Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Isohaanpelto  + (Isohaan metsän eteläkärjessä on ''isòhāmpelt''. (AV).)
• Karjalankylä  + (Paikallisesti isohko kylä Karjalassa. 1870 … Paikallisesti isohko kylä Karjalassa. 1870-luvulla syntyneet vanhukset ja jonkin verran nuoremmatkin puhuvat vain Karjalasta, nuoremmat yksinomaan Karjalankylästä. Virallisesti Karjala. Kylässä viisi kantataloa: Sippola, Arvela, Mattila, Ylöinen ja Junnila (joka hävinnyt), mutta muuten kylä säilynyt vanhoillaan. Kantatalot sijaitsevat Torin ympärillä. Asukkaat: ''karjalaŋkülälaise''.mpärillä. Asukkaat: ''karjalaŋkülälaise''.)
• Isonniitunmäki  + (Isohko mäki Isonniitun pellon eteläpuolella.)
• Hepomäki  + (Isohko mäki, jolla sijaitsee Mäkelän lohkotila. ''ans katto nü, hepòmäkì o sem malline ko olis luakki joskus painettu.'' (AV))
• Niittu (Lemmettylä)  + (Isohko pelto Jaakolan lohkotilalla. Sijaitsee Alhonojan ympärillä. (OM))
• Mäensato (pelto)  + (Isohko pelto Mäensatojärven pohjoispuolella.)
• Isotahdon (Suojoki)  + (Isohko pelto Ollilan kantatalon mailla. Ks tahdon.)
• Suutarinsuonpelto  + (Isohko pelto, aikaisemmin suota. Harvemmin Suutarinsuo.)
• Suutarinsuo (Suutila)  + (Isohko pelto, aikaisemmin suota. Yleensä Suutarinsuonpelto.)
• Iso-Halo (pelto Valaskalliolla)  + (Isohko pelto, joka ollut Valaskallion Isonhalon talon maata, myöhemmin Anttilan kantatalon yhdistymisen kautta.)
• Perattu (Kalela)  + (Isohko pelto, nykyisin Lehtilän lohkotilan, sanotaan myös Peratunmaa. Pellon eteläosa Vähä-Perattu. Pellon pohjoispuolella Peratunrahka.)
• Ruoppa (Laukola)  + (Isohko peltoalue Laukolan ja Telkinmäen takana rautatien pohjoispuolella. Ruopassa on useiden eri tilojen peltosarkoja. Nimi on erityisesti valaskalliolaisten käytössä. Ruoppa tarkoittaa pehmää maalajia. Katso myös Ruopanoja ja Ruopantie.)
• Sisarluoto (Pohjola)  + (Isohko peltoalue tilan eteläpäässä. Lähellä on samanniminen talo.)
• Laustinsuo  + (Isohko suo Karjalan ja Honkilahden rajalla. Yleisesti tunnettu. Rinnakkaisnimi Laustinrahka.)
• Vainio (yleisnimi)  + (Heinää kasvava laidunmaa.)
• Ruskari (mäki)  + (Isojaon kartassa 1889-90 esiintyy muoto Ru … Isojaon kartassa 1889-90 esiintyy muoto Ruskikari. Sana ruskea lyhentyy Mietoisten murteessa muotoon ruski. Tästä päätellen on Ruskari lyhentymämuoto sanasta Ruskeakari. Lähellä Ruskaria on Ruskeakivi-niminen kallionlohkare, ja Ruskarin ympäristössä on maaperä, etenkin hiekka, ruskeaa, joten lyhentyminen tuntuu ilmeiseltä. Ruskari on ennen ollut nimenä. Karin toisella puolella on meri ja toisella Uusiniitty, joka muistitiedon mukaan on kerran ollut ns. Saaren lahden pohjaa. Ruskarin saarena olosta on vaikea päätellä mitään; maasto Ruskarin eteläpuolella on melko korkeaa, ei tosin niin korkea kuin Ruskarissa.eaa, ei tosin niin korkea kuin Ruskarissa.)
• Iso kintas  + (Isojaon kartta 1889-90: Iso Kintaskari. Läheinen mäki on Vähäkintas. Nimet johtuneet mäkien muodosta. Kinttaanmäki, Vasikkahaka n. 60 vuotta vanhassa Saaren alueen kartassa muoto Iso Kintas Kari; vesi saartaa tulva-aikoina vieläkin mäen.)
• Mynämäenlahti  + (Isojaon kartta 1889-90: Mynämäen aukko; jä … Isojaon kartta 1889-90: Mynämäen aukko; jäljennös kartoista 1797-1800: Wirmo Fjärd. Suuri merenlahti, joka työntyy Mietoisten pitäjään. Suupuolta rajoittaa idässä Askaisten pitäjä, lännessä Vehmaa ja osittain Taivassalo. Tunnetaan myös muodot Mynämäen aukko, Mynäaukko ja Mynälahti. Kun Mietoinen on erotettu Mynämäestä omaksi pitäjäksi, ovat syntyneet nimet Mietoisten lahti ja Mietoisten aukko. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat. ''heikiŋGarì, se on tosa lahres.''stavat. ''heikiŋGarì, se on tosa lahres.'')
• Vähäkuivakoski  + (Isokuivakosken eteläpuolella ollut pelto, joka nykyisin on niittyä, metsää ja peltoa Vähäpusaan asti.)
• Matin Kuokkamaa  + (Isokuokkamaan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Nunnankivet  + (Isollamäellä oleva luonnonmuistomerkki. Paikalla on useita pyöreitä kiviä, jotka muodostavat ympyränmuotoisen kuvion. Kivien mahdollisesta esihistoriallisesta alkuperästä ei ole tietoa.)
• Isosuo (Hiippavuori)  + (Isometsässä on ollut suo, ''isòsua'', joka nykyisin on kuivunut.)
• Perälähde  + (Isometsässä, Raidan lohkotilan päärakennuksen puoleisessa reunassa sijaitseva lähde.)
• Myllyvuori (Palolainen)  + (Isomäen koillispuolella sijaitseva pienempi mäki, jossa on ollut Airikkalan talon tuulimylly.)
• Haapojenrinta  + (Isomäen länsirinne. Nimi tulee siitä, että paikalla kasvaa haapoja. ''hāppaterinnas kasvo sit nīŋ korkki₍a hāppa.'' (LA 1898). Rinnakkaisnimenä Isomäenrinta.)

• Isomäenrinta  + (Isomäen länsirinne. Rinnakkaisnimenä Haapojenrinta.)

• Nurmi-Santerin torppa  + (Isomäen pohjoispuolella sijainnut torppa, jonka rinnakkaisnimi on Koivustentorppa.)
• Koivustentorppa  + (Isomäen pohjoispuolella sijainnut torppa, jonka rinnakkaisnimi on ollut Nurmi-Santerin torppa. Katso myös Koivustenlohko.)
• Keinumäki (Pursila)  + (Isomäen rinnakkaisnimi, joka on saanut alk … Isomäen rinnakkaisnimi, joka on saanut alkunsa siitä, että mäellä on ollut keinu. Sodan jälkeen 1940-luvulla paikka oli nuorison kokoontumispaikkana siihen asti , kun keinu hajotettiin kymmenkunta vuotta sitten. ''mēt tehtiŋ kelàkeinu sinne ko sotà olì loppu ja sīt sit se nimí tulè.'' (LT 1928).oppu ja sīt sit se nimí tulè.'' (LT 1928).)
• Isonmaansuo  + (Isomäensuo kartassa virheellisesti.)
• Mäkienväli (Salavainen)  + (Ison Pusanniitun ja Vähän Kuivakosken välissä Vähänpusan kohdalla kahden mäen välissä oleva maa-ala Talolan kantatalon maalla. (SY 79 v.). Nuoremmat eivät tunne.)
• Kivenalustalähde  + (Ison kiven alla oleva lähde Kallustenjokirannassa.)
• Isoniituntie (Vehmalainen)  + (Isoniitun pellolle johtava tie, joka alkaa Kirkkopellon länsipuolelta.)
• Isoniitunoja (Korvensuu)  + (Isoniitun pellon läpi virtaava oja.)
• Isoniitunoja (Vehmalainen)  + (Isoniitun peltoaukean halki virtaava oja, virallinen nimi Perkkiönoja.)
• Kailan pihametsä  + (Isoniitun pohjoispuolella sijaitseva metsäalue. Kailan taloon on matkaa n. 2 km.)
• Lähteenpelto (Tammisto)  + (Isoniitun pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Isoniitun takapelto  + (Isoniitun toinen osa. Toinen on Isoniitun etupelto.)
• Isoniitun etupelto  + (Isoniitun toinen osa. Toinen on Isoniitun takapelto.)
• Varsoja (Korvensuu)  + (Isoniitunojaan laskeva pieni sivuoja.)
• Niittu (Lepistö)  + (Isonkartanon eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Nittyaikaan vesi on noussut jopa niin korkealle, että paikalla on ollut jäätä, jolla on järjestetty ravikilpailuja.)
• Syrjälä (Lepistö)  + (Isonkartanon itäpuolella sijaitseva pelto.)
• Arola (Lepistö)  + (Isonkartanon kansanomainen rinnakkaisnimi omistajan sukunimen mukaan.)
• Lyltmetsä  + (Isonkuokkamaan kaakkoispuolella sijaitseva pienehkö metsä.)
• Isomammanmaa  + (Isonladonmaan osa (S. Talola 79 v.).)
• Isonladonkrunni  + (Isonladonmäellä oleva luonnonlähde, joka nykyisin on jo kuivunut. ''sīn‿o ollu isò latò, enne simmone rehùsuaja. isòlaròmä₍ès‿ol isòlaròŋkrunniki, semmonem piän lätäkkö vā.'' (OL 1918).)
• Karhuorko  + (Isonniitun eteläpäässä sijaitseva peltolohko, jonka läpi virtaa oja.)
• Tuoremetsä (Maunula)  + (Isonperkkon kaakkoispuolella sijaitseva kosteapohjainen metsä, entinen laidun.)
• Isonpuolenmetsä  + (Isonpuolen peltoon rajoittuva metsä on pellon mukaan ''isompualemettä''.)
• Kuokmaa  + (Isontahtomen pohjoispuolella sijaitseva umpipelto.)
• Lapila (Kalela)  + (Isontalon lohkotilan palsta, joka mainitaan isonjaontäydennyksessä. V. 1929 erotettu Lapilan lohkotilaksi. Asumaton nykyään, aikaisemmin ''suavaset''.)