Selaaminen ominaisuuksittain
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.
Luettelo tuloksista
- Anttila (Kaivattula) + (Kantatila. Sijaitsee kylän keskellä, Myllymäen itäpuolella. V. Perälän teoksessa ''Mynämäki 1260-1960'' s. 134 on seuraava maininta: "V. 1722: Anttila, autio, kruunun.")
- Kantolanpellot + (Kantolan torppaan kuuluneet pellot Ali-Mattilan lohkotilan ympärillä.)
- Kantonen (Suojoki) + (Kantonen ollut seppä, jolla paja ja asunto Matomäessä tien länsipuolella. Lisäksi Hentun kantatalon torppari. Elänyt vuosisadan vaihteessa. Ei tunnettu yleisesti, nykyisin Rinnen paikka.)
- Luoto (Suutila) + (Kapea kaistale Laajoen aikaisempien uomien … Kapea kaistale Laajoen aikaisempien uomien Vähäjoen ja Isonjoen välissä. Ehkä jossakin yhteyessä Ruskiapaare-nimeen: kun joki oikaistu, luoto hävinnyt ja Ruskiapaaren sanotaan olleen näillä kohdin joessa, myöhemmin Ruskipaare siirrtynyt pellon nimeksi. Appellatiivissävyinen. ''sīn jokkette välìs o luato.'' (AV)inen. ''sīn jokkette välìs o luato.'' (AV))
- Juotin (Pyhe) + (Kapea kaistale Laajoen rannassa, kylän yhteinen juattopaikka.)
- Vainio kolmonen + (Kapea pelto joen rannassa, liitetty Vainioon myöhemmin. Rinnakkaisnimi Jokipelto.)
- Ojala (Lehtinen) + (Kapea peltokaistale Uhluntien varrella.)
- Euranmaa + (Kapea peltosarka Jokirannanpellon ja Ojantaustanpellon vieressä. Pelto ulottuu Laajoesta Kuokkiontielle asti. Pelto on ostettu Eura-nimiseltä entiseltä omistajalta. Nurmelan tilaan kuuluvana pelto on suhteellisen uusi.)
- Sarka (Katavainen) + (Kapea peltosuikaa Haraisiin vievän tien varrella. Ostettu Haraisista Merilään.)
- Laurinniituntie + (Kapea peltotie Henrikintieltä Laurinniitulle.)
- Suntti (suo) + (Kapea pitkänmallinen suo, joka johtaa Hirvijärvestä Rautsuolle. Joskus Sunttia pitkin mennyt joki Hirvijärvestä Rautsuolle. (KS))
- Kuja + (Kapea rakennusten reunustama kulkureitti, polku tai tie. (HL 1917))
- Kaitarinnanlähde + (Kapealla rinteellä olevan talon länsipuolella Mynäjokirannan tuntumassa oleva lähde.)
- Kaitasuo (pelto Raimelassa) + (Kapeasta suoalueesta raivattu peltokappale, joka kuuluu Kaitasuon tilaan.)
- Perkko (Myllykylä) + (Kappelimäen pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
- Ulkovero + (Kapuisten talon pelto, mistä ei ole veroa kannettu. Pellon laidassa mäki, jota kutsutaan Ulkoveronmäeksi.)
- Ojamaa (Suojoki) + (Kapusten lohkotilan pelto, jonka halki kulkee oja. Vrt. Ojapelto, Ojaniittu.)
- Ojaniittu (Suojoki) + (Kapusten lohkotilan pelto, jonka halki kulkee oja. Vrt. Hietamäen Ojapelto, Ojamaa.)
- Isoniittu (Suojoki) + (Kapusten lohkotilan pelto. Vrt. lähellä oleva Ojaniittu.)
- Jäspinhaka + (Karhulaan kuuluva pelto)
- Pohjatalonmäki + (Karhulan Pohjatalon talon kohdalla oleva mäki.)
- Ketunkuja + (Mynäjoen rannalla olevien Lankkisten kylän talojen välistä kulkeva kapea tie jokirantaan. ''ketuŋkujalt mentti rantta ko ajetti lehmil vettä joest.'' (HL 1917).)
- Myllyn Karhula + (Karhulan kylän vanha nimitys. Vertaa etelämpänä Laajoessa on ollut vanha mylly ja Myllykylä.)
- Hoppela (Lankkinen) + (Karhulan maista sodan jälkeen erotettu tontti. Hoppelan suvun omistuksessa.)
- Kölhä (Lankkinen) + (Karhulan talon pelto, jonka halki tie kulkee. Nimen alkuperää ei tunneta. ''kölhä on ülö vanha nimì.'' (HL 1917))
- Perkko (Lankkinen) + (Karhulankallion eteläpuolella sijaitseva pelto.)
- Saarinen (Lankkinen) + (Karhulasta 1920-luvulla erotettu tontti. Omistaa US.)
- Jalo (Lankkinen) + (Karhulasta erotettu tontti ennen sotia Jalon suvulle, jonka hallussa tontti edelleen on.)
- Lammi (Lankkinen) + (Karhulasta sodan aikana erotettu tontti Lammin suvulle. Viime aikoina omistajat vaihtuneet usein.)
- Keinästö + (Karhulasta sodan jälkeen erotettu tontti Keinästön perheelle.Nykyinen omistaja Sirola.)
- Karhusuonpellot + (Karhumäen tilan pellot.)
- Haleinen + (Karhuorkon länsipuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet Hävenut hales ja Halensuo sekä Häles ja Helesi (TMKA, Mynämäki 25).)
- Välimäki (Suni) + (Karhussuon ja Pahanpaijun välillä oleva metsämäki, jonka läpi kulkee peltotie.)
- Huljussuo + (Karhussuon ja Satosuon välissä on ollut Huljussuo. (AM 1899) ''hulju₍a'' verbi = läiskyä, hölskyä vedestä puhuttaessa.)
- Aukkokari + (Kari Saarenaukossa)
- Kuustonkari + (Kari Saarenaukossa. Rinnakkaisnimi Leppäkari.)
- Klopi + (Kari mudostuu useista kaislikon keskellä olevista kivistä. Nimi on vanha.)
- Leppäkari (Lehtinen) + (Kari. Jäljennös kartoista 1797-1800: ''Läppä-Kari''; vuoden 1891 kartta Leppäkari.)
- Leppäkari (Saari) + (Karilla kasvaa leppiä. Nimi on vanha; se on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
- Karinkoski (torppa) + (Karinkosken rannalla, Valaskallion Paavolan maalla ollut torppa, joka on hävinnyt 1800-luvulla on luultavasti ollut tämän niminen.)
- Orava (Sunila) + (Karjalaisen siirtoväen asuttama talo Sunil … Karjalaisen siirtoväen asuttama talo Sunilan tien varrella. Nimi on nykyisen asukkaan, Oravan, mukainen. Talon nimenä esiintyy myös Anttila, kuitenkin huomattavasti harvemmin. Anttila-nimi on talon aiempien asukkaiden mukainen. Orava on lohkaistu Vainionperästä sotien jälkeen.n lohkaistu Vainionperästä sotien jälkeen.)
- Tiktoe + (Karjalan Laajoen kylän Puurokosken jälkeen … Karjalan Laajoen kylän Puurokosken jälkeen seuraava koski Laajoessa. Ennen joen perkausta 1920-luvull Laajoki virrannut pienen kallion kahden puolitse: toisella puolen sijaitsi Myllykoski, toisella Tiktoe. Tiktokeella ja Tiktokeenkallioilla pidetty tansseja. Kosken syvimmässä kohdassa (4 m) uitettu hevosia. ''tiktokkel poltetti helàvalki₍oi.'' (AV) ''tiktokkel poltetti helàvalki₍oi.'' (AV))
- Hallanaho + (Karjalan Suojoen Metsolan lohkotilan pelto, lähellä suota.)
- Papinkalliot + (Karjalan Vanhan-Pappilan pohjoispuolella mäkimaastossa olevat avokalliot. ''papìntahron'', pieni pelto Papinkallioiden lähellä, nyk. kivistä, metsittyvää niittua. (SL).)
- Kettaluola (pelto) + (Karjalan Vehmalaisten kylän Jakin kantatalon peltoa. Nimi tulee Kettaluolankalliolla olleesta ketunluolasta. ''ketta'' ei yhdisty kaikilla kettuun. (OJ, FJ))
- Lemmintie + (Turun-Rauman maantieltä haarautuva ja Lemmille johtava tie.)
- Emäkirkolle + (Karjalan emäkirkko on Mynämäessä, yl. tarkoittaa menoa kirkkoon Mynämäelle tai kirkolle = kirkonkylään, vrt. pitejäl (OJ))
- Kaasalainen (Vehmalainen) + (Karjalan kanttorila Kirkkopellon pohjoislaidassa. Kaasalainen oli siirtolainen, tullut Karjalaan 1960-luvun alussa. Asukkaat ''kāsalaise''.)
- Koulunpelto (Karjalankylä) + (Karjalan kappelitilan, Vierumäen, pelto. Kappelin maille tehty kansakoulu sotien jälkeen. (ES))
- Suojoen kirkko + (Karjalan kirkon sijaintipaikasta tapeltu v … Karjalan kirkon sijaintipaikasta tapeltu vuossadat, kuten kaikesta muusta yhteisestä Karjalassa. Ensimmäinen kirkko ollut Vehmalaisten kappeli 1700-luvulla, jota sijainniltaan pidettiin liian eteläisenä. 1800-luvulla yritettiin kirkkoa rakentaa Suojoen Myllymäkeen (1 30: 51). Paikkaa eivät muunkyläläiset (eli Vehmalainen) hyväksyneet, koska ei aivan "keskellä" ja kävivät öisin repimässä, mitä päivällä rakennettiin, sanottiin, että ''menniŋkäise hajòttiva''. Riita päättyi siihen, että Karppisten Otto sanoi: ''älkkäm pojà tapelkka, mnǟ anna tost kivìsest mä₍est (1 32: 51) kirkom paika ilmaseks.'' Kirkko rakennettiin 1870 Karppisten yksinäisen maalle ja näin säästyttiin antamasta kirkonkylän mandaattia millekään (toiselle) kylälle. Suojoen kirkosta perustukset jäljellä ja töiden aikana tehty Kirkkopolku. (mm. VO, AN).en aikana tehty Kirkkopolku. (mm. VO, AN).)
- Karhula (Karjala) + (Karjalan kunnan Karhulan yksinäinen: Keskitalon lohkotilan alueet, jotka siirretty Mynämäestä Karjalaan v. 1935.)