Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Hallanaho  + (Karjalan Suojoen Metsolan lohkotilan pelto, lähellä suota.)
• Papinkalliot  + (Karjalan Vanhan-Pappilan pohjoispuolella mäkimaastossa olevat avokalliot. ''papìntahron'', pieni pelto Papinkallioiden lähellä, nyk. kivistä, metsittyvää niittua. (SL).)
• Kettaluola (pelto)  + (Karjalan Vehmalaisten kylän Jakin kantatalon peltoa. Nimi tulee Kettaluolankalliolla olleesta ketunluolasta. ''ketta'' ei yhdisty kaikilla kettuun. (OJ, FJ))
• Lemmintie  + (Turun-Rauman maantieltä haarautuva ja Lemmille johtava tie.)
• Emäkirkolle  + (Karjalan emäkirkko on Mynämäessä, yl. tarkoittaa menoa kirkkoon Mynämäelle tai kirkolle = kirkonkylään, vrt. pitejäl (OJ))
• Kaasalainen (Vehmalainen)  + (Karjalan kanttorila Kirkkopellon pohjoislaidassa. Kaasalainen oli siirtolainen, tullut Karjalaan 1960-luvun alussa. Asukkaat ''kāsalaise''.)
• Koulunpelto (Karjalankylä)  + (Karjalan kappelitilan, Vierumäen, pelto. Kappelin maille tehty kansakoulu sotien jälkeen. (ES))
• Suojoen kirkko  + (Karjalan kirkon sijaintipaikasta tapeltu v … Karjalan kirkon sijaintipaikasta tapeltu vuossadat, kuten kaikesta muusta yhteisestä Karjalassa. Ensimmäinen kirkko ollut Vehmalaisten kappeli 1700-luvulla, jota sijainniltaan pidettiin liian eteläisenä. 1800-luvulla yritettiin kirkkoa rakentaa Suojoen Myllymäkeen (1 30: 51). Paikkaa eivät muunkyläläiset (eli Vehmalainen) hyväksyneet, koska ei aivan "keskellä" ja kävivät öisin repimässä, mitä päivällä rakennettiin, sanottiin, että ''menniŋkäise hajòttiva''. Riita päättyi siihen, että Karppisten Otto sanoi: ''älkkäm pojà tapelkka, mnǟ anna tost kivìsest mä₍est (1 32: 51) kirkom paika ilmaseks.'' Kirkko rakennettiin 1870 Karppisten yksinäisen maalle ja näin säästyttiin antamasta kirkonkylän mandaattia millekään (toiselle) kylälle. Suojoen kirkosta perustukset jäljellä ja töiden aikana tehty Kirkkopolku. (mm. VO, AN).en aikana tehty Kirkkopolku. (mm. VO, AN).)
• Karhula (Karjala)  + (Karjalan kunnan Karhulan yksinäinen: Keskitalon lohkotilan alueet, jotka siirretty Mynämäestä Karjalaan v. 1935.)
• Osuuspankin tykönä  + (Karjalan ns. kirkonkylä, ei virallisesti siksi tunnustettu. Hitaasti muodostumassa pitäjän keskukseksi. Osuuspankki vuodesta 1950 keskuksessa.)
• Kirkonkylä (Karjala)  + (Karjalan ns. kirkonkylä, leik. Sijaitsee kirkon (rakennettu 1870-luvulla) itäpuolella kunnan keskellä, osa Karppisten yksinäistä, jossa pappila, pankki, vanhustentalo, metsätalot, kauppa. Yleensä sanotaan Osuuspankintykönä.)
• Vanha-Pappila  + (Karjalan papintilan päärakennus niiltä ajoilta, jolloin Vehmalaisten Kirkkohaassa Bethel-kappeli (1700-luvulla). Kirkko siirretty 1870 Karjalan Karppisiin ja pappila 1960-luvulla. Nykyisin Salmisen Antero.)
• Laajoki (kylä)  + (Kylä Karjalan pohjoisosassa, asukkaat ''lājokìlaise''.)
• Suontaustankylä  + (Karjalan pohjoisin osa, kolmionmuotoinen k … Karjalan pohjoisin osa, kolmionmuotoinen kärki. Laajoen kylän pohjoispuolinen alue, vanhaa mynämäkeläisten talojen ulkopalsta-aluetta, jolla pieniä torppia. Lohkotilat Keskilä, Takala, Palo, Niittumaa, Virtanen, Heikkilä ja Tuomola kuuluvat nykyisin Suontaustankylään. Kuitenkin aikaisemmin käsittänyt pelkästään ko. alueen itäisen kulman ja pohjoisosa tunnettu Heponummenkulmana. Suontausta yleistynyt. Alue maastoltaan poikkeaa muusta Karjalasta (kuivaa, mänty-, kangasmetsää, jyrkkiä mäkiä, vrt. Yläneen pohjoisosa) ja myös kehitykseltään, esim. aluetta sähköistetään vasta nyt 1970-luvulla, sikäli kuin asuttuja paikkoja vielä sähköistettävänä. Suontausta on yleisesti tunnettu myös vielä käytössä olevista tehtaistaan: ''ja minäpä se olen se pontikka pekka ja kotosin kuuskorvesta seittämän litraa on valmista viinaa ja toista mä tiputtelen torvesta.'' (paikallinen laulu). Alueella on muutenkin huonohko maine ja josk kohta Karjalan keskelle aina tullaan jostain takaa niin erityisesti tullaan ''suantakka'', ''siält nīt tulè suantakka puskist.'' Asukkaat: ''olla suantakka''. Sijaitsee Laajoen kylän Isosuon ja ns. Aulin suoalueen pohjoispuolella, ei näkyvästi enää soilla eristetty. Sanotaan myös Laajoentakaa.lla eristetty. Sanotaan myös Laajoentakaa.)
• Karjaretki (Lujala)  + (Karjalankylän Ylöisten kantatalon vanha, ei enää kokonaan näkyvissä oleva, karjapolku Vähänniitun kohdalta Vuorenpääntielle Vipervuorensuon länsipuolitse Ylöisiin.)
• Vierumäki  + (Karjalankylän kappalaistila, myöhemmin 1900-luvun alusta kansakoulu.)
• Tori (Karjalankylä)  + (Karjalankylän keskus Laajoelle, kirkolle j … Karjalankylän keskus Laajoelle, kirkolle ja Laitilaan lähtevien teiden risteyksessä. Aikaisemmin Suviorvontanhuan, Kirkontanhuan ja Varkaanvahentanhuan yhtymäkohta. Ollut nuorison kokoontumispaikka niin kauan kuin muistetaan 1960-luvulle, minkä jälkeen nuorisoa ei ole ollutkaan. Torilla Palokoppi. Kaikkien tuntema. ''nuari ko oltti ni torìl mentti.'' (AA). ''nuari ko oltti ni torìl mentti.'' (AA))
• Kylä (Karjalankylä)  + (Karjalankylän keskus Torin ympärillä. Käsittää Ali-Mattilan Ruuhimäen, Alis-Sippolan, Einolan, Arvelan talojen seudut. Esim. Ylis-Sippolasta ''mennän küläl.'' Yleisessä käytössä.)
• Ylöistenmäki  + (Karjalankylän puolinen osa isosta mäestä (ks. Kukkulamäki, Maijasstiinanmäki), ei ulotu Lemminristeykseen saakka. Ylöisten talot, Perkonoja ja Vuorinen, sijaitsevat mäellä.)
• Karjalankylän kirkko  + (Karjalankylään rakennettu kirkko viime vuo … Karjalankylään rakennettu kirkko viime vuosisadalla, nykyisin rukoushuoneena, mutta hautausmaa edelleen käytössä. Aikaisemmin myös salavaistelaiset kuljetettu Laajokea pitkin Karjalankylään haudattaviksi. Vrt. Suojoen, Vehmalaisten ja Karppisten kirkot. Kirkko sijaitsi Laajoen itärannalla, rantatörmällä (vrt. Tornoja, joka laskee kirkon takaa jokeen). Kirkon ja joen väliin törmän puoleenväliin tehty tie, ns. Karjalankyläntie, joka jatkuu kylään juuri Kirkontanhuana. Kirkon seutu hiekkamaata. Kirkontanhuana. Kirkon seutu hiekkamaata.)
• Nuokolanmäki  + (Karjalantiellä oleva maantienmäki ja kallio. Metsärannan lohkotilan pohjoispuolella. Katso Nuokola.)
• Kanelinkaupunki  + (Karjalantien ja Junnilaan vievän tien risteyskohtaa ympäröivä alue. ''kanèliŋkaupuŋkiks sanotti vaik tämä̀ o juvà. kül seŋ kaik sit paikkakunnal tiäsivä.'' (EK 1927).)
• Kanelintori  + (Pohjolan tilan paikkeilla sijainnut nuorison kokoontumispaikka.)
• Tanhua (yleisnimi)  + (Karjapolku, peltotie)
• Falkinkoski  + (Karjasillan alapuolella Laajoessa oleva koski. Aiemmin siinä on toiminut saranvanutuslaitos.)

• Karjasillankoski  + (Karjasillan kohdalla Laajoessa oleva koski.)

• Hevoshaka (Korvensuu)  + (Karjasillan lounaispuolella sijaitseva metsikkö, joka ennen on ollut hevoslaitumena.)
• Vaheketo (Ylistalo)  + (Karkkismäen eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Nimen syntyä ei osattu selittää. Samanniminen pelto jatkuu Majalaisten puolelle.)
• Viitala (asumus)  + (Karkkismäen pohjoispuolella sijainnut asumus, joka on hävinnyt aikoja sitten. Tilan pelto on myös Viitala.)
• Hakaluntinmäki  + (Karkkismäen pohjoispuolella sijaitseva mäki. Ks. Hakalunti.)
• Viitala (Mustila)  + (Karkkismäen pohjoispuolella sijaitseva pelto. Sen laidassa on ollut Viitala-niminen asumus, joka on hävinnyt aikoja sitten.)
• Karkoistensuo  + (Karkoisten ulkopalstan pohjoisosassa oleva suo. Sama kuin Isosuo.)
• Karpintienhaara  + (Karpinmäen läpi kulkevan tien alkukohta.)
• Kortalho (Karppinen)  + (Karppisen yksinäisen peltoa. Sen suora jatko on Suojoen Ollilan Kortalho.)
• Hietala (Karppinen)  + (Karppisten Pajakorvessa Mantuntuvan länsipuolella 1900-luvun alussa ollut tupa, josta vain muurin krantteja jäljellä. (AV 80 v.))
• Lundgrenintausta  + (Karppisten metsää Lundgrenin takana, ei käytössä enää.)
• Hankka (Karppinen)  + (Karppisten yks. peltoa, huom. että Suojoen … Karppisten yks. peltoa, huom. että Suojoen kylän Hentulla on aivan lähellä Hankkanpelto ja Vasikkahangas. Pellon itäpuolella Hankkan ja Sannanpellon välissä ollut vuosisadan vaihteessa hankkamä₍entorp, jossa asui hankkamä₍mmanta. Torpan paikalla villiomenapuu, itse torpasta ei mitään jäljellä. Maasto lievästi kohoavaa. Torppa tunn. myös hankkalana (AN).hoavaa. Torppa tunn. myös hankkalana (AN).)
• Olganpelto  + (Karppisten yks. peltoa, ollut Karppisten t … Karppisten yks. peltoa, ollut Karppisten tyttären Olga Karppisen hallussa 1920-luvulta, pellolla ollut aik. nimi, jota ei muisteta. Joku Karppisten rengeistä sanoi Olganpellosta: ''jos jokù sem pello kiròmat küntä, nin kül se taivasse pǟse.'' Nyk. pellolla on Karjalan pappila, kartassa virh. terveystalo, joka etelämpänä Kettelisten kylässä.talo, joka etelämpänä Kettelisten kylässä.)
• Heltosentorppa  + (Karppisten yks. torppa nyk. Sarkalan lohkotilan paikalla. Heltonen oli suutari.)
• Lundgreninniittu  + (Karppisten yksinäisen Lundgrenin lohkotilalle määräajaksi vuoraama niitty, joka määräajan jälkeen jäänyt metsittymään. (VK))
• Mantuntupa  + (Karppisten yksinäisen Pajakorven pohjoiskolkassa oleva pieni tupa, jossa asu Ruohantteen Mäkisen vanha emäntä Amanda Karppinen. Asumaton.)
• Juppo  + (Mynämäen metsien sisällä sijaitseva metsäa … Mynämäen metsien sisällä sijaitseva metsäalue, joka on kuulunut osittain sekä Hannulan että Mäkilän kantatiloille. Lohkomisten jälkeen alue on joutunut pois kyläläisten omistuksesta. Näin sana ei ole yleisessä käytössä eikä sen alkuperää tunnettu. Tiettävästi ollut joskus niittyä jota on käytetty eläinten ruokintaan. Paikalla ollut joskus latokin. Yhä alueen toisessa päässä peltoalue (ks. Ympyrkäinen) (AM 1899).ssä peltoalue (ks. Ympyrkäinen) (AM 1899).)
• Karppisten Kotopellot  + (Karppisten yksinäisen kotipeltoja.)
• Kurjensaari  + (Karppisten yksinäisen maalla lähellä Rautavuorenrahaa ollut metsää kasvava suosaarikko, nykyisin metsää ja niittua laajemmaltikin sanotaan Kurjensaareksi. (VK, IJ))
• Niitunmäki (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisen metsää Kotoniitun eteläpuolella, kohoavaa maastoa.)
• Leto  + (Karppisten yksinäisen metsää Ruohantteella.)
• Pajakorpi  + (Karppisten yksinäisen niittua, aikaisemmin luultavasti metsää. Tunnettu.)
• Vuohenoja  + (Karppisten yksinäisen pelto, sijainti kiis … Karppisten yksinäisen pelto, sijainti kiistanalainen: vanhat (HJ, AV, n. 80 v. kumpikin) sanovat pitkiä sarkoja (1 32: 51 11) Vuohenojaksi, nuoret (HK, MV, n. 50 v.) sanovat Vuohenojan samaksi kuin Jyrkkätahdon ja pitkiä sarkoja Kotopellonyläpääksi. Ei käytössä, tunnettu.otopellonyläpääksi. Ei käytössä, tunnettu.)
• Kotoniittu (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisen peltoa, joka 1940-luvulle ollut niittua, jonka takana Niitunmäki.)
• Lähteenniittu (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisen peltoa, jossa on luonnonlähde, josta taloon vesi. Myös Lähdevainionpelto (AV).)
• Perkvainio  + (Karppisten yksinäisen peltoa.)