Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Fulttila  + (Kantatalo. Vuoden 1784 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Fultila'' (TMKA, Mynämäki 74).)
• Sorri  + (Kantatalo. Vuoden 1786 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Sorri'' (TMKA, Mynämäki 66). Sorrin talon vanha myllynpaikka oli Sorrinkoskessa.)
• Heikkilä (Tapaninen)  + (Kantatalo. Vuoden 1786 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Heikilä (TMKA, Mynämäki 66).)
• Huoli (Lepistö)  + (Kantatalo. Vuoden 1786 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Huoli (TMKA, Mynämäki 33) ja vuoden 1694 verotuskartassa isännän nimi Påhl Sigfredson Huoli (TMKA, Mynämäki 33⁰).)
• Keijanen (kantatalo)  + (Kantatalo. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niityn nimi Keijasten tausta (TMKA, Mynämäki 69). Vuoden 1789 karttaselitelmän mukaan talo oli tuolloin jakaantunut kahtia: Keijais Michil ja Keijais Anders (TMKA, Mynämäki 69).)
• Airiki (Nihteinen)  + (Kantatalo. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Airicki'' (TMKA, Mynämäki 47¹).)
• Keskikylä (Tursunperä)  + (Kantatalo. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Keskikylä (TMKA Mynämäki 69) ja vuoden 1691 selitelmässä Per Sigfredson Kiäskelle (TMKA, Mynämäki 69⁰).)
• Vänni  + (Lohkosuhteet epäselvät, nimi omistajan mukaan. Nykyisin omistaa Vännin perikunta.)
• Kiusala  + (Kantatalo. Vuoden 1789 karttaselitelmässä on mainittu ''Kuisila'' ja vuoden 1790 ''Kiusa'' (TMKA, Mynämäki 69), vuoden 1691 selitelmässä on Johan Bengtson ''Kiusalla'' (TMKA, Mynämäki 69⁰).)
• Jussila (Tursunperä)  + (Perintötilaksi Jussila tuli 1761 (Perälä 1963, 191). Omistajat vaihtuneet, vuodesta 1985 Pölösen suvulla.)
• Franttila  + (Vanha perintötila vuodelta 1763 (Perälä 1963, 191). Omistajat vaihtuneet.)
• Hurula  + (Kantatalo. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Hurula (TMKA, Mynämäki 25). Nimi on ollut omistajien sukunimenä 1890-luvulta alkaen. Talon kohdalla Laajoessa oleva koski on ''hurulaŋkosk''.)
• Isotalo (Lemmettylä)  + (Kantatalo. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Storgård'' (TMKA, Mynämäki 31³).)
• Junni  + (Kantatalo. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Junnila (TMKA, Mynämäki 26). Rinnakkaisnimi on Junnila.)
• Mattila (Haapainen)  + (Kantatalo. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Mattila (TMKA, Mynämäki 3¹).)
• Mattila (Lemmettylä)  + (Kantatalo. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Mattila'' (TMKA, Mynämäki 31³).)
• Kaila  + (Kantatalo. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Kaela'' (TMKA, Mynämäkki 25). Rinnakkaismuoto ''kailā : kailān'' (gen.).)
• Hoppela (Tarvainen)  + (Talo.)
• Jaakkola (Tammisto)  + (Kantatalo. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Jacola (TMKA, Mynämäki 65).)
• Mattila (Keijainen)  + (Kantatalo. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Mattila (TMKA, Mynämäki 27).)
• Haijala (Antikkala)  + (Kantatalo; ennen: Frälsi. Teoksessa Perälä, Mynämäki 1260-1960, s. 124 virheellisesti Hujala; peruskartassa (v. 1968): Hajala (=maarekisterinimi).)
• Palokylä  + (Kantatalo; nykyisin siirtotila (1: 9F 3), … Kantatalo; nykyisin siirtotila (1: 9F 3), eri paikassa kuin vanhan yksinäistalon rakennukset (nykyään hävinneet). Nimi (rekisterinimi) on jonkin verran kansanomaisesti käytetty nykyäänkin, mutta tila tunnetaan paremmin omistajan nimellä Malkki. Aarlahden tiluskartassa (v. 1684) merkillinen asu: ? Palickylä.sa (v. 1684) merkillinen asu: ? Palickylä.)
• Alistalo (Aarlahti)  + (Kantatalo; toinen Aarlahden taloista, ks. Ylistalo.)
• Ylistalo (Aarlahti)  + (Kantatalo; toinen Aarlahden taloista. Alis … Kantatalo; toinen Aarlahden taloista. Alis- ja Ylistalo ovat alkuaan sijainneet kumpikin eri paikassa, lähempänä toisiaan (nykyisin etäisyys n. 150 m.). Silloin Ylistalo on ollut tiettävästi maastollisestikin ylempänä (nykyisin selvästi päinvastoin). Nimenannon perusteena on kuitenkin saattanut olla sijainti merenrannan suhteen (nimestäjän arvelu).i merenrannan suhteen (nimestäjän arvelu).)
• Puistola (Sukoinen)  + (Kantatalosta hieman erillään sijaitseva vanhan miehen rakennus.)

• Heikkilä (Kurina)  + (Kantatila kylän itäosassa.)

• Mikola (Kaivattula)  + (Kantatila kylän keskellä Myllymäen eteläpuolella.)
• Heikkilä (Kaivattula)  + (Kantatila kylän keskellä Myllymäen kaakkoispuolella, "se talo on sānu nimens isännän nimest.")
• Viiainen  + (Kantatila kylän keskellä Myllymäen lounaispuolella. Asukkaat: ''vīastelaiset''.)
• Toupila  + (Kantatila kylän länsiosassa, Myllymäen länsipuolella.)
• Kauko  + (Kantatila kylän pohjoisosassa.)
• Präiskälä (Ruonkallio)  + (Kantatila, sijaitsee Mietoisista Mynämäkee … Kantatila, sijaitsee Mietoisista Mynämäkeen johtavan maantien varressa Ruonkallio-nimisen kallion eteläpuolella. Kukaan haastateltavista ei tiennyt ko. tilan nimen alkuperää ehkä siksi, että nimi on ollut kauan käytössä. Jo vuodelta 1699 peräisin olevassa Mynämäen kirkon penkkijärjestyksessä on maininta Ruonankallion Präiskälä (Väinö Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 112). Samassa teoksessa s. 113 maininta Ruonakallion Präiskä.essa s. 113 maininta Ruonakallion Präiskä.)
• Pönkkälä  + (Kantatila, sijaitsee Ruonkallio-nimisen kallion länsipuolella. Vuoden 1819 maarekisterissä nimi Pönkkälä esiintyy muodossa Pönkkölä (TMKA).)
• Keskitalo (Ruonkallio)  + (Kantatila, sijaitsee kylän länsiosassa Ruonkallio-nimisen kallion länsipuolella. Tilan nimi johtuu siitä, että se sijaitsee kylän toisten talojen keskellä.)
• Kalleinen  + (Kantatila. Asukkaat ''kallestelaise''. Kir … Kantatila. Asukkaat ''kallestelaise''. Kirjallisuudessa käytössä myös Kallinen. Tilan hallussa olevassa entisen omistajan Viktor Zebor Bremerin suomenkielellä kirjoittamassa kirjeessä nominatiivi Kallis, vuodelta 1826 olevassa (niinikään tilan omistamassa) kartassa genetiivi Kallisten. Tavataan myös diftongillisia muotoja, esim. vuoden 1654 maakirjassa (Turun maakunta-arkisto) genetiivi Kalleis.Turun maakunta-arkisto) genetiivi Kalleis.)
• Anttila (Kaivattula)  + (Kantatila. Sijaitsee kylän keskellä, Myllymäen itäpuolella. V. Perälän teoksessa ''Mynämäki 1260-1960'' s. 134 on seuraava maininta: "V. 1722: Anttila, autio, kruunun.")
• Kantolanpellot  + (Kantolan torppaan kuuluneet pellot Ali-Mattilan lohkotilan ympärillä.)
• Kantonen (Suojoki)  + (Kantonen ollut seppä, jolla paja ja asunto Matomäessä tien länsipuolella. Lisäksi Hentun kantatalon torppari. Elänyt vuosisadan vaihteessa. Ei tunnettu yleisesti, nykyisin Rinnen paikka.)
• Luoto (Suutila)  + (Kapea kaistale Laajoen aikaisempien uomien … Kapea kaistale Laajoen aikaisempien uomien Vähäjoen ja Isonjoen välissä. Ehkä jossakin yhteyessä Ruskiapaare-nimeen: kun joki oikaistu, luoto hävinnyt ja Ruskiapaaren sanotaan olleen näillä kohdin joessa, myöhemmin Ruskipaare siirrtynyt pellon nimeksi. Appellatiivissävyinen. ''sīn jokkette välìs o luato.'' (AV)inen. ''sīn jokkette välìs o luato.'' (AV))
• Juotin (Pyhe)  + (Kapea kaistale Laajoen rannassa, kylän yhteinen juattopaikka.)
• Vainio kolmonen  + (Kapea pelto joen rannassa, liitetty Vainioon myöhemmin. Rinnakkaisnimi Jokipelto.)
• Ojala (Lehtinen)  + (Kapea peltokaistale Uhluntien varrella.)
• Euranmaa  + (Kapea peltosarka Jokirannanpellon ja Ojantaustanpellon vieressä. Pelto ulottuu Laajoesta Kuokkiontielle asti. Pelto on ostettu Eura-nimiseltä entiseltä omistajalta. Nurmelan tilaan kuuluvana pelto on suhteellisen uusi.)
• Sarka (Katavainen)  + (Kapea peltosuikaa Haraisiin vievän tien varrella. Ostettu Haraisista Merilään.)
• Laurinniituntie  + (Kapea peltotie Henrikintieltä Laurinniitulle.)
• Suntti (suo)  + (Kapea pitkänmallinen suo, joka johtaa Hirvijärvestä Rautsuolle. Joskus Sunttia pitkin mennyt joki Hirvijärvestä Rautsuolle. (KS))
• Kuja  + (Kapea rakennusten reunustama kulkureitti, polku tai tie. (HL 1917))
• Kaitarinnanlähde  + (Kapealla rinteellä olevan talon länsipuolella Mynäjokirannan tuntumassa oleva lähde.)
• Kaitasuo (pelto Raimelassa)  + (Kapeasta suoalueesta raivattu peltokappale, joka kuuluu Kaitasuon tilaan.)
• Perkko (Myllykylä)  + (Kappelimäen pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Ulkovero  + (Kapuisten talon pelto, mistä ei ole veroa kannettu. Pellon laidassa mäki, jota kutsutaan Ulkoveronmäeksi.)