Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Nukinsuo  + (Iso suo Karjalan ja Laitilan rajalla. Yksi harvoja Vakka-Suomen luonnontilaisista soista. Tunnetaan myös Nukinrahkana. Vertaa Niinistönranta.)
• Kaukosuo  + (Iso suo Karjalan ja Yläneen rajoilla melko kaukana asutuksesta.)
• Kolkka (suo)  + (Iso suo, Kolkansuo, rajana Raistonsuohon p … Iso suo, Kolkansuo, rajana Raistonsuohon pohjoisessa Hirvisaari, Latomaat ja Haavisto, etelässä raja Joenperänsuohon ja Ruissaarensuohon Vehkasaari ja Hangassaari. Paikoin upottavaa suota, jossa silmiköitä (ks. Kolkansilmäke). Vrt. Kolkanmäki ja Kolkka-metsä.silmäke). Vrt. Kolkanmäki ja Kolkka-metsä.)
• Aistinsuo  + (Iso suo, jonka vanha koko unohtumassa. Nyk … Iso suo, jonka vanha koko unohtumassa. Nyk. Aistinsuoksi yl. tunnetaan Aistin lohkotilan länsipuoleinen pienehkö suo, jonka pohjoisrajalla ns. Lehdonsaarensuo (ks.t.). Näin myös kartassa. Vanhojen mukaan tämä sama Aistinsuo jatkuu pohjoiseen yli Laitilan rajan ja yhtyy Hirvilammensuolle. Vrt. kuntien rajalla (kartan Lehdonsaarensuon keskellä) Aistinsaari, joka yl. tunnettu myös sijainniltaan. Toisaalta sanotaan, että Laitilan puolella on toinen Aistinsuo. Eteläosa Aistinsuota tunn. myös Vähä-Aistinsuona (ks.t.) (P.V., A.V.). ''aisti'' (1: 31/58), lohkotila, erotettu Kleemolan (ks.t.) kantatalosta, kulmakunnan vanhimpia torppia. Nyk. Vapaala (ks.t.).n vanhimpia torppia. Nyk. Vapaala (ks.t.).)
• Raistonsuo  + (Iso suo, rajoittuu pohjoisessa Laajoen rantaniittuihin ja etelässä Hirsaareen, Latosaariin ja Haavistoon.)
• Kortsuo (Laajoentaustan yhteismetsä)  + (Iso suo, yleisesti tunnettu.)
• Harvionsuo  + (Iso suo. Kartassa virh. paikannettu (2 39:52) siten että vaihtanut paikkaa Varessuon kanssa. (AY, EK, VL). Jatkuu Yläneen puolelle.)
• Peurussuo (Lemmi)  + (Iso suoalue Mynämäen ja Laitilan pitäjien … Iso suoalue Mynämäen ja Laitilan pitäjien välissä olevalla Mietoisten pitäjän alueella. Koko isosta suoalueesta käytetään puheessa tavallisesti nimeä Peurussuo, eikä siitä eroteta kartan Teeressuonrahkaa. Jotku käyttävät lyhyempää nimeä Peuru. ''sanòvak kokò sitä̀ suota peuruks'' (JE 1949).òvak kokò sitä̀ suota peuruks'' (JE 1949).)
• Hangassuo  + (Iso suoalue, joka käsittää kartan Hangassuon lisäksi Langonsuon alueen. Ihmiset eivät tunnu käyttävän Langonsuo-nimeä, vaan koko suoaluetta nimitetään Hangassuoksi. "hankassual. salàvaistelaisil oŋ kaikil siäl mettä." (OS 1924))
• Hirsaari  + (Iso suosaari Kolkansuon ja Raistonsuon välissä. Saaren itäpäässä Hirsaarensilta. Kartassa Hirvisaari, mihin yleistykseen paikalliset eivät tyytyväisiä: ei yhdisty ilman muuta hirveen, saarella ei ole ollut paljon hirviä. (SK, HM))
• Nenämaa  + (Iso suosaari, joka työntyy Laajoen muodostamaan mutkaan kohti Kolmihaaraa. Ollut kylän talojen karjanlaidunnusaluetta kaukana suon takana kylästä Laitilan ja Mynämäen rajalla. Varsinkin lampaat viety Nenämaahan. Yleisesti tunnettu.)
• Isoniinimäki  + (Iso suosaari, vrt. Vähäniinimäki. Ks. Niinimäki, josta eteläinen osa.)
• Koirasaari  + (Iso suosaarialue, oikeastaan metsää, jota ympäröi suota. Oikeammin Koirassaari, mikä vanhempien käyttämä.)
• Isolato (Karppinen)  + (Iso, hirsinen lato Mäkilän lohkotilan Niitulla.)
• Isoniittu (Karjalankylä)  + (Iso, kapeanmallinen pelto, aik. niittua La … Iso, kapeanmallinen pelto, aik. niittua Laajoen rannalla Salavaisten kylän joen pohjoispuoliselta itäiseltä rajalta länteen Saarisen Jokelan talon maille. Kylän taloilla ollut omat ''isònītu''nsa, suurimmaksi osaksi myyty lähimmille taloille. Isojako: Isonijttu. Yleisesti tunnettu.e. Isojako: Isonijttu. Yleisesti tunnettu.)
• Härkkämäki  + (Iso, korkea mäki Laurilan ja Kouhilan kantatalojen maalla. Kartassa virheellisesti Härkmäki. Yleisesti tunnettu.)
• Langinkallio  + (Iso, korkeahko kallioalua suo- ja metsämaalla, yleisemmin Langinkallionlevo, jolla karjalalaiset paimentaneet lehmiään 1900-luvun alussa. Langinkallio ei käytössä. Vrt. Langinorko.)
• Linttisvuori (Tallanvuori)  + (Iso, korkeahko kallioalue Tallalan yksinäi … Iso, korkeahko kallioalue Tallalan yksinäisen ja Suojoen kylän maalla. Kallioilla hiidenkirnu ja kivikautisia hautoja, ts. pyöreistä, pienistä kivistä muodostunut alue, josta ei mitään löydetty, mutta seudulla muitakin kivikautisen elämän jäännöksiä. Yleensä sanotaan Tallanvuori Tallalan yksinäisen mukaan, mitä vanhemmat eivät hyväksy. (VO, LL). Kalliolla ollut paljon käärmeitä, joita keväisin joukkotapettu.n käärmeitä, joita keväisin joukkotapettu.)
• Laidassuo  + (Iso, laaja suo. (NV))
• Saarnastuolinkivi  + (Iso, vähän saarnastuolia muistuttava kivi eli siirtolohkare metsässä, kivellä olisi pitänyt saarnattaman joskus. Yleisesti tunnettu. (VM))
• Isola  + (Iso-Kouvolan kansanomainen nimi. Vrt. Vähälä = Vähä-Kouvola.)
• Isolanmetsä  + (Iso-Kouvolan kantatalon metsää Karjalassa, lyhentäen Iso-Kouvola Isola. Metsässä mäki ''isòlammäki''.)
• Uusitahdon (Juvan pelto)  + (Isoalhon itäpuolella sijaitseva pieni peltolohko.)
• Isohaanpelto  + (Isohaan metsän eteläkärjessä on ''isòhāmpelt''. (AV).)
• Karjalankylä  + (Paikallisesti isohko kylä Karjalassa. 1870 … Paikallisesti isohko kylä Karjalassa. 1870-luvulla syntyneet vanhukset ja jonkin verran nuoremmatkin puhuvat vain Karjalasta, nuoremmat yksinomaan Karjalankylästä. Virallisesti Karjala. Kylässä viisi kantataloa: Sippola, Arvela, Mattila, Ylöinen ja Junnila (joka hävinnyt), mutta muuten kylä säilynyt vanhoillaan. Kantatalot sijaitsevat Torin ympärillä. Asukkaat: ''karjalaŋkülälaise''.mpärillä. Asukkaat: ''karjalaŋkülälaise''.)

• Isonniitunmäki  + (Isohko mäki Isonniitun pellon eteläpuolella.)

• Hepomäki  + (Isohko mäki, jolla sijaitsee Mäkelän lohkotila. ''ans katto nü, hepòmäkì o sem malline ko olis luakki joskus painettu.'' (AV))
• Niittu (Lemmettylä)  + (Isohko pelto Jaakolan lohkotilalla. Sijaitsee Alhonojan ympärillä. (OM))
• Mäensato (pelto)  + (Isohko pelto Mäensatojärven pohjoispuolella.)
• Isotahdon (Suojoki)  + (Isohko pelto Ollilan kantatalon mailla. Ks tahdon.)
• Suutarinsuonpelto  + (Isohko pelto, aikaisemmin suota. Harvemmin Suutarinsuo.)
• Suutarinsuo (Suutila)  + (Isohko pelto, aikaisemmin suota. Yleensä Suutarinsuonpelto.)
• Iso-Halo (pelto Valaskalliolla)  + (Isohko pelto, joka ollut Valaskallion Isonhalon talon maata, myöhemmin Anttilan kantatalon yhdistymisen kautta.)
• Perattu (Kalela)  + (Isohko pelto, nykyisin Lehtilän lohkotilan, sanotaan myös Peratunmaa. Pellon eteläosa Vähä-Perattu. Pellon pohjoispuolella Peratunrahka.)
• Ruoppa (Laukola)  + (Isohko peltoalue Laukolan ja Telkinmäen takana rautatien pohjoispuolella. Ruopassa on useiden eri tilojen peltosarkoja. Nimi on erityisesti valaskalliolaisten käytössä. Ruoppa tarkoittaa pehmää maalajia. Katso myös Ruopanoja ja Ruopantie.)
• Sisarluoto (Pohjola)  + (Isohko peltoalue tilan eteläpäässä. Lähellä on samanniminen talo.)
• Laustinsuo  + (Isohko suo Karjalan ja Honkilahden rajalla. Yleisesti tunnettu. Rinnakkaisnimi Laustinrahka.)
• Vainio (yleisnimi)  + (Heinää kasvava laidunmaa.)
• Ruskari (mäki)  + (Isojaon kartassa 1889-90 esiintyy muoto Ru … Isojaon kartassa 1889-90 esiintyy muoto Ruskikari. Sana ruskea lyhentyy Mietoisten murteessa muotoon ruski. Tästä päätellen on Ruskari lyhentymämuoto sanasta Ruskeakari. Lähellä Ruskaria on Ruskeakivi-niminen kallionlohkare, ja Ruskarin ympäristössä on maaperä, etenkin hiekka, ruskeaa, joten lyhentyminen tuntuu ilmeiseltä. Ruskari on ennen ollut nimenä. Karin toisella puolella on meri ja toisella Uusiniitty, joka muistitiedon mukaan on kerran ollut ns. Saaren lahden pohjaa. Ruskarin saarena olosta on vaikea päätellä mitään; maasto Ruskarin eteläpuolella on melko korkeaa, ei tosin niin korkea kuin Ruskarissa.eaa, ei tosin niin korkea kuin Ruskarissa.)
• Iso kintas  + (Isojaon kartta 1889-90: Iso Kintaskari. Läheinen mäki on Vähäkintas. Nimet johtuneet mäkien muodosta. Kinttaanmäki, Vasikkahaka n. 60 vuotta vanhassa Saaren alueen kartassa muoto Iso Kintas Kari; vesi saartaa tulva-aikoina vieläkin mäen.)
• Mynämäenlahti  + (Isojaon kartta 1889-90: Mynämäen aukko; jä … Isojaon kartta 1889-90: Mynämäen aukko; jäljennös kartoista 1797-1800: Wirmo Fjärd. Suuri merenlahti, joka työntyy Mietoisten pitäjään. Suupuolta rajoittaa idässä Askaisten pitäjä, lännessä Vehmaa ja osittain Taivassalo. Tunnetaan myös muodot Mynämäen aukko, Mynäaukko ja Mynälahti. Kun Mietoinen on erotettu Mynämäestä omaksi pitäjäksi, ovat syntyneet nimet Mietoisten lahti ja Mietoisten aukko. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. ''heikiŋGarì, se on tosa lahres.''stavat. ''heikiŋGarì, se on tosa lahres.'')
• Vähäkuivakoski  + (Isokuivakosken eteläpuolella ollut pelto, joka nykyisin on niittyä, metsää ja peltoa Vähäpusaan asti.)
• Matin Kuokkamaa  + (Isokuokkamaan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Nunnankivet  + (Isollamäellä oleva luonnonmuistomerkki. Paikalla on useita pyöreitä kiviä, jotka muodostavat ympyränmuotoisen kuvion. Kivien mahdollisesta esihistoriallisesta alkuperästä ei ole tietoa.)
• Isosuo (Hiippavuori)  + (Isometsässä on ollut suo, ''isòsua'', joka nykyisin on kuivunut.)
• Perälähde  + (Isometsässä, Raidan lohkotilan päärakennuksen puoleisessa reunassa sijaitseva lähde.)
• Myllyvuori (Palolainen)  + (Isomäen koillispuolella sijaitseva pienempi mäki, jossa on ollut Airikkalan talon tuulimylly.)
• Haapojenrinta  + (Isomäen länsirinne. Nimi tulee siitä, että paikalla kasvaa haapoja. ''hāppaterinnas kasvo sit nīŋ korkki₍a hāppa.'' (LA 1898). Rinnakkaisnimenä Isomäenrinta.)
• Isomäenrinta  + (Haapojenrinnan rinnakkaismi.)
• Nurmi-Santerin torppa  + (Isomäen pohjoispuolella sijainnut torppa, jonka rinnakkaisnimi on Koivustentorppa.)
• Koivustentorppa  + (Isomäen pohjoispuolella sijainnut torppa, jonka rinnakkaisnimi on ollut Nurmi-Santerin torppa. Katso myös Koivustenlohko.)