Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Laurakonmäki  + (Kallio kylän eteläosassa. Tarkempi sijaintipaikka tuntematon.)
• Myllymäki (Kaivattula)  + (Kallio kylän keskellä. Sillä on sijainnut tuulimylly.)
• Myllymäki (Mietoinen)  + (Kallio kylän keskivaiheilla. Lähistöllä on ollut ennen tuulimyllyjä; siitä nimi kalliolle.)
• Haamäki  + (Kallio kylän luoteisosassa. Mökki kallion vieressä Haamäentorppa. Pelto kallion pohjoispuolella Haamäenpelto. ''sīŋ kalli₍ov viäres piänes töllis asus semmone Hā - Mīna. sīt se kalli₍o ja tölli ja peltto on sit nimens sānu.'' (AA 83 v.))
• Orvomäki  + (Kallio kylän läntisen rajan läheisyydessä.)
• Isomäki (Karhula)  + (Kallio metsässä Karhulan yks. alueella. Vr … Kallio metsässä Karhulan yks. alueella. Vrt. Charta öfver Tallala Hemmans Ägor v. 1794: pienet tahtomet nyk. Isomäen ympärillä ovat Vähä Tyrvuori ja Tyrvuoren Tahdon (ks. Ikkunanalustapelto), ''isòmäkì-o semmost kivìst mettä, kül mar siäl paljast kalli₍o oŋ kans, hihtomä₍eks kans joskus sanòtti.''ŋ kans, hihtomä₍eks kans joskus sanòtti.'')
• Patakallio (Huoli)  + (Kallio metsässä Suojoen tien pohjoispuolel … Kallio metsässä Suojoen tien pohjoispuolella. Pata on kivikautinen, halkaisijaltaan n. 1 m suuruinen syvänne kalliossa, vrt hiidenkirnut. Silloin kun lehmiä vielä paimennettiin metsässä, padasta otettiin lehmille sadevettä juomavedeksi. Padan paikka nyk. ruohottunut ja vain Vähälän asukkaiden, n. 80-v. sisarusten tiedossa: eivät sitä enää pysty metsästä näyttämään.eivät sitä enää pysty metsästä näyttämään.)
• Lammaspesimenkallio (Tervoinen)  + (Kallio on ennen ollut aivan meren rannassa, joten sillä on pesty lampaita. Nyt ei kallio kosketa merta. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Mammankallio  + (Kallio rakennusten takana.)
• Ruonkallio (kallio)  + (Kallio samannimisen kylän keskellä. Tällä … Kallio samannimisen kylän keskellä. Tällä kalliolla sijaitsevat ko. kylän tilojen rakennukset. ''ruaŋkalli₍o on sit se sūr kalli₍o ko sīn tiä viäres o.'' (Senja Himmelroos, 75 v.). Nimestä Ruonkallio käytetty myös seuraavanlaisia muotoja: Ruonakallio, Ruonankallio, mm. v. 1699 (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 112). Apellatiivi ruona tarkoittaa eräänlaista kalastusvälinettä. tarkoittaa eräänlaista kalastusvälinettä.)
• Niinistönnokka  + (Kallio suon keskellä, ympärillä Nokkaniinistönkorpi. (MR))
• Rajakallio (Hiivola)  + (Kallio talojen rajalla (enin osa Hiivolan puolella).)
• Huhtalankallio  + (Kallio, joka on Huhtalan ja Mäentaustan talojen välissä, vanh. Kraatarinkallio, myös Haapasenkallio.)
• Kullankallio  + (Kallio, joka sijaitsee Heikkilän talosta länteen.)
• Ristenkallio  + (Kallio, joka sijaitsee Laitilan ja Mynämäe … Kallio, joka sijaitsee Laitilan ja Mynämäen rajalla olevalla Mietoisten pitäjän alueella. Kallion päällä on kolmen ja osittain neljänkin tien risteyskohta. Risteyksestä lähtevät tiet Laitilan Nästiin, Karjalaan ja Lemmille sekä Sulajoen metsätie. Joku oppaista epäili nimeä pakanuudenaikaiseksi ja kalliota vanhaksi ristiinnaulitsemipaikaksi (AH 1923). Yleisemmän mielipiteen mukaan nimi juontuu risteyksestä. ''se risteüs kon tiä menè laitila nästi ja karjala, nīŋkon kolmen tiä risteüs ja neljäŋki. ko se o risteüs ja kallio al.'' (HV 1922). Kallio on myös ollut miesten tappelupaikka, jossa Kivikylän ja Lemmin miehet ovat ottaneet yhteen. ''koŋ külät tappeliva. kivikülä miähet tulivat tappelema. ei suŋkkaŋ kukkaŋ kuallu mut selkkä saiva.'' (HS 1923).kkaŋ kuallu mut selkkä saiva.'' (HS 1923).)
• Haapasenkallio  + (Kallio, jolla Haapasen lohkotila sijaitsee. Tunnetaan myös Kraatarinkalliona ja Huhtalankalliona.)
• Knääkinkallio  + (Kallio, jolla Knääkin talo on sijainnut.)
• Fransinkallio  + (Kallio, jolla istuskeli 1900-luvun alkupuolella haanperäläinen mäkitupalainen Frans, joka keräsi tuohta puhdetöihinsä, joita teki myös kalliolla. Kallio Keräorkolla. (KV))
• Kattilakallio  + (Kallio, jolla kaunis kuoppa. Sijaitsee Rintalan lohkotilan koillispuolella.)
• Kettaluolankallio  + (Kallio, jolla on ketunluola Kettaluola. Sen vieressä on Kettaluola-niminen pelto.)
• Kalakallio  + (Kallio, jolla on kuivatettu kaloja kananrehuksi. Nimi on luultavasti tullut käyttöön vasta 1930-luvulla, jolloin kanala on rakennettu.)
• Kiuaskivi  + (Kallio, jolla päänkokoisia kiviä, tasaisia ja isoon kiukaaseen sopivia. (KS))
• Liustinkallio  + (Kallio, jonka itäpuolella Liustinkallionsuo. (KS))
• Ketunluola (mäki)  + (Kallio, jossa ketun luola. Murteessa Kettaluola ja Kettaluolankalliot. Siirtynyt tarkoittamaan kallion eteläpuolella olevaa Vehmalaisten kylän Jakin peltoa. ''ketta'' ja ''kettu'' eivät aina yhdisty.)
• Lephoronkallio  + (Kallio, josta osa Jalkakallio. (TO))

• Kaarleistenvuori  + (Kallio, jota on käytetty kylän nuorten piiripaikkana.)

• Helsannokka  + (Kallio, suosaari Helsantorilla, oik. erottaa toisistaan Helsan ja Koirassarensuon.)
• Kalli  + (Kallio.)
• Niemenkallio  + (Kallio. Kalliolla kasvava metsä on Niemenmetsä.)
• Maijankallio (Hietamäki)  + (Kallio. Lähde sen vieressä (eteläp.) Maijanlähde. Nimien perusteesta ei ole tietoa, ehkä jotakin yhteyttä Maija-nimiseen naiseen, joka muistetaan aikoinaan asuneen mökissään n. 300 kalliosta pohjoiseen (Voitavaisten torpan vieressä).)
• Ryövärinlevo  + (Kallioalue Häntilän ja Neuvoisten kylien K … Kallioalue Häntilän ja Neuvoisten kylien Karjalassa olevalla ulkopalstalla. Sanotaan myös Ryövärinkallio. Lehmien laidunaluetta, ollut karjalalaisten käytössä 1900-luvun alkupuolelta. Ks. Levo. (JS, OM). Kartassa virheellisesti Ympyrkäistenkallioiksi merkitty, mitkä kalliot idempänä.llioiksi merkitty, mitkä kalliot idempänä.)
• Leonkalliot  + (Kallioalue Laajoentien itäpuolella. Kallioilla tapettu seudun viimeinen susi 1800-luvulla. (SK))
• Luolamäki  + (Kallioalue Rautsuon koillislaidassa lähellä Nummenlevoa. Alueella mäyrän luola (KS).)
• Jyrkkänummi  + (Kallioalue, joka kasvaa kanervaa ja havupuuta, hiekkamaata, melko jyrkkä. Sairisiin menevässä tiessä on ''jürkänummenmäkì'', jota sanotaan muotonsa takia myös Keinustuolinmäeksi.)
• Retkenkallio  + (Kallioalue, joka sijaitsee Kullassuontien vieressä ennen Pitkänoron peltoa. Kallio on saanut nimensä kulkureitistä, retkestä, joka on kulkenut kallioiden kautta. ''sīn‿ol semmone retki koŋ kuljetti.'' (TN 1913).)
• Formu  + (Kallioiden ja notkojen muodostama alue, josta valtaosa kuuluu Nousiaisten puolelle. "oleŋ kūllu siä jotta formui tehtü." (OA 1925))
• Korkkismäki (Parsila)  + (Kallioinen ja metsäinen mäkialue Vanhan Turuntien varrella. Jyrkässä phjarinteessä on Teilimäki. Korkkismäki on saanut nimensä silmäänpistävän korkeutensa johdosta. / Lähistöllä olevista mäistä korkein.)
• Kalliomäki (mäki Honkalassa)  + (Kallioinen mäki Honkalaan vievän tien alkupuolella.)
• Ottilanmäki  + (Kallioinen mäki Luhdantien vieressä ennen Hangassuon metsätietä. Mäki on saanut nimensä Ottilan talosta, jonka metsäpalsta on tullut mäelle asti. "münämäeŋ kirkol o ottilan tilà. se mettä tul tänne." (MR 1938))
• Samppaanmäki  + (Kallioinen mäki Mynämäen, Laitilan ja Miet … Kallioinen mäki Mynämäen, Laitilan ja Mietoisten rajalla. Mäki on saanut nimensä todennäköisesti paikalla olleista rajapyykeistä, joita on sanottu sampaiksi. Myös jotakin rajan tuntunmassa Laitilan puolella asunutta isäntää on sanottu ''samppampappaks''. ''samppampappaks sitä isänttäki sanottu. sīn‿o varma jotta rajàpǖkei. samppaiks sanottu.'' (HS 1923).rajàpǖkei. samppaiks sanottu.'' (HS 1923).)
• Kalikankare  + (Kallioinen mäki keskellä Arvelan kantatalon Maaniittua; vanha saareka, jolla ollut lato. Ei yleisesti tunnettu, oppaalle, AA, puhunut vanha mies, 1900-luvun alkupuolella asunut Kallenmäen lähettyvillä.)
• Rahkomäki  + (Virheellinen peruskartan nimi. Oikea nimiasu on Rahkonmäki.)
• Matokankare (Kalleinen)  + (Kallioinen mäki peltojen keskellä. Läheisyydessä Ritakankare.)
• Lammaskallio (Vallainen)  + (Kallioinen niemeke Mynäjoen itärannalla Raukaan koskessa.)
• Silakkakari  + (Lehtipuumetsää kasvava, kivikkoinen niemeke Saarenaukon rannalla. Niemi on lintujen rauhoitusaluetta. Silakkakari-nimitys on melko uusi, mutta se on kuitenkin levinnyt niin että nimeä Sillankari käyttävät vain jotkut vanhemmista ihmisistä.)
• Jutilaanpäinkallio  + (Kallioita Vähä-Mettälän ja Jutilan tilojen välillä.)
• Pitkäpelto (Ihalainen)  + (Kalliokielen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, jossa on ollut pitkähköt sarat.)
• Kallinkieli  + (Kalliokielen rinnakkaisnimi.)
• Kullanvuori  + (Kalliokukkula. Tämä asu kartassa, katso Kullavuori.)
• Lammaspesimenkallio (Saari)  + (Kalliolla on aikaisemin pesty lampaita. Maaperän ruskeudesta johtuu nimi Ruskea kallio. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Myllykallio (Tervoinen)  + (Kalliolla on ennen ollut tuulimylly. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)