Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Tuomola (Jutila)  + (Kantatalo, joka on syntynyt joskus 1700-luvulla, kun Jutilan yksinäistalo on halottu. Peruskartassa on nimi Tuomala, jota ei käytetä. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Tuomontalo (TMKA, Mynämäki 13).)
• Harska  + (Vanha perintötila vuodelta 1791 (Perälä 1963, 174). Talo on hajonnut, maat lohkottu ja päärakennuksen ympäristöön on rakennettu uusi asutusalue.)
• Seppälä (Lankkinen)  + (Lankkisten kylän vanha talo, peräisin 1700-luvulta. Saman suvun omistuksessa.)
• Anttila (Ihalainen)  + (Kantatalo, joka sijaitsee Laajoen eteläpuolella. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Antila'' (TMKA, Mynämäki 11). Talo on ollut suvulla vuodesta 1757 alkaen.)
• Mäkilä (Juva)  + (Talo, johon ensimmäiset suvun viljelijät o … Talo, johon ensimmäiset suvun viljelijät ovat tulleet vuonna 1728. Sukunimeksi Mäkilä on tullut tämän vuosisadan alussa. Talorakennus on alkuperäinen, joskin sitä on rakennettu kolmessa vaiheessa. Talosta on erotettu Paloharjan torppa. Ihmiset sanovat yleensä tulevansa ''juvà mäkìlä'' erotukseksi muista veljeksistä. Talonnimen mukaan on nimetty Mäkilän kohdalla oleva mäki ja risteyskohta.kilän kohdalla oleva mäki ja risteyskohta.)
• Kasakka  + (Talo, joka on kuulunut kylän suurimpiin. Kasakka on ollut rälssitila Venäjän vallan aikana. Kivilän torppa on ehkä Kasakasta erotettu. ''jokù sanos et sēki on kasàkalaissi. venäläissiki josku ollu.'' (LL 1902).)
• Katunpää  + (Talo, joka kuuluu kylän päätaloihin ja on … Talo, joka kuuluu kylän päätaloihin ja on peräisin jo 1500-luvulta. Suku on välillä saattanut siirtyä Knuutilan taloon, mutta tullut takaisin Katunpäähän. Talosta on myöhemmin erotettu Junnilan tilan maita yhdelle talon pojalle. Rekolan tila on ostettu Merilältä vanhanemännän asunnoksi. Talolla on ollut Laajoen rannassa, Juvankoskessa, oma kotitarvemylly, ''katumpǟmüllü'' 104403 22/46 2.rvemylly, ''katumpǟmüllü'' 104403 22/46 2.)
• Kyrölä (Kivikylä)  + (Kantatalo, joka sijaitsee Laajoen pohjoisrannalla. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kyrölä'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Lapila (Ihalainen)  + (Kantatalo, joka sijaitsee Laajoen pohjoisrannalla. Nimi on myös omistajasuvun sukunimenä. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Lappila'' (TMKA, Mynämäki 11).)
• Paavola (Kaarleinen)  + (Perintötila vuodesta 1761 (vuoden 1905 maakirjan mukaan). Myöhemmin siitä lohkaistu Jaakkola-niminen tila. Asukkaat: "pāvola".)
• Alis-Pukkila  + (Kantatalo, joka sijaitsee Mynäjoen länsirannalla. Talo on jo 1700-luvulla erotettu Pukkilasta. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Allas Puckila'' (TMKA, Mynämäki 30¹).)
• Pietilä (Kukola)  + (Kantatalo, joka sijaitsee Mynäjoen pohjoisrannalla. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Pietilä (TMKA, Mynämäki 26).)
• Pusa (Vihtamäki)  + (Kantatalo, joka sijaitsee Raikon ja Rekolan välissä. Virallinen talon nimi on Pusala. Vuoden 1798 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Pusa'' (TMKA, Mynämäki 73).)
• Pusala (Vihtamäki)  + (Kantatalo, joka sijaitsee Raikon ja Rekolan välissä. Talon kansanomainen nimi on Pusa.)
• Anttila (Uhlu)  + (Kantatalo, joka vanhoissa isonjaon asiakirjoissa mainitaan nimellä ''Antilan tila''. Nykyinen isäntä RS omistanut tilan vasta kymmenisen vuotta.)
• Hakula (Tursunperä)  + (Kantatalo, joka varhemmin on sijainnut Palo-ojan pohjoispuolella. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Hakula (TMKA, Mynämäki 69).)
• Knääkki  + (Kantatalo, joka varhemmin on sijainnut Pietilän ja Knaapin vieressä (mäellä). Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Knäki'' (TMKA, Mynämäki 57).)
• Siipola (Seppälä)  + (Vinasta lohkottu tila, Siipolan suku omistanut jo kolme sukupolvea.)
• Kitola  + (Kantatalo, joka varhemmin on sijainnut joen ja tien välissä. Vrt. Vuorenpää. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu nimet ''Kitola'' ja ''Kitola eller Wuorenpä'' (kaksi eri taloa, TMKA, Mynämäki 24).)
• Moisio  + (Kantatalo, joka varhemmin on sijainnut kylän keskustassa. Vuoden 1776 karttaselitelmässä on talonnimi ''Måisio Frälse Hemman'' (TMKA, Mynämäki 46).)
• Kouvola  + (Kantatalo, joka viimeistään 1700-luvulla on jaettu kahteen osaan: Iso-Kouvola ja Vähä-Kouvola.)
• Vähä-Kouvola  + (Kantatalo, joka viimeistään 1700-luvulla on erotettu Kouvolan talon maista. Rinnakkaisnimi on Vähälä. / Kantatalo, jolla ulkopalsta Karjalassa, Vähän-Kouvolanmetsä. Huom. Karjalan Huolin Vähälä eri, lohkotila.)
• Iso-Kouvola  + (Kantatalo, joka viimeistään 1700-luvulla o … Kantatalo, joka viimeistään 1700-luvulla on muodostunut vanhasta Kouvolan kantatalosta. Rinnakkaisnimi on Isola. Iso-Kouvola on sukunimenä käytössä Mynämäessä ja naapuripitäjissä (suku lähtöisin Huolilta). Ks. Vähä-Kouvola. Vuoden 1740 karttaselitelmässä on mainittu ''Isokoufwala'' (TMKA, Mynämäki 9¹). / Kantatalo, jolla ulkopalsta Karjalassa. Ulkopalsta ''isòŋkouvolammet'', Isolanmetsä tai Honganmetsäkouvolammet'', Isolanmetsä tai Honganmetsä)
• Junttila  + (Kantatalo, joka on jakaantunut kahteen osa … Kantatalo, joka on jakaantunut kahteen osaan Alis- ja Ylis-Junttilaan. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Juntila (TMKA, Mynämäki 69), vuoden 1691 selitelmässä Junthilla (TMKA, Mynämäki 69⁰, isännäksi on silloin merkitty Johan Johansson).äksi on silloin merkitty Johan Johansson).)
• Jussila (Lempiskallio)  + (Kantatalo, jonka kansanomainen nimi on Julla ja jonka nimeksi esimerkiksi vuoden 1799 karttaselitelmään on merkitty Jussila (TMKA, Mynämäki 63).)

• Jäppilä  + (Kantatalo, jonka kansanomainen nimi on Jäppi.)

• Sipilä (Nihteinen)  + (Kantatalo, jonka kansanomainen nimi on Sipi. Omistajasuvun sukunimeksi on otettu muoto Sipilä.)
• Vuorenpää (Munnuinen)  + (Kantatalo, jonka maat on hiljakkoin myyty tonttimaaksi. Vuoden 1753 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Vuorenpä'' (TMKA, Mynämäki 39).)
• Sipilä (Ruotsinmäki)  + (Kantatalo, jonka maat on myyty Kotiteollisuuskoulun ja omakotialueen tonttimaaksi.)
• Simola (Pirttimäki)  + (Kantatalo, jonka maat ovat Uudenkartanon omistuksessa.)
• Isotalo (Ruotsinmäki)  + (Kantatalo, jonka maat ovat jääneet Kotiteollisuuskoulun ja asutusalueitten alle. Vrt. Vähätalo.)
• Anttila (Tarvainen)  + (Ukkolan talon vanha nimi. Anttilan talo 1700-luvulta, kuului Anttilan suvulle. Sodan jälkeen siirtyi siirtolaisille, Eevan suvulle, jolloin talon nimi muutettiin.)
• Ylis-Penttilä  + (Kantatalo, jonka nykyinen nimi on Vienola. Talo on halottu vanhasta Penttilän kantatalosta.)
• Anttila (Keijainen)  + (Kantatalo, jonka omistajien sukunimi on myös Anttila. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi '''Antila''' (TMKA, Mynämäki 27).)
• Junnila (Haijainen)  + (Kantatalo, jonka päärakennus on siirretty … Kantatalo, jonka päärakennus on siirretty ahtaalta kylätontilta nykyiselle paikalleen uusjaon yhteydessä 1840-luvulla (Kauko-Vainio 1993, 55-56). Alkuaan tilaan ovat kuuluneet myös Rantala ja Jaakkola. Junnilan neljäs isäntä Tuomas Jaakonpoika myi Rantalan tilan ja osti siitä saamallaan rahalla Mietoisten kirkkoon ensimmäisen suomenkielisen Raamatun (v. 1642) ja Eerikki Sorolaisen postillan. Lahjoitus oli niihin aikoihin varsin huomattava. Tällä hetkellä Junnilassa on 14. isäntä samaa sukua. (MH 1918). / Vanha kantatila, jonka on perustanut Heikki Heikinpoika v. 1599. Tila on ollut saman suvun hallussa tähän päivään asti, ja se sai sukutilaviirin joitakin vuosia sitten. Paikkaa on yksin hoitanut Annikki Junnila miehensä kuolemasta asti, vuodesta 1958. Vrt. '''junnila rihimäki''.vuodesta 1958. Vrt. '''junnila rihimäki''.)
• Knuuti  + (Kantatalo, jonka rakennukset on hiljattain purettu. Harvinaisempi nimen rinnakkaismuoto on Knuutila (''knūtila''). Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu molemmat nimimuodot: ''Knutila'' ja ''Knuti'' (TMKA, Mynämäki 14).)
• Itälä (Kaivola)  + (Kantatalo, jonka rinnakkaisnimi on Itätalo. Talo lienee syntynyt 1800-luvun puolimaissa.)
• Vienola (Kasurla)  + (Noin 100 vuotta Vienolan suvun hallussa ollut tila.)
• Venakka  + (Kantatalo, jonka vanha päärakennus on hajotettu 1950-luvulla. Vuoden 1791 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Wänäcka'' (TMKA, Mynämäki 20).)
• Verainen  + (Kantatalo, jonka vanha tontti on Rekolan ja Pusalan välissä. Nimi on myös omistajien sukunimi. Vuoden 1798 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Werais'' (TMKA, Mynämäki 73).)
• Veranen  + (Kantatalo, jonka vanha tontti on Rekolan ja Pusalan välissä. Nimi on myös omistajien sukunimi (virallisesti Verainen). Vuoden 1798 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Werais'' (TMKA, Mynämäki 73).)
• Komeri  + (Kantatalo, jonka vanha tonttimaa on ollut nykyistä lännempänä tien varressa (104406: 50/30 6). Vuoden 1784 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Komeri'' (TMKA, Mynämäki 74).)
• Pikku-Joulu  + (Kantatalo, jonka vanhempi nimi on ollut Vähä-Joulu ja jonka rinnakkaisnimi on ollut Ellä. Talo on nyttemmin hävinnyt.)
• Henttula (Korvensuu)  + (Kantatalo, jonka virallinen nimi on Hentula (myös omistajien sukunimi). Varhemmin talo on sijainnut Korvensuun kylän tontilla Kailan talon vieressä. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Händula (TMKA, Mynämäki 25).)
• Jäppi  + (Kantatalo, jonka virallinen nimi on Jäppilä. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Jäppi (TMKA, Mynämäki 25).)
• Martti  + (Kantatalo, jonka virallinen nimi on Marttila. Talo on ollut omistajasuvulla kuulemma vuodesta 1696 lähtien. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Martila'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Pentti  + (Kantatalo, jonka virallinen nimi on Penttilä. Vrt. Haapasten kylän alueella on Pentinmäki, joka on kuulunut ennen Nihresten Pentin talon hallintaan.)
• Sipi  + (Kantatalo, jonka virallinen nimi on Sipilä. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Sipilä'' (TMKA, Mynämäki 47¹).)
• Kouhila (Laajoki)  + (Kantatalo, jonka virallinen nimitys on Joki-Kouhila. Tunnetaan kylässä nykyään Lapilana asukkaiden nimen mukaan (Lapilat).)
• Henttu  + (Kantatalo, mainitaan asiakirjoissa 1700-lu … Kantatalo, mainitaan asiakirjoissa 1700-luvulta. Nyk. asukkaat tulleet vuosisadan vaihteessa Laitilasta, mikä ilmenee Hentun pappan sanontatavasta, mikä vielä muistetaan: ''semsto, sanò Henttu.'' 1800-luvulla taloa piti nyk. Tiuvaisten Jokisen suku, joka joutui konkurssin kautta talosta. Asukkaat: ''hentut''. Mäki, jolla talo on, on Hentunmäki.tut''. Mäki, jolla talo on, on Hentunmäki.)
• Ollila (Suojoki)  + (Kantatalo, mainitaan asiakirjoissa jo 1700 … Kantatalo, mainitaan asiakirjoissa jo 1700-luvulla (ålla, Ollila). Ollilan talo ollut 1800-luvulle Hentun mäessä, jäljellä Tontti. 1900-luvulla Ollilaan ostettu entisen Lassilan talon toinen osa, ns. Kylä-Lassilan maat. Asukkaat: ''lassilat'' (käyt. lyh.m. ''olla'' melko usein sukunimen sijasta, vars. genetiivissä).in sukunimen sijasta, vars. genetiivissä).)