi. Pelto on niin lähellä kotoa, ettei sitä puheessa eroteta nimityksellä.)
• Isopuoli  + (Iso pelto Salontien vieressä vastapäätä Vähääpuolta. Isonpuolen peltoon rajoittuva metsä on pellon mukaan ''isompualemettä : -metäs'' (113304: 26/50 8).)
• Mikonalho  + (Iso pelto alavalla maalla, ulottuu Laajokeen. Isojako: ''Mikoalho''. Nykyisin useamman talon maata. Yleiseti tunnettu.)
• Ruokosuo (Kalela)  + (Iso pelto, alkuaan suota. Paikallisten mukaan Ruokasuo.)
• Matoperkko  + (Iso pelto, joka kaakkoispuoleltaan päättyy Lahnalampeen. Yleisesti tunnettu.)
• Pellonmäki (Haankylä)  + (Iso pelto, joka rinteessä. Rinne laskee Alhonojaan ja nousee taas ojan eteläpuolella. Knuutilan ja Väärikkälän kantataloilla samannimiset pellot rinnakkain.)
• Lumperla  + (Iso pelto, jossa kolmen talon lohkot. Ollu … Iso pelto, jossa kolmen talon lohkot. Ollut 1900-luvun alussa niittua, jossa sanotaan kasvaneen paljon lumpeita, josta nimi jotenkin johtuisi, nimestä eri variantteja. ''lumperla o koko paikkakunnan'' (ison peltoalueen) ''nimì. se‿o lūmperä oikke alkku₍as, si₍äl on kasvan paljo lumppei.'' (VA 80) Yleinen muoto on kylän muiden asukkaiden kesken Luunpera, mutta Maulan isännän kantaa pidetään oikeana. Kartassa virheellisesti Lumperä. Pellosta alkaa Lumperlanoja.esti Lumperä. Pellosta alkaa Lumperlanoja.)
• Rinnanpelto (Kalela)  + (Iso pelto, josta pääosa Jaakolan kantatalon. Rinnanpellosta erotettu Kalelan kauppatontit ja kansakoulutontti sekä lohkotiloja: Rinnala eli Aakula v. 1947, Rintala eli Sainio.)
• Liusi  + (Iso pelto, kuulunut Haanperän yksinäiseen, nykyisin Vehmalaisten kylän Jakin kantatalon. Länteen Liusista Vähä-Liusi. Kartassa virheellisesti Liussi.)
• Pihlavaorko (Kalela)  + (Iso pelto, lähettyvillä suota (katso Orko). Nykyisin Karhumäen lohkotilan.)
• Heikkilänpelto (Tapaninen)  + (Iso pelto, nimetty omistajien mukaan. (Vähäkylä))
• Ruokasuo  + (Iso pelto, ulottuu Metsäpuron palstatilasta Pahnantiehen. Nykyisin Männistön ja Kivelän tilojen maata. Alkuaan suota, vanha nimi. Kartassa yleistetty Ruokosuo vastoin paikallista tietämystä. (IL))
• Iso-Orko (Haankylä)  + (Iso pelto, ympärillä soista maata. Ks. Orko.)
• Alhonmaa  + (Iso peltoalue Haankylästä etelään Mietoist … Iso peltoalue Haankylästä etelään Mietoisten ulkopalstojen ja Mynämäen maiden keskellä. ''matla₍alho'' (4 35-36: 47), jossa latomaat Takunlato, Kraatarinlatomaa ja Ruokaniitunlatomaa. ''eilu₍alho'' Mattilan Alhon eteläpuolella. ''knuutla₍alho'' Eilun Alhon eteläpuolella. Samassa palstassa olevat Väärikkälän talon maat eivät kuulu Alhonmaahan. ''ne o alhoi vaa alhomaas. se o semmost alhomaakuntta.'' ''alhontiä'', peltotie, vie Haankylästä Alhonmaahan, myös Tapanistentie.ankylästä Alhonmaahan, myös Tapanistentie.)
• Maijanniittu (Juva)  + (Laajoen pohjoisrannalla sijaitseva pelto, entinen alava niitty, joka joskus kuulemma on ollut järvenä. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Maijan Nijttu'' (TMKA Mynämäki 14).)
• Mäkärä (peltoalue)  + (Iso peltoalue, joka jatkuu Kaittantielle asti melko yhtenäisenä. Peltoalueesta käytetään myös nimeä Mäkäränaukea. / Pääralhon pohjoispuolella sijaitseva laaja pelto, entinen niitty.)
• Isompikappale  + (Iso peltoalue, joka kuuluu osittain Nukkil … Iso peltoalue, joka kuuluu osittain Nukkilan osittain Rahkolan kylän alueelle. Pelto alkaa Lemmintiestä ja jatkuu Lemminojan yli Palolaisten kylän rajalle asti. Vanhimpien kyläläisten mukaan Lemmintien ja Lemminojan välistä pelto-osaa on joskus kutsuttu Risuloukaksi. Nykyisin pellosta nimitetään erikseen vain Välipeltoa.losta nimitetään erikseen vain Välipeltoa.)
• Haijainen (pelto)  + (Iso peltoalue, joka rajoittuu Yläneen tieh … Iso peltoalue, joka rajoittuu Yläneen tiehen ja Mynäjokeen, pohjoisessa Haijaisten taloon, etelässä Ketolohkoon. Isojakokartat 1765. Haijainen, vrt. Mietoisten kunnan Haijaisten kylällä ko. pellon koillispuolella iso ulkopalsta-alue, joka metsämaata, nimien mahd. yhteydestä ei tiedetä. Kalelan kylän kaikilla kantataloilla oma lohkonsa; haijastempelloi. haijane, lohkotila, muodostettu jakamalla Jaakolan kantatalo veljesten kesken v. 1938, kans. om. Jaakolan Frans. Lähellä nyk. Haijaista muistetaan olleen tölli, jossa asui sokea haijaste mīna.een tölli, jossa asui sokea haijaste mīna.)
• Heinähuhta  + (Iso peltoalue, jossa eri kantatalojen matlan, knūtla ja vǟkkäri heinhuht.)
• Isoperkko  + (Iso peltoalue, jossa on viljelymaata usealla Haapaisten kylän talolla. Peltoalue sijaitsee lähellä Raikkoa ja on tavallaan sen karjalantienpuoleinen jatko. ''tavallas samà (kui Raikko) mut sīn‿o vüätärö välis.'' (RS 1946).)
• Perkkiö (peltoalue)  + (Iso peltoalue, josta osa kuuluu Karppisten yksinäiseen, osa Perpoisten Jaakolaan, mihin yhdistetty aikaisemmin Ketelisten Nivarin Perkkiö. Alkuaan Pahaperkkiö. Eteläpuolella Perkkiönoja.)
• Pahaperkkiö  + (Iso peltoalue, nykyisin pelkästään Perkkiö. ''muina sanòtti pahàperkki₍ö ko se ol nī vetèlä, kamàla māt etei, sīn mikkä elùka pinnal püsünü, suat se ol.'' (AV))

• Kotopeltoja  + (Iso peltoaukea Sankarin talon eteläpuolella.)

• Isoniittu (Vehmalainen)  + (Iso peltoaukea, alk. Laurilan ja Heiskan I … Iso peltoaukea, alk. Laurilan ja Heiskan Isoniitun palstat. Alk. niittua. Aukean halki virtaa isònītu₍ojà, virallinen nimi Perkkiönoja, pellolle pääsee ''isònītutiä''tä, tie alkaa Kirkkopellon länsipuolelta. ''siäl o vähä kaikkitte isònītui''. Nimitys yleistynyt tarkoittamaan melkein koko aluetta.stynyt tarkoittamaan melkein koko aluetta.)
• Lymysaari (pelto)  + (Iso peltoaukea, jossa alkuaan kylän jokais … Iso peltoaukea, jossa alkuaan kylän jokaisella talolla ollut lohkonsa, nykyisin Ollilan Lymysaari, Mäkilän Lymysaari, joka sama kuin Mäkilän Kotopelto (katso Metsola), Valtasen Lymysaari (katso Valtala). ''mnǟ lūle et, lümü tarkotta s‿tä ko se nī üht₍äkki₍ä aukke silmätte ette; nīnko vanha aikka oltti lümüs.'' (lümÿs = piilosilla) (TO). oltti lümüs.'' (lümÿs = piilosilla) (TO).)
• Luhta (Vehmalainen)  + (Iso peltoaukea, josta eteläosa Peren kanta … Iso peltoaukea, josta eteläosa Peren kantatalon Perenluhta, pohjoisosa Latoniitun lohkotilan ja Aulintien länsipuolella Laurilan kantatalon Laurilanluhta, mikä osa Koivistonhakaa. Luhdan palstaan kuuluu yös pellon itäpuolella oleva metsä, mikä erotettu Peren sotilasvirkatalosta valtiolle, virallinen nimi valtion entisen torpan mukaan Luhdanperä. valtion entisen torpan mukaan Luhdanperä.)
• Noidankivi  + (Iso siirtokivi Astalanmetsässä, neliskanttinen, alhaalta kapeampi kuin kuin ylhäältä, laki tasainen, yhdessä seinämässä syvennys kuin ovi. Muistuttaa pientä taloa. Lapset 1950-luvulla pitivät noidan asumuksena ja pelkäsivät syvästi lähiympäristöäkin.)
• Rautsuo (Vuoluinen)  + (Iso suo)
• Nukinrahka  + (Iso suo Karjalan ja Laitilan rajalla. Yksi harvoja Vakka-Suomen luonnontilaisista soista. Tunnetaan myös Nukinsuona. Vertaa Niinistönranta.)
• Nukinsuo  + (Iso suo Karjalan ja Laitilan rajalla. Yksi harvoja Vakka-Suomen luonnontilaisista soista. Tunnetaan myös Nukinrahkana. Vertaa Niinistönranta.)
• Kaukosuo  + (Iso suo Karjalan ja Yläneen rajoilla melko kaukana asutuksesta.)
• Kolkka (suo)  + (Iso suo, Kolkansuo, rajana Raistonsuohon p … Iso suo, Kolkansuo, rajana Raistonsuohon pohjoisessa Hirvisaari, Latomaat ja Haavisto, etelässä raja Joenperänsuohon ja Ruissaarensuohon Vehkasaari ja Hangassaari. Paikoin upottavaa suota, jossa silmiköitä (ks. Kolkansilmäke). Vrt. Kolkanmäki ja Kolkka-metsä.silmäke). Vrt. Kolkanmäki ja Kolkka-metsä.)
• Aistinsuo  + (Iso suo, jonka vanha koko unohtumassa. Nyk … Iso suo, jonka vanha koko unohtumassa. Nyk. Aistinsuoksi yl. tunnetaan Aistin lohkotilan länsipuoleinen pienehkö suo, jonka pohjoisrajalla ns. Lehdonsaarensuo (ks.t.). Näin myös kartassa. Vanhojen mukaan tämä sama Aistinsuo jatkuu pohjoiseen yli Laitilan rajan ja yhtyy Hirvilammensuolle. Vrt. kuntien rajalla (kartan Lehdonsaarensuon keskellä) Aistinsaari, joka yl. tunnettu myös sijainniltaan. Toisaalta sanotaan, että Laitilan puolella on toinen Aistinsuo. Eteläosa Aistinsuota tunn. myös Vähä-Aistinsuona (ks.t.) (P.V., A.V.). ''aisti'' (1: 31/58), lohkotila, erotettu Kleemolan (ks.t.) kantatalosta, kulmakunnan vanhimpia torppia. Nyk. Vapaala (ks.t.).n vanhimpia torppia. Nyk. Vapaala (ks.t.).)
• Raistonsuo  + (Iso suo, rajoittuu pohjoisessa Laajoen rantaniittuihin ja etelässä Hirsaareen, Latosaariin ja Haavistoon.)
• Kortsuo (Laajoentaustan yhteismetsä)  + (Iso suo, yleisesti tunnettu.)
• Harvionsuo  + (Iso suo. Kartassa virh. paikannettu (2 39:52) siten että vaihtanut paikkaa Varessuon kanssa. (AY, EK, VL). Jatkuu Yläneen puolelle.)
• Peurussuo (Lemmi)  + (Iso suoalue Mynämäen ja Laitilan pitäjien … Iso suoalue Mynämäen ja Laitilan pitäjien välissä olevalla Mietoisten pitäjän alueella. Koko isosta suoalueesta käytetään puheessa tavallisesti nimeä Peurussuo, eikä siitä eroteta kartan Teeressuonrahkaa. Jotku käyttävät lyhyempää nimeä Peuru. ''sanòvak kokò sitä̀ suota peuruks'' (JE 1949).òvak kokò sitä̀ suota peuruks'' (JE 1949).)
• Hangassuo  + (Iso suoalue, joka käsittää kartan Hangassuon lisäksi Langonsuon alueen. Ihmiset eivät tunnu käyttävän Langonsuo-nimeä, vaan koko suoaluetta nimitetään Hangassuoksi. "hankassual. salàvaistelaisil oŋ kaikil siäl mettä." (OS 1924))
• Hirsaari  + (Iso suosaari Kolkansuon ja Raistonsuon välissä. Saaren itäpäässä Hirsaarensilta. Kartassa Hirvisaari, mihin yleistykseen paikalliset eivät tyytyväisiä: ei yhdisty ilman muuta hirveen, saarella ei ole ollut paljon hirviä. (SK, HM))
• Nenämaa  + (Iso suosaari, joka työntyy Laajoen muodostamaan mutkaan kohti Kolmihaaraa. Ollut kylän talojen karjanlaidunnusaluetta kaukana suon takana kylästä Laitilan ja Mynämäen rajalla. Varsinkin lampaat viety Nenämaahan. Yleisesti tunnettu.)
• Isoniinimäki  + (Iso suosaari, vrt. Vähäniinimäki. Ks. Niinimäki, josta eteläinen osa.)
• Koirasaari  + (Iso suosaarialue, oikeastaan metsää, jota ympäröi suota. Oikeammin Koirassaari, mikä vanhempien käyttämä.)
• Isolato (Karppinen)  + (Iso, hirsinen lato Mäkilän lohkotilan Niitulla.)
• Isoniittu (Karjalankylä)  + (Iso, kapeanmallinen pelto, aik. niittua La … Iso, kapeanmallinen pelto, aik. niittua Laajoen rannalla Salavaisten kylän joen pohjoispuoliselta itäiseltä rajalta länteen Saarisen Jokelan talon maille. Kylän taloilla ollut omat ''isònītu''nsa, suurimmaksi osaksi myyty lähimmille taloille. Isojako: Isonijttu. Yleisesti tunnettu.e. Isojako: Isonijttu. Yleisesti tunnettu.)
• Härkkämäki  + (Iso, korkea mäki Laurilan ja Kouhilan kantatalojen maalla. Kartassa virheellisesti Härkmäki. Yleisesti tunnettu.)
• Langinkallio  + (Iso, korkeahko kallioalua suo- ja metsämaalla, yleisemmin Langinkallionlevo, jolla karjalalaiset paimentaneet lehmiään 1900-luvun alussa. Langinkallio ei käytössä. Vrt. Langinorko.)
• Linttisvuori (Tallanvuori)  + (Iso, korkeahko kallioalue Tallalan yksinäi … Iso, korkeahko kallioalue Tallalan yksinäisen ja Suojoen kylän maalla. Kallioilla hiidenkirnu ja kivikautisia hautoja, ts. pyöreistä, pienistä kivistä muodostunut alue, josta ei mitään löydetty, mutta seudulla muitakin kivikautisen elämän jäännöksiä. Yleensä sanotaan Tallanvuori Tallalan yksinäisen mukaan, mitä vanhemmat eivät hyväksy. (VO, LL). Kalliolla ollut paljon käärmeitä, joita keväisin joukkotapettu.n käärmeitä, joita keväisin joukkotapettu.)
• Laidassuo  + (Iso, laaja suo. (NV))