Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Rantala (Vuoluinen)  + (Kantatalo, aikaisemmin Räsä. Talon kohdalla Mynäjoessa Rantalankoski ja Rantalansilta. ''jokù isänt (1800-luvulla) häpès räsät ja mūt nimè rantalaks, mut kül räsät nü viäl käütetä sukùnimènäkki.'' (EK). Asukkaat ''suamise'' ~ ''räsä'' ~ ''rantala''.)
• Pässi  + (Kantatalo, ensimmäinen Salavaisissa. Tunne … Kantatalo, ensimmäinen Salavaisissa. Tunnetaan asiakirjoista itsenäisenä perintötilana vuodesta 1762 (Pässi, Pessi, Pässilä). Sijainnut nykyisen Kylän nykyisen Kivelän kohdalla. Nimi muutettu v. 1833 Talolaksi ja v. 1844 rakennukset siirretty nykyisen Talolan paikalle.ukset siirretty nykyisen Talolan paikalle.)
• Hemmilä (Raimela)  + (Vanha kappalaispappila. Perintötilaksi 1929 (Perälä 1963, 174))
• Sippola  + (Kantatalo, jaettu 1821 Alis- ja Ylis-Sippolaan. Ei tunneta yhtenä eivätkä talot suku toisilleen.)
• Huti  + (Kantatalo, johon on yhdistetty myös vanhan Laurilan talon maat. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Huti'' (TMKA, Mynämäki 26). Omistajien sukunimi on ''mattila'', sitä käytetään myös puhuttaessa talosta rinnakkaisnimityksenä.)
• Vuorenpää (Kivikylä)  + (Kantatalo, joka aikaisemmin on sijainnut k … Kantatalo, joka aikaisemmin on sijainnut kylän vanhalla tonttimaalla samalla tontilla kuin Pietilä. Aikoinaan on kuulemma käytetty myös nimitystä Pohjanpuolinen Kitola. Vrt. Kitola. Tontti on kuulemma ollut tien yli- eli pohjanpuolella. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kitola eller Wuorepä'' (TMKA, Mynämäki 24)Kitola eller Wuorepä'' (TMKA, Mynämäki 24))
• Alis-Junttila  + (Junttilasta jaettu tila 1880. Paikkakuntalaiset käyttävät myös muotoa ''alijunttila : alijunttilas'')
• Ylis-Junttila  + (Kantatalo, joka aikoinaan on erotettu Junttilasta. Vrt. Alis-Junttila.)
• Kankare (Tursunperä)  + (Kankareen suvun omistuksessa oleva tila. Lohkottu Keijaisten talosta 1700-luvun loppupuoliskolla. Paikka on tunnettu kyläläisten puuhakkuupaikkana. Talo sijaitsee loivasti nousevalla rinteellä (MK 1923).)
• Kolhi  + (Kantatalo, joka ennen on sijainnut samalla tontilla kuin muutkin kylän talot. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kållhi'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Kittilä (kantatalo)  + (Kantatalo, joka ennen on sijainnut vanhalla Lankkeisten kylän tontilla Mynäjoen etelärannalla. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kittilä'' (TMKA, Mynämäki 30¹).)
• Heikkilä (kantatalo Seppälässä)  + (Kantatalo, joka hiljattain on jaettu kolmeen osaan. Vuoden 1783 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Häikilä'' (TMKA, Mynämäki 62).)
• Mattila (Karjalankylä)  + (Kantatalo, joka jaettu 1821 Ylis- ja Alis-Mattilaan.)
• Harainen  + (Kantatalo, joka jää Katavaisten, Kaukurlan … Kantatalo, joka jää Katavaisten, Kaukurlan ja Haijaisten kylien väliin. Tämä yksinäistila oli keskiajalla yksi taloista, jotka Maunu Tavast lahjoitti Turun Tuomiokirkolle. Myöhemmin tila on kuulunut Lehtisten kartanoon, josta se itsenäistyi 1840-luvulla (Kauko-Vainio 1993, 57). Kustavintien vierellä oleva Merilän pelto on harastealusta (20/35 11).Merilän pelto on harastealusta (20/35 11).)
• Siipola (Lankkinen)  + (Kantatalo, joka kuulemma aikoinaan on lohkottu Hämölästä. Varhemmin talo on sijainnut Lankkeisten kylän tontilla. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Sipola'' (TMKA, Mynämäki 30¹).)
• Lukkarla  + (Kantatalo, joka kuulemma on ollut olemassa jo 1700- ja 1800-luvulla.)
• Itätalo  + (Kantatalo, joka lienee muodostettu 1800-luvun puolimaissa, kun Kaivolan yksinäistalo on halottu. Talo sijaitsee kylän halki kulkevan tien itäpuolella. Rinnakkaismuoto on Itälä.)
• Vika  + (Vuosisadan vaihteessa rakennettu talo, ollut saman suvun hallussa, johon kuuluu nykyinenkin omistaja.)
• Raivo  + (Kantatalo, joka nykyään on asumattomana. Vuoden 1776 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Raivo (TMKA, Mynämäki 46) ja vuoden 1694 verotuskartassa isännän nimi ''Sakarias Matzson Raivo'' (TMKA; Mynämäki 33⁰). Vrt. Pikku-Raivo.)
• Penttilä (Kasurla)  + (Venakasta erotettu tila, nimi entisen omistajan mukaan. Nykyinen omistaja Aakula.)
• Vina  + (Kantatalo, joka on hiljan jäänyt asumattomaksi. Vuoden 1783 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Vinna'' (TMKA, Mynämäki 62).)
• Alis-Vasikkala  + (Kantatalo, joka on hävinnyt ja joka on muodostunut vanhasta Vasikkalan talosta. Talo on sijainnut alempana ja lähempänä maantietä kuin Ylis-Vasikkala.)
• Ketola (Lempiskallio)  + (Perintötila vuodesta 1760 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Liitetty 1863 Kalleisten yksinäistilaan.)
• Julla (Lempiskallio)  + (Kantatalo, joka on hävinnyt, kun maat on yhdistetty Kalleisten kartanoon. Vuoden 1799 karttaselitelmään on merkitty talonnimi Jussila (TMKA, Mynämäki 63).)
• Mattila (Haloila)  + (Kantatalo, joka on hävinnyt, kun se on yhdistetty Eerikkälään ja on syntynyt Halola. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Mattila'' (TMKA, Mynämäki 4).)

• Peltola (Lankkinen)  + (Kantatalo, joka on hävinnyt.)

• Heikelä (kantatalo Kivikylässä)  + (Kantatalo, joka on hävinnyt. Se on aikanaan sijainnut Laajoen etelärannalla Sepän talon ja tien itäpuolella. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Heikilä'' ja ''Heikela'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Savu  + (Vanha Raimelan kylän talo, annettu perintötilaksi 1765 (Perälä 1963, 174). Talo purettu ja maat jaettu.)
• Impo  + (Raimelan kylän vanha talo 1800-luvulta. Kuulunut Impon suvulle. 30 vuotta taloa on omistanut OM.)
• Kallunen (kantatalo)  + (Kantatalo, joka on hävinnyt. Sen paikka vanhalla kyläntontilla on ollut neljänneksi eteläisin (Impon ja Savun välissä). Nimi on käytössä vanhan omistajasuvun sukunimenä. Vuoden 1763 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Kallunen (TMKA, Mynämäki 59).)
• Junttila  + (Kantatalo, joka on jakaantunut kahteen osa … Kantatalo, joka on jakaantunut kahteen osaan Alis- ja Ylis-Junttilaan. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Juntila (TMKA, Mynämäki 69), vuoden 1691 selitelmässä Junthilla (TMKA, Mynämäki 69⁰, isännäksi on silloin merkitty Johan Johansson).äksi on silloin merkitty Johan Johansson).)
• Alis-Penttilä  + (Kantatalo, joka on lohkottu vanhasta Penttilän kantatalosta.)
• Lounala  + (Kantatalo, joka on muodostettu joskus 1800-luvun puolimaissa, kun Kaivolan kylän yksinäistalo on halottu. Vrt. Itätalo eli Itälä.)
• Seikkula  + (Vanha virkatalo, perintötilaksi 1929 (Perälä 1963, 174). Maat on jaettu ja omistussuhteet muuttuneet. Tunnetaan myös nimellä Kylä-Seikkula, joka on harvemmin käytössä kuin Seikkula.)
• Marttila (Haapainen)  + (Kantatalo, joka on ollut nykyisella omistajasuvulla kuulemma vuodesta 1696 lähtien. Talon kansanomainen nimi on Martti. Talosta on 1930-luvulla lohkaistu tilat, joiden nimet ovat Ali-Marttila ja Yli-Marttila.)
• Rekola (Tammisto)  + (Kantatalo, joka on ollut samalla suvulla pari sataa vuotta. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Rekola'' (TMKA, Mynämäki 65).)
• Peittilä  + (Kantatalo, joka on ollut sukutalona nykyisellä omistajsuvulla ainakin 1700-luvulta saakka. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Päitilä'' (TMKA, Mynämäki 26). Vrt. Peitinmäki.)
• Knuutila (Juva)  + (Kantatalo, joka on purettu hiljattain. Yleisempi kansanomainen rinnakkaismuoto on ''knūti''. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu molemmat nimimuodot: ''Knutila'' ja ''Knuti'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Julla (Tarvainen)  + (Kantatalo, joka on sijainnut Hoppelan vieressä ja joka on hävinnyt. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Junnila (TMKA, Mynämäki 67).)
• Tuomola (Jutila)  + (Kantatalo, joka on syntynyt joskus 1700-luvulla, kun Jutilan yksinäistalo on halottu. Peruskartassa on nimi Tuomala, jota ei käytetä. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Tuomontalo (TMKA, Mynämäki 13).)
• Harska  + (Vanha perintötila vuodelta 1791 (Perälä 1963, 174). Talo on hajonnut, maat lohkottu ja päärakennuksen ympäristöön on rakennettu uusi asutusalue.)
• Seppälä (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän vanha talo, peräisin 1700-luvulta. Saman suvun omistuksessa.)
• Anttila (Ihalainen)  + (Kantatalo, joka sijaitsee Laajoen eteläpuolella. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Antila'' (TMKA, Mynämäki 11). Talo on ollut suvulla vuodesta 1757 alkaen.)
• Mäkilä (Juva)  + (Talo, johon ensimmäiset suvun viljelijät o … Talo, johon ensimmäiset suvun viljelijät ovat tulleet vuonna 1728. Sukunimeksi Mäkilä on tullut tämän vuosisadan alussa. Talorakennus on alkuperäinen, joskin sitä on rakennettu kolmessa vaiheessa. Talosta on erotettu Paloharjan torppa. Ihmiset sanovat yleensä tulevansa ''juvà mäkìlä'' erotukseksi muista veljeksistä. Talonnimen mukaan on nimetty Mäkilän kohdalla oleva mäki ja risteyskohta.kilän kohdalla oleva mäki ja risteyskohta.)
• Kasakka  + (Talo, joka on kuulunut kylän suurimpiin. Kasakka on ollut rälssitila Venäjän vallan aikana. Kivilän torppa on ehkä Kasakasta erotettu. ''jokù sanos et sēki on kasàkalaissi. venäläissiki josku ollu.'' (LL 1902).)
• Katunpää  + (Talo, joka kuuluu kylän päätaloihin ja on … Talo, joka kuuluu kylän päätaloihin ja on peräisin jo 1500-luvulta. Suku on välillä saattanut siirtyä Knuutilan taloon, mutta tullut takaisin Katunpäähän. Talosta on myöhemmin erotettu Junnilan tilan maita yhdelle talon pojalle. Rekolan tila on ostettu Merilältä vanhanemännän asunnoksi. Talolla on ollut Laajoen rannassa, Juvankoskessa, oma kotitarvemylly, ''katumpǟmüllü'' 104403 22/46 2.rvemylly, ''katumpǟmüllü'' 104403 22/46 2.)
• Kyrölä (Kivikylä)  + (Kantatalo, joka sijaitsee Laajoen pohjoisrannalla. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kyrölä'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Lapila (Ihalainen)  + (Kantatalo, joka sijaitsee Laajoen pohjoisrannalla. Nimi on myös omistajasuvun sukunimenä. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Lappila'' (TMKA, Mynämäki 11).)
• Paavola (Kaarleinen)  + (Perintötila vuodesta 1761 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Myöhemmin siitä lohkaistu Jaakkola-niminen tila. Asukkaat: "pāvola".)
• Alis-Pukkila  + (Kantatalo, joka sijaitsee Mynäjoen länsirannalla. Talo on jo 1700-luvulla erotettu Pukkilasta. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Allas Puckila'' (TMKA, Mynämäki 30¹).)
• Pietilä (Kukola)  + (Kantatalo, joka sijaitsee Mynäjoen pohjoisrannalla. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Pietilä (TMKA, Mynämäki 26).)