Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kylä (Karjalankylä)  + (Karjalankylän keskus Torin ympärillä. Käsittää Ali-Mattilan Ruuhimäen, Alis-Sippolan, Einolan, Arvelan talojen seudut. Esim. Ylis-Sippolasta ''mennän küläl.'' Yleisessä käytössä.)
• Ylöistenmäki  + (Karjalankylän puolinen osa isosta mäestä (ks. Kukkulamäki, Maijasstiinanmäki), ei ulotu Lemminristeykseen saakka. Ylöisten talot, Perkonoja ja Vuorinen, sijaitsevat mäellä.)
• Karjalankylän kirkko  + (Karjalankylään rakennettu kirkko viime vuo … Karjalankylään rakennettu kirkko viime vuosisadalla, nykyisin rukoushuoneena, mutta hautausmaa edelleen käytössä. Aikaisemmin myös salavaistelaiset kuljetettu Laajokea pitkin Karjalankylään haudattaviksi. Vrt. Suojoen, Vehmalaisten ja Karppisten kirkot. Kirkko sijaitsi Laajoen itärannalla, rantatörmällä (vrt. Tornoja, joka laskee kirkon takaa jokeen). Kirkon ja joen väliin törmän puoleenväliin tehty tie, ns. Karjalankyläntie, joka jatkuu kylään juuri Kirkontanhuana. Kirkon seutu hiekkamaata. Kirkontanhuana. Kirkon seutu hiekkamaata.)
• Nuokolanmäki  + (Karjalantiellä oleva maantienmäki ja kallio. Metsärannan lohkotilan pohjoispuolella. Katso Nuokola.)
• Kanelinkaupunki  + (Karjalantien ja Junnilaan vievän tien risteyskohtaa ympäröivä alue. ''kanèliŋkaupuŋkiks sanotti vaik tämä̀ o juvà. kül seŋ kaik sit paikkakunnal tiäsivä.'' (EK 1927).)
• Kanelintori  + (Pohjolan tilan paikkeilla sijainnut nuorison kokoontumispaikka.)
• Tanhua (yleisnimi)  + (Karjapolku, peltotie)
• Falkinkoski  + (Karjasillan alapuolella Laajoessa oleva koski. Aiemmin siinä on toiminut saranvanutuslaitos.)
• Karjasillankoski  + (Karjasillan kohdalla Laajoessa oleva koski.)
• Hevoshaka (Korvensuu)  + (Karjasillan lounaispuolella sijaitseva metsikkö, joka ennen on ollut hevoslaitumena.)
• Vaheketo (Ylistalo)  + (Karkkismäen eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Nimen syntyä ei osattu selittää. Samanniminen pelto jatkuu Majalaisten puolelle.)
• Viitala (asumus)  + (Karkkismäen pohjoispuolella sijainnut asumus, joka on hävinnyt aikoja sitten. Tilan pelto on myös Viitala.)
• Hakaluntinmäki  + (Karkkismäen pohjoispuolella sijaitseva mäki. Ks. Hakalunti.)
• Viitala (Mustila)  + (Karkkismäen pohjoispuolella sijaitseva pelto. Sen laidassa on ollut Viitala-niminen asumus, joka on hävinnyt aikoja sitten.)
• Karkoistensuo  + (Karkoisten ulkopalstan pohjoisosassa oleva suo. Sama kuin Isosuo.)
• Karpintienhaara  + (Karpinmäen läpi kulkevan tien alkukohta.)
• Kortalho (Karppinen)  + (Karppisen yksinäisen peltoa. Sen suora jatko on Suojoen Ollilan Kortalho.)
• Hietala (Karppinen)  + (Karppisten Pajakorvessa Mantuntuvan länsipuolella 1900-luvun alussa ollut tupa, josta vain muurin krantteja jäljellä. (AV 80 v.))
• Lundgrenintausta  + (Karppisten metsää Lundgrenin takana, ei käytössä enää.)
• Hankka (Karppinen)  + (Karppisten yks. peltoa, huom. että Suojoen … Karppisten yks. peltoa, huom. että Suojoen kylän Hentulla on aivan lähellä Hankkanpelto ja Vasikkahangas. Pellon itäpuolella Hankkan ja Sannanpellon välissä ollut vuosisadan vaihteessa hankkamä₍entorp, jossa asui hankkamä₍mmanta. Torpan paikalla villiomenapuu, itse torpasta ei mitään jäljellä. Maasto lievästi kohoavaa. Torppa tunn. myös hankkalana (AN).hoavaa. Torppa tunn. myös hankkalana (AN).)
• Olganpelto  + (Karppisten yks. peltoa, ollut Karppisten t … Karppisten yks. peltoa, ollut Karppisten tyttären Olga Karppisen hallussa 1920-luvulta, pellolla ollut aik. nimi, jota ei muisteta. Joku Karppisten rengeistä sanoi Olganpellosta: ''jos jokù sem pello kiròmat küntä, nin kül se taivasse pǟse.'' Nyk. pellolla on Karjalan pappila, kartassa virh. terveystalo, joka etelämpänä Kettelisten kylässä.talo, joka etelämpänä Kettelisten kylässä.)
• Heltosentorppa  + (Karppisten yks. torppa nyk. Sarkalan lohkotilan paikalla. Heltonen oli suutari.)
• Lundgreninniittu  + (Karppisten yksinäisen Lundgrenin lohkotilalle määräajaksi vuoraama niitty, joka määräajan jälkeen jäänyt metsittymään. (VK))
• Mantuntupa  + (Karppisten yksinäisen Pajakorven pohjoiskolkassa oleva pieni tupa, jossa asu Ruohantteen Mäkisen vanha emäntä Amanda Karppinen. Asumaton.)
• Juppo  + (Mynämäen metsien sisällä sijaitseva metsäa … Mynämäen metsien sisällä sijaitseva metsäalue, joka on kuulunut osittain sekä Hannulan että Mäkilän kantatiloille. Lohkomisten jälkeen alue on joutunut pois kyläläisten omistuksesta. Näin sana ei ole yleisessä käytössä eikä sen alkuperää tunnettu. Tiettävästi ollut joskus niittyä jota on käytetty eläinten ruokintaan. Paikalla ollut joskus latokin. Yhä alueen toisessa päässä peltoalue (ks. Ympyrkäinen) (AM 1899).ssä peltoalue (ks. Ympyrkäinen) (AM 1899).)

• Karppisten Kotopellot  + (Karppisten yksinäisen kotipeltoja.)

• Kurjensaari  + (Karppisten yksinäisen maalla lähellä Rautavuorenrahaa ollut metsää kasvava suosaarikko, nykyisin metsää ja niittua laajemmaltikin sanotaan Kurjensaareksi. (VK, IJ))
• Niitunmäki (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisen metsää Kotoniitun eteläpuolella, kohoavaa maastoa.)
• Leto  + (Karppisten yksinäisen metsää Ruohantteella.)
• Pajakorpi  + (Karppisten yksinäisen niittua, aikaisemmin luultavasti metsää. Tunnettu.)
• Vuohenoja  + (Karppisten yksinäisen pelto, sijainti kiis … Karppisten yksinäisen pelto, sijainti kiistanalainen: vanhat (HJ, AV, n. 80 v. kumpikin) sanovat pitkiä sarkoja (1 32: 51 11) Vuohenojaksi, nuoret (HK, MV, n. 50 v.) sanovat Vuohenojan samaksi kuin Jyrkkätahdon ja pitkiä sarkoja Kotopellonyläpääksi. Ei käytössä, tunnettu.otopellonyläpääksi. Ei käytössä, tunnettu.)
• Kotoniittu (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisen peltoa, joka 1940-luvulle ollut niittua, jonka takana Niitunmäki.)
• Lähteenniittu (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisen peltoa, jossa on luonnonlähde, josta taloon vesi. Myös Lähdevainionpelto (AV).)
• Perkvainio  + (Karppisten yksinäisen peltoa.)
• Uusivainio (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisen peltoa.)
• Jyrkkätahdon  + (Karppisten yksinäisen pieni pelto jyrkässä rinteessä. Sanottu myös Vuohenojaksi. Metsitetty (MV 50 v.).)
• Kirkontahdon  + (Karppisten yksinäisen pieni pelto. 1870-luvulla rakennetun Karjalan kirkon itäpuolella, Aukian länsipuolella. Metsitetty. (AV))
• Laitumenmaa  + (Karppisten yksinäisen torpan, Lundgrenin laidunmaata. Ei käytössä. (AI))
• Lundgren  + (Karppisten yksinäisen torppa. V. 1931 pelk … Karppisten yksinäisen torppa. V. 1931 pelkkä tontt erotettu. Lundgrent pitivät 1900-luvun alussa kauppaa, 1920- ja 1930-luvulla tytär Fiinu hoiti Karjalan postitoimistoa Lundgrenilla. Rakennus paloi joskus ja nykyinen pytinki siirretty Suojoen Ollilasat (katso Hanna-vainaan tahdon). Myöhemmin Markon Santerin tupa, nykyisin Sankarin Vilkun paikka. Katso myös Lundgrenintausta.ilkun paikka. Katso myös Lundgrenintausta.)
• Laidun (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisen vanhaa laidunmaata Ruohantteella, myöhemmin Samppan kotopelto.)
• Pappantupa  + (Karppisten yksinäisen vanhanmiehentuvaksi aiottu rakennus. Tupaa asunut vanhan isännän pojan leski, jolle perinnöksi aiottu. Jäänyt taloon viinan voimalla tehtyjen talonkirjojen takia. Hajotettu. (VL))
• Mäkitalo (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisesta v. 1928 erotettu tontti, jonka mäessä tupa, joka tosin Huolisten kylän maalla katso Caroliinatupa, Olgantupa. Virallinen nimi, ollut käytössä aikaisemmin.)
• Fiiantupa (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisten maalla Kuopanpellon pohjoiskulmassa ollut tupa, asukas: ''linkvisti fī₍a''. Tupa purettiin 1920-luvulla Fiian muutettua pois. Jäljellä pieni kumpu, jolla kasvaa koivu. Paikka tunnettu, ei nimeä. (AI))
• Huhtinkallio  + (Kartan nimi Huhtinkallio ei tunnu olevan käytössä, vaan kalliota nimitetään Kärmekallioksi.)
• Saarenkartano  + (Kartano Saarenkylässä. Kartano on valtion … Kartano Saarenkylässä. Kartano on valtion omistama ja siinä toimii Lounais-Suomen Maatalouskoeasema. Ennen koeasemaa kartanossa toimi kehitysvammaisten hoitolaitos ja 1900-luvun alussa se oli vuokrattu paroni Aminoffille. Kaikki Saarenkylän siirtolaistilat on lohkottu kartanon maista. Kartanon ympärillä oleva mäki on ''sāreŋmäkì''.non ympärillä oleva mäki on ''sāreŋmäkì''.)
• Saari (kylä)  + (Kartano ja kylä, jonka muodostaa entinen S … Kartano ja kylä, jonka muodostaa entinen Saaren kartano torpparialueineen. Saaren kartanon eteläpuolella, Silakkakarin ja kartanon välissä on ennen maankohoamista ollut Saaren lahti, jonka pohjukassa on vieläkin Lahdenperän torppa. Seuraavat päätelmät jäävät olettamuksiksi: Vääränkoivun mäen pohjoispuolella ollut lahti on erottanut Härkähaan ja Saaren kartanon, jonka yhteydessä on Vääränkoivun mäki. Lahdet ovat olleet yhteydessä toisiinsa, joten Saaren kartano on ollut saarena. ''se ei kūlu enè saarel'', ''se o siäl sārel''. Mietoisten kirkonkirjat 1600-luvun loppupuolelta: Saaris / Saris, 1726-31: Saaris Gård; Mietoisten kirkontilit: 1859: Saarelta (abl.); Isojaon kartta 1889-90: Saareisten (gen.).Isojaon kartta 1889-90: Saareisten (gen.).)
• Lehtisten kartano  + (Kartano, jonka 1500-luvulla perusti Kaskis … Kartano, jonka 1500-luvulla perusti Kaskistenkartanon silloinen omistaja Herman Fleming. Hän osti v. 1575 yhteensä seitsemän tilaa ''Tiroilan'' (nykyinen Tiirola), Uhlun ja Rantavakkisten kylistä ja yhdisti nämä tilat Kaskistenkartanoon määräten samalla, että näin syntynyttä suurtilaa oli siitä lähtien kutsuttava nimellä ''Lechtis'' (Rinne, ''Kaskisten ja Lehtisten kartanot Mietoisissa''). 1920-luvulla kartanot erotettiin toisistaan ja Lehtisten kantatila tuli Jukka Lehtisen haltuun. Nykyisin kartano on ollut jo noin 15 vuotta maanviljelijä Heikki Ahtisen omistuksessa.maanviljelijä Heikki Ahtisen omistuksessa.)
• Sunila (kylä)  + (Mynäjoen etelärannalla sijaitseva kylä.)
• Iso-Ravea  + (Kartano, nyk. pelkkä ravè₍a (määritteellistä nimeä käytetty Vähä-Ravean ollessa vielä olemassa).)
• Ravea  + (Kartano. Paikkakunnalla tiedetään sen muod … Kartano. Paikkakunnalla tiedetään sen muodostuneen yhdistämällä seuraavista taloista: Iso-Ravea, Vähä-Ravea, Hietamäki ja Anttila. Vanhoja asiakirjamainintoja: Raffwis, Rawio (v. 1485 ?, 1486, ''Finlands medeltidsurkunder V'', s. 109, 153), Rauiiock (1562, Hausen: ''Bidrag till Finlands historia IV'', s. 62), Rawiiokkj (''Iivar Flemingin maakirja'', s. 76). Huomattakoon, ettei Ravijoki-nimeä (primääritarkoite: Laajoki?) muisteta käytetyn. Isonjaon asiakirjoihin liittyvissä kartoissa: Rafwia (1687), Rauvia, Rafvea (1785), Kirjallisuudessa mainitut nimet Isotalo ja Viukari (esim. Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 176) ovat paikkakunnalla tuntemattomia.s. 176) ovat paikkakunnalla tuntemattomia.)
• Kallenen  + (Kartano. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on … Kartano. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu ''Kallis Skatte Rustholl'' (TMKA, Mynämäki 63). Asukkaat ''kallestelaise''. Vrt. Kila-Kallunen. Harvoin käytetty rinnakkaisasu on ''kalleinen'' ~ ''kalleisi'' ~ ''kalleisteŋkülä'' ~ ''kalleisteŋkartano''.'kalleisteŋkülä'' ~ ''kalleisteŋkartano''.)