Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kalakallio  + (Kallio, jolla on kuivatettu kaloja kananrehuksi. Nimi on luultavasti tullut käyttöön vasta 1930-luvulla, jolloin kanala on rakennettu.)
• Kiuaskivi  + (Kallio, jolla päänkokoisia kiviä, tasaisia ja isoon kiukaaseen sopivia. (KS))
• Liustinkallio  + (Kallio, jonka itäpuolella Liustinkallionsuo. (KS))
• Ketunluola (mäki)  + (Kallio, jossa ketun luola. Murteessa Kettaluola ja Kettaluolankalliot. Siirtynyt tarkoittamaan kallion eteläpuolella olevaa Vehmalaisten kylän Jakin peltoa. ''ketta'' ja ''kettu'' eivät aina yhdisty.)
• Lephoronkallio  + (Kallio, josta osa Jalkakallio. (TO))
• Kaarleistenvuori  + (Kallio, jota on käytetty kylän nuorten piiripaikkana.)
• Helsannokka  + (Kallio, suosaari Helsantorilla, oik. erottaa toisistaan Helsan ja Koirassarensuon.)
• Kalli  + (Kallio.)
• Niemenkallio  + (Kallio. Kalliolla kasvava metsä on Niemenmetsä.)
• Maijankallio (Hietamäki)  + (Kallio. Lähde sen vieressä (eteläp.) Maijanlähde. Nimien perusteesta ei ole tietoa, ehkä jotakin yhteyttä Maija-nimiseen naiseen, joka muistetaan aikoinaan asuneen mökissään n. 300 kalliosta pohjoiseen (Voitavaisten torpan vieressä).)
• Ryövärinlevo  + (Kallioalue Häntilän ja Neuvoisten kylien K … Kallioalue Häntilän ja Neuvoisten kylien Karjalassa olevalla ulkopalstalla. Sanotaan myös Ryövärinkallio. Lehmien laidunaluetta, ollut karjalalaisten käytössä 1900-luvun alkupuolelta. Ks. Levo. (JS, OM). Kartassa virheellisesti Ympyrkäistenkallioiksi merkitty, mitkä kalliot idempänä.llioiksi merkitty, mitkä kalliot idempänä.)
• Leonkalliot  + (Kallioalue Laajoentien itäpuolella. Kallioilla tapettu seudun viimeinen susi 1800-luvulla. (SK))
• Luolamäki  + (Kallioalue Rautsuon koillislaidassa lähellä Nummenlevoa. Alueella mäyrän luola (KS).)
• Jyrkkänummi  + (Kallioalue, joka kasvaa kanervaa ja havupuuta, hiekkamaata, melko jyrkkä. Sairisiin menevässä tiessä on ''jürkänummenmäkì'', jota sanotaan muotonsa takia myös Keinustuolinmäeksi.)
• Retkenkallio  + (Kallioalue, joka sijaitsee Kullassuontien vieressä ennen Pitkänoron peltoa. Kallio on saanut nimensä kulkureitistä, retkestä, joka on kulkenut kallioiden kautta. ''sīn‿ol semmone retki koŋ kuljetti.'' (TN 1913).)
• Formu  + (Kallioiden ja notkojen muodostama alue, josta valtaosa kuuluu Nousiaisten puolelle. "oleŋ kūllu siä jotta formui tehtü." (OA 1925))
• Korkkismäki (Parsila)  + (Kallioinen ja metsäinen mäkialue Vanhan Turuntien varrella. Jyrkässä phjarinteessä on Teilimäki. Korkkismäki on saanut nimensä silmäänpistävän korkeutensa johdosta. / Lähistöllä olevista mäistä korkein.)
• Kalliomäki (mäki Honkalassa)  + (Kallioinen mäki Honkalaan vievän tien alkupuolella.)
• Ottilanmäki  + (Kallioinen mäki Luhdantien vieressä ennen Hangassuon metsätietä. Mäki on saanut nimensä Ottilan talosta, jonka metsäpalsta on tullut mäelle asti. "münämäeŋ kirkol o ottilan tilà. se mettä tul tänne." (MR 1938))
• Samppaanmäki  + (Kallioinen mäki Mynämäen, Laitilan ja Miet … Kallioinen mäki Mynämäen, Laitilan ja Mietoisten rajalla. Mäki on saanut nimensä todennäköisesti paikalla olleista rajapyykeistä, joita on sanottu sampaiksi. Myös jotakin rajan tuntunmassa Laitilan puolella asunutta isäntää on sanottu ''samppampappaks''. ''samppampappaks sitä isänttäki sanottu. sīn‿o varma jotta rajàpǖkei. samppaiks sanottu.'' (HS 1923).rajàpǖkei. samppaiks sanottu.'' (HS 1923).)
• Kalikankare  + (Kallioinen mäki keskellä Arvelan kantatalon Maaniittua; vanha saareka, jolla ollut lato. Ei yleisesti tunnettu, oppaalle, AA, puhunut vanha mies, 1900-luvun alkupuolella asunut Kallenmäen lähettyvillä.)
• Rahkomäki  + (Virheellinen peruskartan nimi. Oikea nimiasu on Rahkonmäki.)
• Matokankare (Kalleinen)  + (Kallioinen mäki peltojen keskellä. Läheisyydessä Ritakankare.)
• Lammaskallio (Vallainen)  + (Kallioinen niemeke Mynäjoen itärannalla Raukaan koskessa.)
• Silakkakari  + (Lehtipuumetsää kasvava, kivikkoinen niemeke Saarenaukon rannalla. Niemi on lintujen rauhoitusaluetta. Silakkakari-nimitys on melko uusi, mutta se on kuitenkin levinnyt niin että nimeä Sillankari käyttävät vain jotkut vanhemmista ihmisistä.)

• Jutilaanpäinkallio  + (Kallioita Vähä-Mettälän ja Jutilan tilojen välillä.)

• Pitkäpelto (Ihalainen)  + (Kalliokielen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, jossa on ollut pitkähköt sarat.)
• Kallinkieli  + (Kalliokielen rinnakkaisnimi.)
• Kullanvuori  + (Kalliokukkula. Tämä asu kartassa, katso Kullavuori.)
• Lammaspesimenkallio (Saari)  + (Kalliolla on aikaisemin pesty lampaita. Maaperän ruskeudesta johtuu nimi Ruskea kallio. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Myllykallio (Tervoinen)  + (Kalliolla on ennen ollut tuulimylly. Nimi on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Kalliotahdon  + (Kallion kupeessa oleva pieni pelto, kuulunut Karjalan Tiuvaisten Lumpialle.)
• Palokallio (Tiuvainen)  + (Kallion ympärillä on joskus metsää palanut ja nimi on jäänyt kallion nimeen.)
• Härkäinkari  + (Kallioniemi, jonne härkien kerrotaan ennen vanhaan menneen kuumalla ilmalla. Ei muisteta, että se olisi koskaan ollut veden ympäröimä.)
• Kallionmäki  + (Kallionmäen torppa on kalliolla. Torppien itsenäistyessä Kallionmäelle sepitettiin uusi nimi Nivola; kansa ei uutta nimeä juuri käytä. ''ei ol nü kallimäèskäŋ‿ɢäüttü.'')
• Karoliinankallio  + (Kallionnyppylä)
• Tahdon (Kallionpää)  + (Kallionpään itäpuolella sijaitseva umpipelto.)
• Kotopelto (Kallionpää)  + (Kallionpään länsipuolella sijaitseva läheinen peltolohko.)
• Kalliopellontie  + (Kalliopellolle menevä tie Mäenkylän asutusalueelta. Loppuosa muuttunut poluksi ja osittain hävinnyt, koska pellolle kulkua metsän halki ei enää tarvita.)
• Kynnysmäki  + (Kalliopellon pohjoispuolella sijaitseva mäki.)
• Kalliopellonlähde  + (Kalliopellon pohjoispäässä oleva kirkasvetinen lähde.)
• Kallioperkkonkallio  + (Kallioperkon vieressä oleva kallio, tunnettu. (TO, EK).)
• Kallio (yleisnimi)  + (Tarkoittaa yleensä avokallioita. Mahdollis … Tarkoittaa yleensä avokallioita. Mahdollista, että mon. nom:ssa ''kalli₍o'' ~ ''mäkì'' ~ ''vuar''. Yleensä kalliot rinnakkaisnimessä, mäellä tai vuorella olevat avokalliot, ei siis vapaata vaihtelua. ''mäen'', ''vuoren'' ja ''kallion'' merkityserot hämärtyneet murteessa.lion'' merkityserot hämärtyneet murteessa.)
• Astalankalliot  + (Kalliot Astalanmetsässä. Yleisesti tunnettu.)
• Kuljunkalliot  + (Kalliot Kuljun lähellä.)
• Kullapiskunkalliot  + (Kalliot Kylänpään lohkotilan metsässä Kaluvuoren takana. Kalliossa Pirunjäljet.)
• Karhunkallio  + (Kalliot Londroosin lohkotilan länsipuolella. Ei yleisesti tunnettu. (L))
• Laustinlevo  + (Kalliot Välisen lohkotilan eteläpuolella, jotka oikeasti jakaantuvat Vähä Laustinlevoon ja Honkilahden puolella sijaitsevaan Isoon Laustinlevoon.)
• Leonmäki (Majalainen)  + (Kalliot ja metsää Heikkilän lohkotilan eteläpuolella. Vanhaa karjanlaidunnuslauetta. (VM))
• Kaiunkallio (Luhta)  + (Kalliota ja kivikkoista metsää Juvan ja Pursisten (Luhta) rajalla. ''mettä ja röüskä. kamàla paikka. kivilouhikko.'' (AM 1027).)
• Kehäorko  + (Kalliota ja laveampaa mäkimaata Porttassuon itäpuolella. Merkitystä ei tunneta.)