Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Viiainen  + (Kantatila kylän keskellä Myllymäen lounaispuolella. Asukkaat: ''vīastelaiset''.)
• Toupila  + (Kantatila kylän länsiosassa, Myllymäen länsipuolella.)
• Kauko  + (Kantatila kylän pohjoisosassa.)
• Präiskälä (Ruonkallio)  + (Kantatila, sijaitsee Mietoisista Mynämäkee … Kantatila, sijaitsee Mietoisista Mynämäkeen johtavan maantien varressa Ruonkallio-nimisen kallion eteläpuolella. Kukaan haastateltavista ei tiennyt ko. tilan nimen alkuperää ehkä siksi, että nimi on ollut kauan käytössä. Jo vuodelta 1699 peräisin olevassa Mynämäen kirkon penkkijärjestyksessä on maininta Ruonankallion Präiskälä (Väinö Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 112). Samassa teoksessa s. 113 maininta Ruonakallion Präiskä.essa s. 113 maininta Ruonakallion Präiskä.)
• Pönkkälä  + (Kantatila, sijaitsee Ruonkallio-nimisen kallion länsipuolella. Vuoden 1819 maarekisterissä nimi Pönkkälä esiintyy muodossa Pönkkölä (TMKA).)
• Keskitalo (Ruonkallio)  + (Kantatila, sijaitsee kylän länsiosassa Ruonkallio-nimisen kallion länsipuolella. Tilan nimi johtuu siitä, että se sijaitsee kylän toisten talojen keskellä.)
• Kalleinen  + (Kantatila. Asukkaat ''kallestelaise''. Kir … Kantatila. Asukkaat ''kallestelaise''. Kirjallisuudessa käytössä myös Kallinen. Tilan hallussa olevassa entisen omistajan Viktor Zebor Bremerin suomenkielellä kirjoittamassa kirjeessä nominatiivi Kallis, vuodelta 1826 olevassa (niinikään tilan omistamassa) kartassa genetiivi Kallisten. Tavataan myös diftongillisia muotoja, esim. vuoden 1654 maakirjassa (Turun maakunta-arkisto) genetiivi Kalleis.Turun maakunta-arkisto) genetiivi Kalleis.)
• Anttila (Kaivattula)  + (Kantatila. Sijaitsee kylän keskellä, Myllymäen itäpuolella. V. Perälän teoksessa ''Mynämäki 1260-1960'' s. 134 on seuraava maininta: "V. 1722: Anttila, autio, kruunun.")
• Kantolanpellot  + (Kantolan torppaan kuuluneet pellot Ali-Mattilan lohkotilan ympärillä.)
• Kantonen (Suojoki)  + (Kantonen ollut seppä, jolla paja ja asunto Matomäessä tien länsipuolella. Lisäksi Hentun kantatalon torppari. Elänyt vuosisadan vaihteessa. Ei tunnettu yleisesti, nykyisin Rinnen paikka.)
• Luoto (Suutila)  + (Kapea kaistale Laajoen aikaisempien uomien … Kapea kaistale Laajoen aikaisempien uomien Vähäjoen ja Isonjoen välissä. Ehkä jossakin yhteyessä Ruskiapaare-nimeen: kun joki oikaistu, luoto hävinnyt ja Ruskiapaaren sanotaan olleen näillä kohdin joessa, myöhemmin Ruskipaare siirrtynyt pellon nimeksi. Appellatiivissävyinen. ''sīn jokkette välìs o luato.'' (AV)inen. ''sīn jokkette välìs o luato.'' (AV))
• Juotin (Pyhe)  + (Kapea kaistale Laajoen rannassa, kylän yhteinen juattopaikka.)
• Vainio kolmonen  + (Kapea pelto joen rannassa, liitetty Vainioon myöhemmin. Rinnakkaisnimi Jokipelto.)
• Ojala (Lehtinen)  + (Kapea peltokaistale Uhluntien varrella.)
• Euranmaa  + (Kapea peltosarka Jokirannanpellon ja Ojantaustanpellon vieressä. Pelto ulottuu Laajoesta Kuokkiontielle asti. Pelto on ostettu Eura-nimiseltä entiseltä omistajalta. Nurmelan tilaan kuuluvana pelto on suhteellisen uusi.)
• Sarka (Katavainen)  + (Kapea peltosuikaa Haraisiin vievän tien varrella. Ostettu Haraisista Merilään.)
• Laurinniituntie  + (Kapea peltotie Henrikintieltä Laurinniitulle.)
• Suntti (suo)  + (Kapea pitkänmallinen suo, joka johtaa Hirvijärvestä Rautsuolle. Joskus Sunttia pitkin mennyt joki Hirvijärvestä Rautsuolle. (KS))
• Kuja  + (Kapea rakennusten reunustama kulkureitti, polku tai tie. (HL 1917))
• Kaitarinnanlähde  + (Kapealla rinteellä olevan talon länsipuolella Mynäjokirannan tuntumassa oleva lähde.)
• Kaitasuo (pelto Raimelassa)  + (Kapeasta suoalueesta raivattu peltokappale, joka kuuluu Kaitasuon tilaan.)
• Perkko (Myllykylä)  + (Kappelimäen pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Ulkovero  + (Kapuisten talon pelto, mistä ei ole veroa kannettu. Pellon laidassa mäki, jota kutsutaan Ulkoveronmäeksi.)
• Ojamaa (Suojoki)  + (Kapusten lohkotilan pelto, jonka halki kulkee oja. Vrt. Ojapelto, Ojaniittu.)
• Ojaniittu (Suojoki)  + (Kapusten lohkotilan pelto, jonka halki kulkee oja. Vrt. Hietamäen Ojapelto, Ojamaa.)

• Isoniittu (Suojoki)  + (Kapusten lohkotilan pelto. Vrt. lähellä oleva Ojaniittu.)

• Jäspinhaka  + (Karhulaan kuuluva pelto)
• Pohjatalonmäki  + (Karhulan Pohjatalon talon kohdalla oleva mäki.)
• Ketunkuja  + (Mynäjoen rannalla olevien Lankkisten kylän talojen välistä kulkeva kapea tie jokirantaan. ''ketuŋkujalt mentti rantta ko ajetti lehmil vettä joest.'' (HL 1917).)
• Myllyn Karhula  + (Karhulan kylän vanha nimitys. Vertaa etelämpänä Laajoessa on ollut vanha mylly ja Myllykylä.)
• Hoppela (Lankkinen)  + (Karhulan maista sodan jälkeen erotettu tontti. Hoppelan suvun omistuksessa.)
• Kölhä (Lankkinen)  + (Karhulan talon pelto, jonka halki tie kulkee. Nimen alkuperää ei tunneta. ''kölhä on ülö vanha nimì.'' (HL 1917))
• Perkko (Lankkinen)  + (Karhulankallion eteläpuolella sijaitseva pelto.)
• Saarinen (Lankkinen)  + (Karhulasta 1920-luvulla erotettu tontti. Omistaa US.)
• Jalo (Lankkinen)  + (Karhulasta erotettu tontti ennen sotia Jalon suvulle, jonka hallussa tontti edelleen on.)
• Lammi (Lankkinen)  + (Karhulasta sodan aikana erotettu tontti Lammin suvulle. Viime aikoina omistajat vaihtuneet usein.)
• Keinästö  + (Karhulasta sodan jälkeen erotettu tontti Keinästön perheelle.Nykyinen omistaja Sirola.)
• Karhusuonpellot  + (Karhumäen tilan pellot.)
• Haleinen  + (Karhuorkon länsipuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet Hävenut hales ja Halensuo sekä Häles ja Helesi (TMKA, Mynämäki 25).)
• Välimäki (Suni)  + (Karhussuon ja Pahanpaijun välillä oleva metsämäki, jonka läpi kulkee peltotie.)
• Huljussuo  + (Karhussuon ja Satosuon välissä on ollut Huljussuo. (AM 1899) ''hulju₍a'' verbi = läiskyä, hölskyä vedestä puhuttaessa.)
• Aukkokari  + (Kari Saarenaukossa)
• Kuustonkari  + (Kari Saarenaukossa. Rinnakkaisnimi Leppäkari.)
• Klopi  + (Kari mudostuu useista kaislikon keskellä olevista kivistä. Nimi on vanha.)
• Leppäkari (Lehtinen)  + (Kari. Jäljennös kartoista 1797-1800: ''Läppä-Kari''; vuoden 1891 kartta Leppäkari.)
• Leppäkari (Saari)  + (Karilla kasvaa leppiä. Nimi on vanha; se on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Karinkoski (torppa)  + (Karinkosken rannalla, Valaskallion Paavolan maalla ollut torppa, joka on hävinnyt 1800-luvulla on luultavasti ollut tämän niminen.)
• Orava (Sunila)  + (Karjalaisen siirtoväen asuttama talo Sunil … Karjalaisen siirtoväen asuttama talo Sunilan tien varrella. Nimi on nykyisen asukkaan, Oravan, mukainen. Talon nimenä esiintyy myös Anttila, kuitenkin huomattavasti harvemmin. Anttila-nimi on talon aiempien asukkaiden mukainen. Orava on lohkaistu Vainionperästä sotien jälkeen.n lohkaistu Vainionperästä sotien jälkeen.)
• Tiktoe  + (Karjalan Laajoen kylän Puurokosken jälkeen … Karjalan Laajoen kylän Puurokosken jälkeen seuraava koski Laajoessa. Ennen joen perkausta 1920-luvull Laajoki virrannut pienen kallion kahden puolitse: toisella puolen sijaitsi Myllykoski, toisella Tiktoe. Tiktokeella ja Tiktokeenkallioilla pidetty tansseja. Kosken syvimmässä kohdassa (4 m) uitettu hevosia. ''tiktokkel poltetti helàvalki₍oi.'' (AV) ''tiktokkel poltetti helàvalki₍oi.'' (AV))
• Hallanaho  + (Karjalan Suojoen Metsolan lohkotilan pelto, lähellä suota.)
• Papinkalliot  + (Karjalan Vanhan-Pappilan pohjoispuolella mäkimaastossa olevat avokalliot. ''papìntahron'', pieni pelto Papinkallioiden lähellä, nyk. kivistä, metsittyvää niittua. (SL).)