Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Nivari  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-lu … Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta. Puskon pohjoispuolella. Asukkaat: ''heijarit'' (ks. Heijari). Talon navetan kohdalla tiessä jyrkkä mutka, ''nivàrimutk'', aik. Vehmalaisissa Perenmutka (ks. Pere) ja myöh. Karppisten Santa. Näiden mutkien takia ulkokuntalaiset nauravat Karjalan olevan merkillistä paikkaa, koska täällä saa kiertää navetat ja sontatunkiot ennen kuin pääsee perille; iva kohdistuu vuosikymmeniä kestäneeseen kiihkeään ja asenteelliseen riitaan Karjalan mutkaisten teiden, Karjalan karjapolkujen, oikaisusta. ''nivàrilaina'' (1 32: 50 12) Nivarin sisarusten talo Veikkalanmäessä.) Nivarin sisarusten talo Veikkalanmäessä.)
• Marko  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-lu … Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta, virallinen nimi Markula ei käytössä. Taloa pitänyt Markon sukua 1950-luvulle, sittemmin Kyläpää. Viimeisen Markon vanhanmiehenrakennus Karjalan Karppisissa (Markon Santeri). Talo jaettu 1927 kahtia veljesten kesken: Marko ja Ristimäki. Markon asukkaat: ''markot'', nykyisin ''külä̀mpǟt''.kkaat: ''markot'', nykyisin ''külä̀mpǟt''.)
• Mattila (Haankylä)  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-lu … Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta, ostettu perinnöksi 1791. Edellinen isäntäväki, Mattilat, tulleet Karjalankylän Arvelasta 1800-luvun alussa, nykyinen isäntäväki, Saloset, tulleet 1900-luvun alussa. Talosta erotettu v. 1909 Alis-Mattila. Myös Salosen Yrjö. Asukkaat: ''salòse''.. Myös Salosen Yrjö. Asukkaat: ''salòse''.)
• Hemmilä (kantatalo)  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-lu … Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta nimillä Hämmilä, Vähä-Marku, Markula. Alunperin Hemmilän perustaja ollut Pässin poikia (ks. Talola, Salavainen, Pässi), omistajat vaihtuneet 1800-luvulla useasti. Nykyiset omistajat tulleet vuosisadan vaihteessa. Asukkaat: ''hemmilät''. Hemmilä on myös lohkotila, erotettu Hemmilän kantatalosta v. 1957la, erotettu Hemmilän kantatalosta v. 1957)
• Talola  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-lu … Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta (ks. Pässä). Kruununtila aikaisemmin, J. Johansson ostanut itsenäiseksi perintötilaksi v. 1762. V. 1791 Pässin, Vähä-Markun (ks. Markula), Antin ja Lassin (ks. Hemmilä, Anttila, Lassila) talot erotettiin toisistaan. V. 1833 A. Juhanpoika muutti Pässi-nimen Talolaksi ja v. 1844 hän muutti rakennukset Kylän mäestä nykyisille paikoilleen. Säilynyt samalla suvulla 1960-luvulle. Pässin talosta kerrotaan, että Laajokea pitkin noussut kalastaja olisi sen perustanut ensimmäiseksi taloksi kylään. Tällä kalastajalla on ollut kolme poikaa: Hemmi, Antti ja Lassi, jotka sitten perustivat nykyiset Hemmilän, Anttilan ja Lassilan; nämä talot eivät ole säilyneet alkuperäisillä omistajillaan. Yleisesti tunnettu. M. Arvela (o.s. Talola) on toimittanut Talolan historiikin SKS:lle, samoin muutakin kylää koskevaa. Asukkaat ''käiväräiset''. kylää koskevaa. Asukkaat ''käiväräiset''.)
• Laurila (Vehmalainen)  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta. Asukkaat: ''laorlat''.)
• Junnila (Karjalankylä)  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista ainakin 1700-luvulta. Talo hävinnyt, maat yhdistetty suurimmaksi osaksi Ali-Mattilan taloa. Kartassa rakennukset vielä näkyvät, nykyään korjattu pois.)
• Henttula (Vuoluinen)  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700 … Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700-luvulta. Nykyinen Henttula aikaisemmin Alis-Henttula, jonka pohjoispuolella ollut Ylis-Henttula, joka myöhemmin liitetty Alis-Henttulaan. Talo-Henttula eli nyk. Henttula eroksi Valtosen lohkotilasta eli "henttula jussista" eli Jussintuvasta. Ylis-Henttula myös Vanha-Henttula. Henttulan talossa pidetty kestikievaria vielä v. 1918, kievarista kuskattiin Yläneen ja Mynämäen kirkolle. (AH).attiin Yläneen ja Mynämäen kirkolle. (AH).)
• Kouhila (Vehmalainen)  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700 … Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700-luvulta. Taloa hoidettu kahtena 1800-luvulta: Yli-Kouhila ja Ali-Kouhila, virallisesti jaettu 1946. Talot sijaitsevat kahtena pitkänä ripinä Kouhilanmäessä, uudelleen rakennettu hieman erilleen. Talot periytyneet naisten kautta: katso Mikola ja Marttila. naisten kautta: katso Mikola ja Marttila.)
• Ollila (Kalela)  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700-luvulta. Talo ollut Jaakolan suvun hallussa pitkään. Kansanomaisesti erotukseksi muista Jaakoloista Jaakolan Matti.)
• Lassila (Suojoki)  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700 … Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700-luvulla. Erotukseksi Salavaisten Lassilasta Suojoen Lassila. 1800-luvulla talosta myyty melkein puolet: entinen Lassila muuttui Kylä-Lassilaksi, pejoratiivisesti Ryjä-Lassila (talo huonossa kunnossa), lopusta tuli Mäki-Lassila. Virallisesti erotettu v. 1912. Kylä-Lassila sijaitsi kylän, Iso-Suojoen, muiden kantatalojen joukossa Hentunmäellä. Kylä-Lassilan talo hävinnyt 1900-luvun alkupuolella, maat liitetty Ollilan kantataloon ja entiset omistajat siirtyneet Vaivaistenlääniin ja heistä tuli Reunasia (katso Sydänperän Järvelä). tuli Reunasia (katso Sydänperän Järvelä).)
• Maula (Kalela)  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700 … Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700-luvulta. Maulan vanha isäntä myynyt talon vuosisadan vaihteessa, nykyinen omistaja tullut 1914. Myös harvemmin omistajan mukaan Aikkinen. Talo sijannut 1900-luvulle etelämpänä Jaakolan ja Ollilan talojen välissä kylässä. Asukkaat: ''maulat'' eli ''aikkiset''.sä. Asukkaat: ''maulat'' eli ''aikkiset''.)
• Anttila (Salavainen)  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700 … Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700-luvulta (''Antila'' tai ''Andila''). Antti pelkästään alunperin luultavasti (MA 82 v.), gen. hyvin yleinen (anti) lyhyempi muoto. Antin talon perustaja ollut Pässin (ks. Talola, Salavainen) poikia. Asukkaat: asumaton, aik. ''anttilat''kia. Asukkaat: asumaton, aik. ''anttilat'')
• Jaakola (Kalela)  + (Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700 … Kantatalo, tunnetaan asiakirjoista jo 1700-luvulta. Virallisesti Jaakkola, mikä myös sukunimen virallinen muoto, ei käytössä. Jaakolan ja Ollilan kantatalot sekä Haijaisten lohkotila saman suvun veljesten hallussa ja myös myöhemmin Ollilasta erotettu Tervaniemn lohkotila. Nämä Jaakolat erotetaan seuraavasti: ''jākola viljo'' = Jaakolan kantatalo, ''jākola arvo'' = lohkotila Jaakolan talon eteläpuolella, virallisesti Tervaniemi, ''jākola mat'' = Ollilan talon kansanomainen nimi, ''jākola frans'' = Haijaisten lohkotilan kansanomainen nimi. Haijaisten lohkotilan kansanomainen nimi.)
• Markula (Vehmalainen)  + (Kantatalo, virallinen nimi, tunnettu asiakirjoista 1700-luvulta. Yleisesti Marko. Kartassa virheellisesti sijoitettu Kivilän lohkotilan paikalle etelämmäs.)
• Astala  + (Kantatalo Mynämäessä, talolla iso ulkopalsta Karjalassa)
• Marttila (Laajoki)  + (Kantatalo, yhä olemassa, joskin sitä on vu … Kantatalo, yhä olemassa, joskin sitä on vuosikymmenien aikana lohkottu lukuisiksi tonteiksi ja pientiloikse. Kantatalo tunnetaan nykyisten omistajien mukaan: Joki-Kouhila. 1) Marttilan kantatalosta lohkotut tilat: 1932 Alho, 1940 Myllykorpi, Arjala, Lahtela ja Einola sekä 1973 Iltala. 2) Marttilan kantatalosta erotetut pikkupalstat ja tonttimaat: 1932 Alpola, 1935 Kuusela, Tupala, Koskinen, Pohjola, Ruskeapaare ja Mäki-Laurila, 1943 Raisto ja 1945 Vainionpää.i-Laurila, 1943 Raisto ja 1945 Vainionpää.)
• Anttila (Nukkila)  + (Kantatalo. Kerrottiin, että 1700-luvulla N … Kantatalo. Kerrottiin, että 1700-luvulla Nukkilan kylä on ollut Mietoisten Unikankareen sivutilana, joka on annettu perinnöksi kahdelle pojalle, Antille ja Matille. Sen mukaan talojen nimeksi tuli Anttila ja Mattila. Vuoden 1801 karttaselitelmään on merkitty Nukkilaan kaksi taloa, joiden nimiä ei tosin ole kirjoitettu (TMKA, Mynämäki 48).tosin ole kirjoitettu (TMKA, Mynämäki 48).)
• Mattila (Nukkila)  + (Kantatalo. Kerrottiin, että 1700-luvulla N … Kantatalo. Kerrottiin, että 1700-luvulla Nukkilan kylä on ollut Mietoisten Unikankareen sivutila, joka oli annettu perinnöksi kahdelle pojalle Antille ja Matilla. Sen mukaan talojen nimiksi tuli Anttila ja Mattila. Nykyisten omistajien sukunimi on myös Mattila (muutettu talonnimen mukaiseksi sukunimestä Palmunen).lonnimen mukaiseksi sukunimestä Palmunen).)
• Kuuskorpi (talo)  + (Kantatalo. Melkein koko sen alue on aikoinaan ollut "mahdotonta" kuusikkoa. Asukkaat ''kūskorvelaise''. Vrt. Kuuskorventie.)
• Mulla  + (Kantatalo. Nimen sanottiin johtuvan vanhem … Kantatalo. Nimen sanottiin johtuvan vanhemmasta nimimuodosta Mullila. Talo on ollut kylän vanhalla tonttimaalla vuoteen 1933, jolloin sattuneen tulipalon jälkeen rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Mulla, vuoden 1790 selitelmässä Mullila, vuoden 1801 Mullila (TMKA, Mynämäki 69)., vuoden 1801 Mullila (TMKA, Mynämäki 69).)
• Nummi (talo)  + (Kantatalo. Nimen syyksi arvellaan paikan hiekkaperäisyyttä. Aarlahden ym. tilusten jakokartassa v. 1795: ''Nummis''. ''sillo ei sīn mittän ᴅiät olluk kon nummellakki mentti (Aarlahdesta).'' (Miina Lahti, s. 1880).)
• Penttilä (Nihteinen)  + (Kantatalo. Nimen vanha kansanoimainen muoto on Pentti. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Pentilä'' (TMKA, Mynämäki 47¹).)
• Nukki (Lemmettylä)  + (Kantatalo. Nimi on myös omistajasuvun sukunimenä. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Nucki'' (TMKA, Mynämäki 31³).)
• Sikilä  + (Tarvaisten kylän yksi kantataloista. Sikilän suvussa ollut vuosisatoja, sukuviirissä vuosiluku 1607.)

• Huiskala  + (Kantatalo. Nimi on myös omistajien sukunimi.)

• Hannula (kantatalo Sairisissa)  + (Kantatalo. Ollut nykyisellä suvulla 1800-l … Kantatalo. Ollut nykyisellä suvulla 1800-luvulta asti. Nykyiset Hannula ja Kotiranta ovat muodostaneet yhdessä Hannula-nimisen talon. Tilat on erotettu 1955. Kumpikin yhä saman suvun omistuksessa. Asukkaat: ''hannulalaise''. Talosta erotettu Kumpula I v. 1935 sekä 1952 Iivari-, Mäkimaa-, Päivärinta- ja Juppo-nimiset tilat.imaa-, Päivärinta- ja Juppo-nimiset tilat.)
• Kompus  + (Kantatalo. Omistajasuku on hiljan vaihtanu … Kantatalo. Omistajasuku on hiljan vaihtanut itselleen sukunimeksi nimiasun Kompuinen, joka ei vielä ole juurtunut kansanomaiseen käyttöön. Vanha Jaakolan talon on joskus yhdistetty Kompuksen maihin. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kombus'' (TMKA, Mynämäki 3¹).''Kombus'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Junnila (Laajoki)  + (Kantatalo. Pinta-ala yhäkin suuri, mutta s … Kantatalo. Pinta-ala yhäkin suuri, mutta siihen kuuluu paljon suota ja vetisiä niittyjä. Virallinen nimi Junnila, joka tunnetaan kyllä Jullana, mutta nykyään yleisemmin käytetty nimi on Koskinen nykyisten omistajien nimen mukaan. Junnilan kantatalossa olivat ainakin seuraavat torpat: Kankare, Ylén, Alén, Nyberg ja Kajander. Junnilan kantatalosta on lohkottu seuraavat lohkotilat ja tontit: 1922: Maijala (ent. Kajanderin torppa), Seppälä (ent. Ylénin torppa), 1931: Kivistö (ent. Nybergin torppa), Uusiketola (ent. Alénin torppa), 1935: Männistö, 1936: Mäntymäki (ent. Vilen), 1942: Eerola, 1961: Kajala, Siimesrinne ja Laiho. Asukkaat ''jullalaise''.esrinne ja Laiho. Asukkaat ''jullalaise''.)
• Pusala (Mietoistenkylä)  + (Kantatalo. Sijainnut Mietoisten kylän pohjoisosassa. Hävinnyt.)
• Hella  + (Kantatalo. Tunnetaan asiakirjoista 1700-luvulta. 1900-luvun alussa tulleet nykyiset omistajat Vuoriset ottaneet virallisesti sukunimekseen Hellan.)
• Perintötalo  + (Kantatalo. Virallinen nimi: Antintalo (ei … Kantatalo. Virallinen nimi: Antintalo (ei kansaomaisessa käytössä). Nimen selitetään johtuvan siitä, että noin 100 vuotta sitten talon poika sai sen yksinään perinnöksi. Luultavasti kuitenkin nimi on syntynyt vastakohdaksi samassa pihapiirissä olevalle talolle, entiselle vapaatilalle, josta käytetty nimeä Frälsi (nykyisin Haijala). käytetty nimeä Frälsi (nykyisin Haijala).)
• Kryssi  + (Kantatalo. Vuoden 1753 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Kryssi (TMKA, Mynämäki 39).)
• Norri  + (Kantatalo. Vuoden 1753 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Nårri'' (TMKA, Mynämäki 39).)
• Jaakkola (Kaarleinen)  + (Perintötila, joka on kuulunut Jaakko De la Gardien läänitykseen (Perälä: Mynämäki 1260-1960, s. 133).)
• Pietilä (Kivikylä)  + (Kantatalo. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Pietila'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Nikula (Kivikylä)  + (Kantatalo. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Nikula'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Pöykkö  + (Kantatalo. Vuoden 1776 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Pöykä'' (TMKA, Mynämäki 46) ja vuoden 16894 verotuskartassa isännännimi ''hinrich Matsson Pöijkö'' (TMKA, Mynämäki 33⁰).)
• Härkälä (Nihattula)  + (Kantatalo. Vuoden 1776 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Härkälä (TMKA, Mynämäki 46).)
• Kyrölä (Nihattula)  + (Kantatalo. Vuoden 1776 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Kyrölä (TMKA, Mynämäki 46).)
• Knaapila (Pursinen)  + (Kantatalo. Vuoden 1777 karttaselitelmässä on mainittu nimet Eric Hinricson Knapi ja Eric Michelson Knapi (TMKA, Mynämäki 57).)
• Kauppila (Munttinen)  + (Kantatalo. Vuoden 1780 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kaupila'' (TMKA, Mynämäki 44).)
• Härkälä (Palolainen)  + (Kantatalo. Vuoden 1783 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Härkälä (TMKA, Mynämäki 51).)
• Fulttila  + (Kantatalo. Vuoden 1784 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Fultila'' (TMKA, Mynämäki 74).)
• Sorri  + (Kantatalo. Vuoden 1786 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Sorri'' (TMKA, Mynämäki 66). Sorrin talon vanha myllynpaikka oli Sorrinkoskessa.)
• Heikkilä (Tapaninen)  + (Kantatalo. Vuoden 1786 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Heikilä (TMKA, Mynämäki 66).)
• Huoli (Lepistö)  + (Kantatalo. Vuoden 1786 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Huoli (TMKA, Mynämäki 33) ja vuoden 1694 verotuskartassa isännän nimi Påhl Sigfredson Huoli (TMKA, Mynämäki 33⁰).)
• Keijanen (kantatalo)  + (Kantatalo. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niityn nimi Keijasten tausta (TMKA, Mynämäki 69). Vuoden 1789 karttaselitelmän mukaan talo oli tuolloin jakaantunut kahtia: Keijais Michil ja Keijais Anders (TMKA, Mynämäki 69).)
• Airiki (Nihteinen)  + (Kantatalo. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Airicki'' (TMKA, Mynämäki 47¹).)
• Keskikylä (Tursunperä)  + (Kantatalo. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Keskikylä (TMKA Mynämäki 69) ja vuoden 1691 selitelmässä Per Sigfredson Kiäskelle (TMKA, Mynämäki 69⁰).)
• Vänni  + (Lohkosuhteet epäselvät, nimi omistajan mukaan. Nykyisin omistaa Vännin perikunta.)