Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Laidunmaantakapää  + (Kaksiosaisen Laidunmaan toinen osa. Toinen on Laidunmaanetupää.)
• Laidunmaanetupää  + (Kaksiosaisen Laidunmaan toinen osa. Toinen on Laidunmaantakapää.)
• Varppee (Nukkila)  + (Kakuttimen koillispuolella sijaitseva metsä.)
• Kuoppalan isän koija  + (Kalastushuone on ollut Kuoppalan vanhan isännän käytössä.)
• Matokankare (Parsila)  + (Kallan länsipuolella oleva matalasti nouseva kivinen rinne Parsilan kylän peltoalueen reunalla. Rinteessä on ollut paljon käärmeitä.)
• Kallastenvarppee  + (Kallasten talon metsäalue. Nykyiset omistussuhteet muuttuneet.)
• Kallastenvarppeenpellot  + (Kallastenvarppeen keskellä olevat kaksi pientä peltokappaletta.)
• Kallankankare  + (Kallavuoren etelärinne.)
• Kallan-Kaisan luola  + (Kallavuoren länsirinteen alla oleva syvä onkalo kahden ison kiven välissä. Kaisan alkuperästä ja todellisuudesta ei tietoa. Vrt. Neittenlinna (loru).)
• Kallavuori  + (Kallavuori on louhikkoinen kallio- ja mets … Kallavuori on louhikkoinen kallio- ja metsäalue, jossa on myös melko korkeita kalliojyrkänteitä. Kaikkien kuntalaisten tuntema Kallavuori on tunnettu runsaasta, lehtomaisesta kasvillisuudesta, jota löytyy jokaisesta notkelmasta, etenkin vuoren länsi- ja etelärinteillä. Nimeen lienee antanut aiheen kalla-niminen lehtokasvi, jota löytyy alueen kosteikoista. Vuoren mukaan on nimetty sen juurelle syntynyt asutusalue nimellä Kalla; siellä on enimmäkseen siirtolaisväkeä.la; siellä on enimmäkseen siirtolaisväkeä.)
• Metäntahdon  + (Kalle Krappalan mailla oleva metsäpelto.)
• Mäentahdon  + (Kalle Krappalan mailla oleva pieni umpipelto.)
• Pajamäki (Lempiskallio)  + (Kalleisten kartanon eteläpuolella sijaitseva mäki, jossa ennen on ollut paja.)
• Kalleistenlääni  + (Kalleisten kartanoon kuuluvat alueet. Vanh … Kalleisten kartanoon kuuluvat alueet. Vanhemmat ihmiset ovat käyttäneet nimitystä myös Luhdan kulmakunnan Kalleisiin kuuluneista alueista. Nimeä on käytetty lähinnä vain, kun on puhuttu siitä, mihin alue virallisesti kuuluu. Muuten on käytetty kulmakunnan nimeä Luhta.uuten on käytetty kulmakunnan nimeä Luhta.)
• Susila  + (Kalleisten rajalla sijaitseva kaksiosainen pelto.)
• Tuulimoottorinpelto (Lempiskallio)  + (Kallesten eteläpuolella sijaitseva pelto, jossa on ollut tuulivoimalla käynyt vesipumppu.)
• Viinimäki  + (Lohkotila, joka erotettu v. 1922 Kalleisten yksinäistilasta. Talon nimi päärakennuksen paikan mukaan.)
• Ritakankare  + (Kivikkoinen kumpu peltojen keskellä. Maanomistajan YH:n (1899) mukaan nimi johtuu paikalla olleista pyydyksistä. Vrt. läheisyydessä sijaitsee Matokankare.)
• Maantienvierus  + (Kallesten länsipuolella sijaitseva peltolohko, jonka pohjoispää ulottuu vanhaan Turun-Uudenkaupungin maantiehen.)
• Pajamäki (Pursinen)  + (Kallesten länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kärmeluola (Vehmalainen)  + (Kallio Heiskan Pohjolanhaassa. Lähellä kalliota laho kanto, jossa asusti joukoittain käärmeitä talvilepolla. Keväisin kalliolle pälvipaikkoihin nousivat ja kylän nuoriso kävi joukkotappamassa. Nimi siirtynyt kallion nimeksi, harvat muistavat kannon (SL).)
• Levaus (Leijankorpi)  + (Kallio Helsansuossa. Kallion kautta mennyt … Kallio Helsansuossa. Kallion kautta mennyt Kirkkopolku, jota pitkin Lakjärven takana olleista ja olevista torpista asukkaat kulkeneet Karjalan Kalelan kylään ja edelleen Karjalan kirkkoon. Levauksella levättiin. Vertaa Leväys, kivet joilla levätty parkinkantomatkoilla. (TO) joilla levätty parkinkantomatkoilla. (TO))
• Korkkiskallio  + (Kallio Hirsaaressa, ei varsin korkea (HM).)
• Kärmekallio (Nakkila)  + (Kallio Huhtin tilan Kotopellon laidassa. Karttaan kallio on merkitty Huhtinkallioksi, mutta nimeä ei käytetä. Kallio on saanut nimensä siitä, että siellä on usein ollut käärmeenpesä. ''siäl‿ol kärmempesä ain.'' (JV 1944).)
• Härkäniitunkallio  + (Kallio Härkäniittujen yläpuolella. Kallio jatkuu ylöspäin Elonmäkenä. Kallio on saanut nimensä niituista, joilla on joskus laidunnettu härkiä.)

• Koivumetsänkallio  + (Kallio Koivumetsässä.)

• Kurivuori (Kurina)  + (Kallio Kurinan kylän lounaisosassa. Katso myös Kurivuorenpelto.)
• Kaluvuori  + (Kallio Kylänpään ja Paavolan lohkotilojen metsässä. Kalliossa on Kaluvuorenkaappi. (OJ, FJ).)
• Koukonkallio  + (Kallio Kylänpään lohkotilan navetan takana. (FJ))
• Metsäsikakallio  + (Kallio Laavaisten metsässä, kalliolla ollut metsäsikoja eli mäyriä. (OM))
• Lakmanninkallio  + (Kallio Laavaisten metsässä. Vrt. Lakmanninosa.)
• Metsäpellonvuori  + (Kallio Metsäpellon kaakkoispuolella.)
• Kirnuvuori  + (Kallio Mikonorkossa. Kalliossa on hiidenkirnun tapainen, mutta ei aivan ehjä kirnu. (AV))
• Junnilaanpäin  + (Kallio Mynämäen Honkolan Jutilan lohkotilalta pohjoiseen päin Mietoisten Haijaisten Junnilan kantatalon Karjalassa olevaa ulkopalstaa (NV).)
• Kraatarinkallio  + (Kallio Mäentaustan ja Huhtalan talojen välillä, mäellä ollut kyläkräätälin asunto. Sama kallio myös Huhtalankallio, Haapasenkallio, Kraatarinkallio vanhin nimi. (AH))
• Takametsänvuori  + (Kallio Takametsässä. Mainittakoon, että tässä kalliossa on hiidenkirnu, jääkauden aikana syntynyt syvennys.)
• Palonkallio  + (Kallio Tuokilan metsässä. (KV))
• Kirnukallio  + (Kallio jossain lähellä Niinimäkeä (NV).)
• Hakalanmäki (Ruonkallio)  + (Kallio kylän eteläisimmässä nurkassa.)
• Lammaskallio (Raukkaa)  + (Kallio kylän eteläosassa. Sen lähellä on laidunnettu lampaita; siitä nimi kalliolle.)
• Laurakonmäki  + (Kallio kylän eteläosassa. Tarkempi sijaintipaikka tuntematon.)
• Myllymäki (Kaivattula)  + (Kallio kylän keskellä. Sillä on sijainnut tuulimylly.)
• Myllymäki (Mietoinen)  + (Kallio kylän keskivaiheilla. Lähistöllä on ollut ennen tuulimyllyjä; siitä nimi kalliolle.)
• Haamäki  + (Kallio kylän luoteisosassa. Mökki kallion vieressä Haamäentorppa. Pelto kallion pohjoispuolella Haamäenpelto. ''sīŋ kalli₍ov viäres piänes töllis asus semmone Hā - Mīna. sīt se kalli₍o ja tölli ja peltto on sit nimens sānu.'' (AA 83 v.))
• Orvomäki  + (Kallio kylän läntisen rajan läheisyydessä.)
• Isomäki (Karhula)  + (Kallio metsässä Karhulan yks. alueella. Vr … Kallio metsässä Karhulan yks. alueella. Vrt. Charta öfver Tallala Hemmans Ägor v. 1794: pienet tahtomet nyk. Isomäen ympärillä ovat Vähä Tyrvuori ja Tyrvuoren Tahdon (ks. Ikkunanalustapelto), ''isòmäkì-o semmost kivìst mettä, kül mar siäl paljast kalli₍o oŋ kans, hihtomä₍eks kans joskus sanòtti.''ŋ kans, hihtomä₍eks kans joskus sanòtti.'')
• Patakallio (Huoli)  + (Kallio metsässä Suojoen tien pohjoispuolel … Kallio metsässä Suojoen tien pohjoispuolella. Pata on kivikautinen, halkaisijaltaan n. 1 m suuruinen syvänne kalliossa, vrt hiidenkirnut. Silloin kun lehmiä vielä paimennettiin metsässä, padasta otettiin lehmille sadevettä juomavedeksi. Padan paikka nyk. ruohottunut ja vain Vähälän asukkaiden, n. 80-v. sisarusten tiedossa: eivät sitä enää pysty metsästä näyttämään.eivät sitä enää pysty metsästä näyttämään.)
• Lammaspesimenkallio (Tervoinen)  + (Kallio on ennen ollut aivan meren rannassa, joten sillä on pesty lampaita. Nyt ei kallio kosketa merta. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Mammankallio  + (Kallio rakennusten takana.)
• Ruonkallio (kallio)  + (Kallio samannimisen kylän keskellä. Tällä … Kallio samannimisen kylän keskellä. Tällä kalliolla sijaitsevat ko. kylän tilojen rakennukset. ''ruaŋkalli₍o on sit se sūr kalli₍o ko sīn tiä viäres o.'' (Senja Himmelroos, 75 v.). Nimestä Ruonkallio käytetty myös seuraavanlaisia muotoja: Ruonakallio, Ruonankallio, mm. v. 1699 (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 112). Apellatiivi ruona tarkoittaa eräänlaista kalastusvälinettä. tarkoittaa eräänlaista kalastusvälinettä.)
• Niinistönnokka  + (Kallio suon keskellä, ympärillä Nokkaniinistönkorpi. (MR))