Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Kankareenmäessä oleva lato.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Karhunkallio  + (Kalliot Londroosin lohkotilan länsipuolella. Ei yleisesti tunnettu. (L))
  • Laustinlevo  + (Kalliot Välisen lohkotilan eteläpuolella, jotka oikeasti jakaantuvat Vähä Laustinlevoon ja Honkilahden puolella sijaitsevaan Isoon Laustinlevoon.)
  • Leonmäki (Majalainen)  + (Kalliot ja metsää Heikkilän lohkotilan eteläpuolella. Vanhaa karjanlaidunnuslauetta. (VM))
  • Kaiunkallio (Luhta)  + (Kalliota ja kivikkoista metsää Juvan ja Pursisten (Luhta) rajalla. ''mettä ja röüskä. kamàla paikka. kivilouhikko.'' (AM 1027).)
  • Kehäorko  + (Kalliota ja laveampaa mäkimaata Porttassuon itäpuolella. Merkitystä ei tunneta.)
  • Leilinkallio  + (Kalliota ja mäkeä Vanisvuoren länsipuolella. Tarkemmin Vähä Leilinkallio ja Iso Leilinkallio.)
  • Iso Leilinkallio  + (Kalliota ja mäkeä Vanisvuoresta länteen, pienempi kallioalue Vähä Leilinkallio. Myös pelkkä Leilinkallio (KV).)
  • Vähä Leilinkallio  + (Kalliota ja mäkeä Vanisvuoresta länteen, pienempi kallioalue Vähä Leilinkallio, suurempi Iso Leilinkallio. (KV).)
  • Vuorenmäki  + (Kauhia vuori Ritamäen lohkotilan mailla. (OM).)
  • Uusi-Munkki  + (Kallipään koillispuolella sijaitseva peltolohko. Vertaa sen kaakkoispuolella oleva pelto on Munkki.)
  • Kallisenmaa  + (Kallisen hallussa olevaa maata, josta osa on Paiju. Suurin osa peltoa.)
  • Kallistenmaa  + (Kallisten talon ulkoniittu Laitilan ja Karjalan rajoilla Laajoen rannassa. Yleisesti tunnettu.)
  • Ylisillanpelto  + (Kallusten pelto Mynäjoen pohjoispuolella. Kulku pellolle sillan yli.)
  • Kallustenjokiranta  + (Kallusten talon mailla oleva Mynäjoen rantapalsta.)
  • Kaluvuorenkaappi  + (Kaluvuoressa oleva kaapin näköinen muodostuma, jossa jättiläiset tms. ovat säilyttäneet työkalujaan ja tavaroitaan. (OJ, FJ).)
  • Hevonojannummi  + (Kanervaa ja mäntyä kasvavaa nummea, levittäytyy Mietoisten kunnan puolelle.)
  • Purisoja  + (Kangasmaata Haanperän yksinäisen maalla, sanotaan myös ''purìs₍ojàmmäkì'' tai Risti-Purisoja. Isojakokartat v. 1792: ''purisojan kangas''. Tunnettu. (OM))
  • Risti-Purisoja  + (Kangasmaata suoseudulla, varsinaisesti Purisoja. Tulee puurististä, joka vuosikymmeniä sitten pystytetty Purisojalla heinätöissä heinäkasaan kuolleen naisen muistoksi. (OM))
  • Kankare (yleisnimi)  + (Loiva rinne vuorenjuurella, useimmiten kuivaa kumpareista maata (Kaino Aerikkala 1912). Vrt. Kallankankare, Matokankare.)
  • Kankareenpelto  + (Kankareen itäpuolella sijaitseva pelto. Myös Kankariinpelto.)
  • Kotopelto (Kankare)  + (Kankareen itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
  • Ruokonen (Laajoki)  + (Kankareen lohkotilan nimitys asukkaiden mukaan. Tila tunnetaan yleensä Kankareena, mutta asukkaat ovat ''ruakose'', varvemmin ''kankarelaiset''.)
  • Kankare (Tursunperä)  + (Kankareen suvun omistuksessa oleva tila. Lohkottu Keijaisten talosta 1700-luvun loppupuoliskolla. Paikka on tunnettu kyläläisten puuhakkuupaikkana. Talo sijaitsee loivasti nousevalla rinteellä (MK 1923).)
  • Alapelto (Tursunperä)  + (Kankareen talon pohjoispuolella oleva pelto, nimitys siitä, että se on talon alapuolella. Ei kuulu enää Kankareelle, eikä tietoa, onko nimiys käytössä muilla kuin kankarelaisilla. (MK 1923))
  • Myllymäki (Kankare)  + (Kankareen tilan lounaispuolella oleva mäki, jossa joskus ollut mylly.)
  • Suopelto (Lujala)  + (Kankariston lohkotilan kapeanmallinen pelto Lahnalammensuon luoteislaidalla. (AK))
  • Vasikkahaka (Lujala)  + (Kankariston lohkotilan pelto ja sen länsipuolella oleva metsäkappale, aikaisemmin ollut aidastettu ja laitumena vanhankin isännän aikana 1900-luvun alusta. (AK))
  • Ylinenpelto  + (Kankariston lohkotilan pelto, joka sijaitsee puolittain rinteessä ja siten korkeammalla kuin enin osa tilan muista Lahnalampeen laskevista pelloista. (AK))
  • Vähäniittu (Lujala)  + (Kankariston lohkotilan pelto.)
  • Järvenranta (Lujala)  + (Kankariston lohkotilan peltoa Lahnalammen rannassa. Lampi kuivattu vasta sotien jälkeen. (AK).)
  • Kairassuo (Halso)  + (Kankariston pohjoispuolella sijaitseva suo ja suosta raivattu pelto.)
  • Kairassuo (pelto Halsossa)  + (Kankariston pohjoispuolella sijaitseva, Kairassuosta raivattu pelto. Pellon rinnakkaisnimi on ''kairassuampelto''.)
  • Kankaristonmäki (Lujala)  + (Kankariston talon pohjoispuolella olevaa jyrkähköä mäkeä. Ympäristön, ei talon väen käyttämä.)
  • Kankaristontie  + (Kankariston tilalle tuleva tie Karjalankyläntieltä.)
  • Vähäniituntie (Lujala)  + (Kankariston tilalta Vähäniitulle johtava tie.)
  • Kaiteenoja  + (Kankaristonmäen itäpuolella sijaitseva pelto. Paikan lähettyvillä ei muistetan olleen kaiteita. Vrt. vuoen 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kaidassuo'' (TMKA, Mynämäki 30<sup>1</sup>).)
  • Haka (Valtolan Keskitalo)  + (Kankaristonpellon lounaispuolella sijaitseva pelto, entinen laidun.)
  • Kotopelto (Keskitalo)  + (Kankaristonpellon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
  • Kanniston tausmaa  + (Kanniston pellon läntinen osa.)
  • Kannonmäki (huvila)  + (Kannonmäessä sijaitseva huvila.)
  • Kolla  + (Kantalo, joka on hävinnyt, kun maat on yhdistetty Kalleisten kartanoon. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kolo'' (TMKA, Mynämäki 63).)
  • Paavola (Valaskallio)  + (Kantatalo)
  • Pellilä (kantatalo)  + (Kantatalo)
  • Palsala  + (Kantatalo)
  • Aarlahti  + (Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi. Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (''Registrum eccleside Aboensis'' toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.a juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.)
  • Sydänperä (yksinäinen)  + (Kantatalo (entinen kruununpuustelli). Aarlahden tiluskartassa v. 1684: ''Süden Pärä''. Käytetään myös asua ''süvämʙerä̀''.)
  • Pohjola (Katavainen)  + (Kantatalo Kustavintien varrella Merilän vieressä. Asukkaat ''pohjolalaisia''. Talo on ollut nykyisellä suvulla 1700-luvun lopulta saakka (Kauko-Vainio 1993, 76). Vanhoissa asiakirjoissa talon nimi on ollut Pohjala (EP 1919).)
  • Merilä (Katavainen)  + (Kantatalo Kustavintien varrella. Talon on rakennuttanut Kustaa Henrik Merilä 1800-luvun loppupuolella. Asukkaat ovat omistajien nimen mukaan ''verastelaisia''.)
  • Sukoinen (yksinäinen)  + (Kantatalo Lenkintien varrella, yksinäistilKantatalo Lenkintien varrella, yksinäistila. Asukkaat ''sukostelaisia''. Tila on ollut pitkään valtion omistuksessa. Se on ollut mm. ratsuväkirykmentin torvensoittajan puustellina. (Kauko-Vainio 1993, 153). Sukoiset ovat ostaneet tilan itselleen toisen maailmansodan jälkeen v. 1945. Talon viereisessä metsässä on Sukoistenmäki eli Kuneistenmäki.tsässä on Sukoistenmäki eli Kuneistenmäki.)
  • Ali-Mattila (kantatalo)  + (Kantatalo Mattila jaettu v. 1821 Yli- ja Ali-Mattilaan. Ali-Mattila sij. Varkaanvahentanhuan eteläpuolella ja Yli-Mattila saman tien pohjoispuolella. Asukkaat: ''alìmattila''. ''alìmattilam paavo'' erotettiin kantatalosta v. 1957.)