Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Laurinniituntie  + (Kapea peltotie Henrikintieltä Laurinniitulle.)
• Suntti (suo)  + (Kapea pitkänmallinen suo, joka johtaa Hirvijärvestä Rautsuolle. Joskus Sunttia pitkin mennyt joki Hirvijärvestä Rautsuolle. (KS))
• Kuja  + (Kapea rakennusten reunustama kulkureitti, polku tai tie. (HL 1917))
• Kaitarinnanlähde  + (Kapealla rinteellä olevan talon länsipuolella Mynäjokirannan tuntumassa oleva lähde.)
• Kaitasuo (pelto Raimelassa)  + (Kapeasta suoalueesta raivattu peltokappale, joka kuuluu Kaitasuon tilaan.)
• Perkko (Myllykylä)  + (Kappelimäen pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
• Ulkovero  + (Kapuisten talon pelto, mistä ei ole veroa kannettu. Pellon laidassa mäki, jota kutsutaan Ulkoveronmäeksi.)
• Ojamaa (Suojoki)  + (Kapusten lohkotilan pelto, jonka halki kulkee oja. Vrt. Ojapelto, Ojaniittu.)
• Ojaniittu (Suojoki)  + (Kapusten lohkotilan pelto, jonka halki kulkee oja. Vrt. Hietamäen Ojapelto, Ojamaa.)
• Isoniittu (Suojoki)  + (Kapusten lohkotilan pelto. Vrt. lähellä oleva Ojaniittu.)
• Jäspinhaka  + (Karhulaan kuuluva pelto)
• Pohjatalonmäki  + (Karhulan Pohjatalon talon kohdalla oleva mäki.)
• Ketunkuja  + (Mynäjoen rannalla olevien Lankkisten kylän talojen välistä kulkeva kapea tie jokirantaan. ''ketuŋkujalt mentti rantta ko ajetti lehmil vettä joest.'' (HL 1917).)
• Myllyn Karhula  + (Karhulan kylän vanha nimitys. Vertaa etelämpänä Laajoessa on ollut vanha mylly ja Myllykylä.)
• Hoppela (Lankkinen)  + (Karhulan maista sodan jälkeen erotettu tontti. Hoppelan suvun omistuksessa.)
• Kölhä (Lankkinen)  + (Karhulan talon pelto, jonka halki tie kulkee. Nimen alkuperää ei tunneta. ''kölhä on ülö vanha nimì.'' (HL 1917))
• Perkko (Lankkinen)  + (Karhulankallion eteläpuolella sijaitseva pelto.)
• Saarinen (Lankkinen)  + (Karhulasta 1920-luvulla erotettu tontti. Omistaa US.)
• Jalo (Lankkinen)  + (Karhulasta erotettu tontti ennen sotia Jalon suvulle, jonka hallussa tontti edelleen on.)
• Lammi (Lankkinen)  + (Karhulasta sodan aikana erotettu tontti Lammin suvulle. Viime aikoina omistajat vaihtuneet usein.)
• Keinästö  + (Karhulasta sodan jälkeen erotettu tontti Keinästön perheelle.Nykyinen omistaja Sirola.)
• Karhusuonpellot  + (Karhumäen tilan pellot.)
• Haleinen  + (Karhuorkon länsipuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimet Hävenut hales ja Halensuo sekä Häles ja Helesi (TMKA, Mynämäki 25).)
• Välimäki (Suni)  + (Karhussuon ja Pahanpaijun välillä oleva metsämäki, jonka läpi kulkee peltotie.)
• Huljussuo  + (Karhussuon ja Satosuon välissä on ollut Huljussuo. (AM 1899) ''hulju₍a'' verbi = läiskyä, hölskyä vedestä puhuttaessa.)

• Aukkokari  + (Kari Saarenaukossa)

• Kuustonkari  + (Kari Saarenaukossa. Rinnakkaisnimi Leppäkari.)
• Klopi  + (Kari mudostuu useista kaislikon keskellä olevista kivistä. Nimi on vanha.)
• Aukkokari  +
• Leppäkari (Lehtinen)  + (Kari. Jäljennös kartoista 1797-1800: ''Läppä-Kari''; vuoden 1891 kartta Leppäkari.)
• Leppäkari (Saari)  + (Karilla kasvaa leppiä. Nimi on vanha; se on ollut käytössä niin kauan kuin paikkakuntalaiset muistavat.)
• Karinkoski (torppa)  + (Karinkosken rannalla, Valaskallion Paavolan maalla ollut torppa, joka on hävinnyt 1800-luvulla on luultavasti ollut tämän niminen.)
• Orava (Sunila)  + (Karjalaisen siirtoväen asuttama talo Sunil … Karjalaisen siirtoväen asuttama talo Sunilan tien varrella. Nimi on nykyisen asukkaan, Oravan, mukainen. Talon nimenä esiintyy myös Anttila, kuitenkin huomattavasti harvemmin. Anttila-nimi on talon aiempien asukkaiden mukainen. Orava on lohkaistu Vainionperästä sotien jälkeen.n lohkaistu Vainionperästä sotien jälkeen.)
• Tiktoe  + (Karjalan Laajoen kylän Puurokosken jälkeen … Karjalan Laajoen kylän Puurokosken jälkeen seuraava koski Laajoessa. Ennen joen perkausta 1920-luvull Laajoki virrannut pienen kallion kahden puolitse: toisella puolen sijaitsi Myllykoski, toisella Tiktoe. Tiktokeella ja Tiktokeenkallioilla pidetty tansseja. Kosken syvimmässä kohdassa (4 m) uitettu hevosia. ''tiktokkel poltetti helàvalki₍oi.'' (AV) ''tiktokkel poltetti helàvalki₍oi.'' (AV))
• Hallanaho  + (Karjalan Suojoen Metsolan lohkotilan pelto, lähellä suota.)
• Papinkalliot  + (Karjalan Vanhan-Pappilan pohjoispuolella mäkimaastossa olevat avokalliot. ''papìntahron'', pieni pelto Papinkallioiden lähellä, nyk. kivistä, metsittyvää niittua. (SL).)
• Kettaluola (pelto)  + (Karjalan Vehmalaisten kylän Jakin kantatalon peltoa. Nimi tulee Kettaluolankalliolla olleesta ketunluolasta. ''ketta'' ei yhdisty kaikilla kettuun. (OJ, FJ))
• Lemmintie  + (Turun-Rauman maantieltä haarautuva ja Lemmille johtava tie.)
• Emäkirkolle  + (Karjalan emäkirkko on Mynämäessä, yl. tarkoittaa menoa kirkkoon Mynämäelle tai kirkolle = kirkonkylään, vrt. pitejäl (OJ))
• Kaasalainen (Vehmalainen)  + (Karjalan kanttorila Kirkkopellon pohjoislaidassa. Kaasalainen oli siirtolainen, tullut Karjalaan 1960-luvun alussa. Asukkaat ''kāsalaise''.)
• Koulunpelto (Karjalankylä)  + (Karjalan kappelitilan, Vierumäen, pelto. Kappelin maille tehty kansakoulu sotien jälkeen. (ES))
• Suojoen kirkko  + (Karjalan kirkon sijaintipaikasta tapeltu v … Karjalan kirkon sijaintipaikasta tapeltu vuossadat, kuten kaikesta muusta yhteisestä Karjalassa. Ensimmäinen kirkko ollut Vehmalaisten kappeli 1700-luvulla, jota sijainniltaan pidettiin liian eteläisenä. 1800-luvulla yritettiin kirkkoa rakentaa Suojoen Myllymäkeen (1 30: 51). Paikkaa eivät muunkyläläiset (eli Vehmalainen) hyväksyneet, koska ei aivan "keskellä" ja kävivät öisin repimässä, mitä päivällä rakennettiin, sanottiin, että ''menniŋkäise hajòttiva''. Riita päättyi siihen, että Karppisten Otto sanoi: ''älkkäm pojà tapelkka, mnǟ anna tost kivìsest mä₍est (1 32: 51) kirkom paika ilmaseks.'' Kirkko rakennettiin 1870 Karppisten yksinäisen maalle ja näin säästyttiin antamasta kirkonkylän mandaattia millekään (toiselle) kylälle. Suojoen kirkosta perustukset jäljellä ja töiden aikana tehty Kirkkopolku. (mm. VO, AN).en aikana tehty Kirkkopolku. (mm. VO, AN).)
• Karhula (Karjala)  + (Karjalan kunnan Karhulan yksinäinen: Keskitalon lohkotilan alueet, jotka siirretty Mynämäestä Karjalaan v. 1935.)
• Osuuspankin tykönä  + (Karjalan ns. kirkonkylä, ei virallisesti siksi tunnustettu. Hitaasti muodostumassa pitäjän keskukseksi. Osuuspankki vuodesta 1950 keskuksessa.)
• Kirkonkylä (Karjala)  + (Karjalan ns. kirkonkylä, leik. Sijaitsee kirkon (rakennettu 1870-luvulla) itäpuolella kunnan keskellä, osa Karppisten yksinäistä, jossa pappila, pankki, vanhustentalo, metsätalot, kauppa. Yleensä sanotaan Osuuspankintykönä.)
• Vanha-Pappila  + (Karjalan papintilan päärakennus niiltä ajoilta, jolloin Vehmalaisten Kirkkohaassa Bethel-kappeli (1700-luvulla). Kirkko siirretty 1870 Karjalan Karppisiin ja pappila 1960-luvulla. Nykyisin Salmisen Antero.)
• Laajoki (kylä)  + (Kylä Karjalan pohjoisosassa, asukkaat ''lājokìlaise''.)
• Suontaustankylä  + (Karjalan pohjoisin osa, kolmionmuotoinen k … Karjalan pohjoisin osa, kolmionmuotoinen kärki. Laajoen kylän pohjoispuolinen alue, vanhaa mynämäkeläisten talojen ulkopalsta-aluetta, jolla pieniä torppia. Lohkotilat Keskilä, Takala, Palo, Niittumaa, Virtanen, Heikkilä ja Tuomola kuuluvat nykyisin Suontaustankylään. Kuitenkin aikaisemmin käsittänyt pelkästään ko. alueen itäisen kulman ja pohjoisosa tunnettu Heponummenkulmana. Suontausta yleistynyt. Alue maastoltaan poikkeaa muusta Karjalasta (kuivaa, mänty-, kangasmetsää, jyrkkiä mäkiä, vrt. Yläneen pohjoisosa) ja myös kehitykseltään, esim. aluetta sähköistetään vasta nyt 1970-luvulla, sikäli kuin asuttuja paikkoja vielä sähköistettävänä. Suontausta on yleisesti tunnettu myös vielä käytössä olevista tehtaistaan: ''ja minäpä se olen se pontikka pekka ja kotosin kuuskorvesta seittämän litraa on valmista viinaa ja toista mä tiputtelen torvesta.'' (paikallinen laulu). Alueella on muutenkin huonohko maine ja josk kohta Karjalan keskelle aina tullaan jostain takaa niin erityisesti tullaan ''suantakka'', ''siält nīt tulè suantakka puskist.'' Asukkaat: ''olla suantakka''. Sijaitsee Laajoen kylän Isosuon ja ns. Aulin suoalueen pohjoispuolella, ei näkyvästi enää soilla eristetty. Sanotaan myös Laajoentakaa.lla eristetty. Sanotaan myös Laajoentakaa.)
• Karjaretki (Lujala)  + (Karjalankylän Ylöisten kantatalon vanha, ei enää kokonaan näkyvissä oleva, karjapolku Vähänniitun kohdalta Vuorenpääntielle Vipervuorensuon länsipuolitse Ylöisiin.)
• Vierumäki  + (Karjalankylän kappalaistila, myöhemmin 1900-luvun alusta kansakoulu.)
• Tori (Karjalankylä)  + (Karjalankylän keskus Laajoelle, kirkolle j … Karjalankylän keskus Laajoelle, kirkolle ja Laitilaan lähtevien teiden risteyksessä. Aikaisemmin Suviorvontanhuan, Kirkontanhuan ja Varkaanvahentanhuan yhtymäkohta. Ollut nuorison kokoontumispaikka niin kauan kuin muistetaan 1960-luvulle, minkä jälkeen nuorisoa ei ole ollutkaan. Torilla Palokoppi. Kaikkien tuntema. ''nuari ko oltti ni torìl mentti.'' (AA). ''nuari ko oltti ni torìl mentti.'' (AA))