Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Kantatalo, joka aikoinaan on erotettu Junttilasta.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →

    

Luettelo tuloksista

  • Paavola (Valaskallio)  + (Kantatalo)
  • Pellilä (kantatalo)  + (Kantatalo)
  • Palsala  + (Kantatalo)
  • Aarlahti  + (Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 … Kantatalo (ent. rustholli); jaettu v. 1804 Ylis- ja Alistaloksi. Nykyäänkin nimeä voidaan käyttää kummastakin talosta, milloin väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole. Myös kylän nimi. Lahdesta ei nykyään ole tietoa (talot runsaan 0,5 km:n päässä nykyisestä merenrantaviivasta). Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa (''Registrum eccleside Aboensis'' toim. Reinh. Hausen, s. 461) vuodelta 1467: Arelax (Mattis Andersson aff A.). Nimen (<*Aarrelaksi) selityksenä kerrotaan isonvihan aikaisesta (!) kulta-aarteesta, jonka pitäisi sijaita n. 300 m päässä Alistalosta etelään. Tarun mukaan aarnihauta palaa juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.a juhannusyönä ja sitä vartioimassa on härkä.)
  • Sydänperä (yksinäinen)  + (Kantatalo (entinen kruununpuustelli). Aarlahden tiluskartassa v. 1684: ''Süden Pärä''. Käytetään myös asua ''süvämʙerä̀''.)
  • Pohjola (Katavainen)  + (Kantatalo Kustavintien varrella Merilän vieressä. Asukkaat ''pohjolalaisia''. Talo on ollut nykyisellä suvulla 1700-luvun lopulta saakka (Kauko-Vainio 1993, 76). Vanhoissa asiakirjoissa talon nimi on ollut Pohjala (EP 1919).)
  • Merilä (Katavainen)  + (Kantatalo Kustavintien varrella. Talon on rakennuttanut Kustaa Henrik Merilä 1800-luvun loppupuolella. Asukkaat ovat omistajien nimen mukaan ''verastelaisia''.)
  • Sukoinen (yksinäinen)  + (Kantatalo Lenkintien varrella, yksinäistil … Kantatalo Lenkintien varrella, yksinäistila. Asukkaat ''sukostelaisia''. Tila on ollut pitkään valtion omistuksessa. Se on ollut mm. ratsuväkirykmentin torvensoittajan puustellina. (Kauko-Vainio 1993, 153). Sukoiset ovat ostaneet tilan itselleen toisen maailmansodan jälkeen v. 1945. Talon viereisessä metsässä on Sukoistenmäki eli Kuneistenmäki.tsässä on Sukoistenmäki eli Kuneistenmäki.)
  • Ali-Mattila (kantatalo)  + (Kantatalo Mattila jaettu v. 1821 Yli- ja Ali-Mattilaan. Ali-Mattila sij. Varkaanvahentanhuan eteläpuolella ja Yli-Mattila saman tien pohjoispuolella. Asukkaat: ''alìmattila''. ''alìmattilam paavo'' erotettiin kantatalosta v. 1957.)
  • Yli-Mattila  + (Kantatalo Mattila jaettu v. 1821 Yli-Mattilaan ja Ali-Mattilaan. Yli-Mattila sijaitsee Varkaanvahentanhuan pohjoispuolella, Ali-Mattila eteläpuolella. Yli-Mattila 1930-luvulta Ruuhimäki. Tunnettu, ei käytössä.)
  • Kleemola (Mäenkylä)  + (Kantatalo Mynämäessä, talolla iso metsäulkopalsta Karjalassa, Mäyrinkorvessa (1, 3: 28-31/60-58), usein sanotaan ''klēmolalohko''.)
  • Astala  + (Kantatalo Mynämäessä, talolla iso ulkopalsta Karjalassa)
  • Hirvola  + (Kantatalo Mynämäessä, talolla ulkopalsta Karjalassa (1,2, 33-38: 57-58). Ulkotilasta erotettu Mäkilän lohkotila, aikaisemmin torppa. Lohkotila kartassa virheellisesti nimetty Hirveläksi.)
  • Heikkilä (yksinäinen)  + (Heikkilän yksinäistalo Mietoisten kunnassa … Heikkilän yksinäistalo Mietoisten kunnassa, metsää myös Salavaistentakana. Heikkilän rälssitalo vuoteen 1922. Heikkilästä erotettu v. 1922 Suomelan lohkotila (ks. Suominen), joka on siirretty Karjalan kuntaan v. 1935. V. 1963 Heikkilästä erotettu Pajasuo (vrt Pojasuo), Suomisen puoleinen metsäpalsta ja Rantala III metsäpalsta. Kyläläiset sanovat heikkilämet.tsäpalsta. Kyläläiset sanovat heikkilämet.)
  • Krappala  + (Kantatalo ja omistajasuvun sukunimi. Talo … Kantatalo ja omistajasuvun sukunimi. Talo on sijainnut 1800-luvun alkupuolella Vihtamäen kylän vanhalla tonttimaalla Rekolan ja Pusalan paikkeilla, mutta talo on rakennettu kylän tulipalon jälkeen etäämmälle nykyiselle paikalleen. Vuoden 1798 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Krappala'' (TMKA, Mynämäki 73). Ks. Vähä-Krappala, Pikku-Krappala.ki 73). Ks. Vähä-Krappala, Pikku-Krappala.)
  • Junnila (Kukola)  + (Kantatalo ja omistajien sukunimi. Maarekisteriin talon nimeksi on merkitty Junni. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Junnila (TMKA, Mynämäki 26).)
  • Uotila (Kaukurla)  + (Kantatalo metsän reunassa. Tälä hetkellä asumaton. Talon vanha nimi on ollut Kärvänen. Talon lähellä on Vuotilansuo.)
  • Aakula (talo)  + (Kantatalo, Aakulan kylän ainoa talo, joka … Kantatalo, Aakulan kylän ainoa talo, joka on sijainnut Laurilan vieressä, mutta joka myöhemmin 1800-luvulla on siirretty etelämmäs Mierojan varteen. Nimi on myös omistajasuvun sukunimi. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Ackunkorpi'' (TMKA, Mynämäki 1).tynnimi ''Ackunkorpi'' (TMKA, Mynämäki 1).)
  • Suutari  + (Kantatalo, Nikulan talon entinen nimi (muuttunut 1800-luvun loppupuolella).)
  • Rantala (Vuoluinen)  + (Kantatalo, aikaisemmin Räsä. Talon kohdalla Mynäjoessa Rantalankoski ja Rantalansilta. ''jokù isänt (1800-luvulla) häpès räsät ja mūt nimè rantalaks, mut kül räsät nü viäl käütetä sukùnimènäkki.'' (EK). Asukkaat ''suamise'' ~ ''räsä'' ~ ''rantala''.)
  • Pässi  + (Kantatalo, ensimmäinen Salavaisissa. Tunne … Kantatalo, ensimmäinen Salavaisissa. Tunnetaan asiakirjoista itsenäisenä perintötilana vuodesta 1762 (Pässi, Pessi, Pässilä). Sijainnut nykyisen Kylän nykyisen Kivelän kohdalla. Nimi muutettu v. 1833 Talolaksi ja v. 1844 rakennukset siirretty nykyisen Talolan paikalle.ukset siirretty nykyisen Talolan paikalle.)
  • Hemmilä (Raimela)  + (Vanha kappalaispappila. Perintötilaksi 1929 (Perälä 1963, 174))
  • Sippola  + (Kantatalo, jaettu 1821 Alis- ja Ylis-Sippolaan. Ei tunneta yhtenä eivätkä talot suku toisilleen.)
  • Huti  + (Kantatalo, johon on yhdistetty myös vanhan Laurilan talon maat. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Huti'' (TMKA, Mynämäki 26). Omistajien sukunimi on ''mattila'', sitä käytetään myös puhuttaessa talosta rinnakkaisnimityksenä.)
  • Vuorenpää (Kivikylä)  + (Kantatalo, joka aikaisemmin on sijainnut k … Kantatalo, joka aikaisemmin on sijainnut kylän vanhalla tonttimaalla samalla tontilla kuin Pietilä. Aikoinaan on kuulemma käytetty myös nimitystä Pohjanpuolinen Kitola. Vrt. Kitola. Tontti on kuulemma ollut tien yli- eli pohjanpuolella. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kitola eller Wuorepä'' (TMKA, Mynämäki 24)Kitola eller Wuorepä'' (TMKA, Mynämäki 24))
  • Alis-Junttila  + (Kantatalo, joka aikoinaan on erotettu Junttilasta.)
  • Ylis-Junttila  + (Kantatalo, joka aikoinaan on erotettu Junttilasta. Vrt. Alis-Junttila.)
  • Kankare (Tursunperä)  + (Kankareen suvun omistuksessa oleva tila. Lohkottu Keijaisten talosta 1700-luvun loppupuoliskolla. Paikka on tunnettu kyläläisten puuhakkuupaikkana. Talo sijaitsee loivasti nousevalla rinteellä (MK 1923).)
  • Kolhi  + (Kantatalo, joka ennen on sijainnut samalla tontilla kuin muutkin kylän talot. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kållhi'' (TMKA, Mynämäki 24).)
  • Kittilä (kantatalo)  + (Kantatalo, joka ennen on sijainnut vanhalla Lankkeisten kylän tontilla Mynäjoen etelärannalla. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kittilä'' (TMKA, Mynämäki 30¹).)
  • Heikkilä (kantatalo Seppälässä)  + (Kantatalo, joka hiljattain on jaettu kolmeen osaan. Vuoden 1783 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Häikilä'' (TMKA, Mynämäki 62).)
  • Mattila (Karjalankylä)  + (Kantatalo, joka jaettu 1821 Ylis- ja Alis-Mattilaan.)
  • Harainen  + (Kantatalo, joka jää Katavaisten, Kaukurlan … Kantatalo, joka jää Katavaisten, Kaukurlan ja Haijaisten kylien väliin. Tämä yksinäistila oli keskiajalla yksi taloista, jotka Maunu Tavast lahjoitti Turun Tuomiokirkolle. Myöhemmin tila on kuulunut Lehtisten kartanoon, josta se itsenäistyi 1840-luvulla (Kauko-Vainio 1993, 57). Kustavintien vierellä oleva Merilän pelto on harastealusta (20/35 11).Merilän pelto on harastealusta (20/35 11).)
  • Siipola (Lankkinen)  + (Kantatalo, joka kuulemma aikoinaan on lohkottu Hämölästä. Varhemmin talo on sijainnut Lankkeisten kylän tontilla. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Sipola'' (TMKA, Mynämäki 30¹).)
  • Lukkarla  + (Kantatalo, joka kuulemma on ollut olemassa jo 1700- ja 1800-luvulla.)
  • Itätalo  + (Kantatalo, joka lienee muodostettu 1800-luvun puolimaissa, kun Kaivolan yksinäistalo on halottu. Talo sijaitsee kylän halki kulkevan tien itäpuolella. Rinnakkaismuoto on Itälä.)
  • Vika  + (Vuosisadan vaihteessa rakennettu talo, ollut saman suvun hallussa, johon kuuluu nykyinenkin omistaja.)
  • Raivo  + (Kantatalo, joka nykyään on asumattomana. Vuoden 1776 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Raivo (TMKA, Mynämäki 46) ja vuoden 1694 verotuskartassa isännän nimi ''Sakarias Matzson Raivo'' (TMKA; Mynämäki 33⁰). Vrt. Pikku-Raivo.)
  • Penttilä (Kasurla)  + (Venakasta erotettu tila, nimi entisen omistajan mukaan. Nykyinen omistaja Aakula.)
  • Vina  + (Kantatalo, joka on hiljan jäänyt asumattomaksi. Vuoden 1783 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Vinna'' (TMKA, Mynämäki 62).)
  • Alis-Vasikkala  + (Kantatalo, joka on hävinnyt ja joka on muodostunut vanhasta Vasikkalan talosta. Talo on sijainnut alempana ja lähempänä maantietä kuin Ylis-Vasikkala.)
  • Ketola (Lempiskallio)  + (Perintötila vuodesta 1760 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Liitetty 1863 Kalleisten yksinäistilaan.)
  • Julla (Lempiskallio)  + (Kantatalo, joka on hävinnyt, kun maat on yhdistetty Kalleisten kartanoon. Vuoden 1799 karttaselitelmään on merkitty talonnimi Jussila (TMKA, Mynämäki 63).)
  • Mattila (Haloila)  + (Kantatalo, joka on hävinnyt, kun se on yhdistetty Eerikkälään ja on syntynyt Halola. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Mattila'' (TMKA, Mynämäki 4).)
  • Peltola (Lankkinen)  + (Kantatalo, joka on hävinnyt.)
  • Heikelä (kantatalo Kivikylässä)  + (Kantatalo, joka on hävinnyt. Se on aikanaan sijainnut Laajoen etelärannalla Sepän talon ja tien itäpuolella. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Heikilä'' ja ''Heikela'' (TMKA, Mynämäki 24).)
  • Savu  + (Vanha Raimelan kylän talo, annettu perintötilaksi 1765 (Perälä 1963, 174). Talo purettu ja maat jaettu.)
  • Impo  + (Raimelan kylän vanha talo 1800-luvulta. Kuulunut Impon suvulle. 30 vuotta taloa on omistanut OM.)
  • Kallunen (kantatalo)  + (Kantatalo, joka on hävinnyt. Sen paikka vanhalla kyläntontilla on ollut neljänneksi eteläisin (Impon ja Savun välissä). Nimi on käytössä vanhan omistajasuvun sukunimenä. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Kallunen (TMKA, Mynämäki 59).)
  • Junttila  + (Kantatalo, joka on jakaantunut kahteen osa … Kantatalo, joka on jakaantunut kahteen osaan Alis- ja Ylis-Junttilaan. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Juntila (TMKA, Mynämäki 69), vuoden 1691 selitelmässä Junthilla (TMKA, Mynämäki 69⁰, isännäksi on silloin merkitty Johan Johansson).äksi on silloin merkitty Johan Johansson).)
  • Alis-Penttilä  + (Kantatalo, joka on lohkottu vanhasta Penttilän kantatalosta.)
Noudettu kohteesta ”https://wiki.wirmo-seura.fi/wirmowiki/index.php?title=Toiminnot:SearchByProperty/:KO/Kantatalo,-20joka-20aikoinaan-20on-20erotettu-20Junttilasta.”