Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Laitumenmaa  + (Karppisten yksinäisen torpan, Lundgrenin laidunmaata. Ei käytössä. (AI))
• Lundgren  + (Karppisten yksinäisen torppa. V. 1931 pelk … Karppisten yksinäisen torppa. V. 1931 pelkkä tontt erotettu. Lundgrent pitivät 1900-luvun alussa kauppaa, 1920- ja 1930-luvulla tytär Fiinu hoiti Karjalan postitoimistoa Lundgrenilla. Rakennus paloi joskus ja nykyinen pytinki siirretty Suojoen Ollilasat (katso Hanna-vainaan tahdon). Myöhemmin Markon Santerin tupa, nykyisin Sankarin Vilkun paikka. Katso myös Lundgrenintausta.ilkun paikka. Katso myös Lundgrenintausta.)
• Laidun (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisen vanhaa laidunmaata Ruohantteella, myöhemmin Samppan kotopelto.)
• Pappantupa  + (Karppisten yksinäisen vanhanmiehentuvaksi aiottu rakennus. Tupaa asunut vanhan isännän pojan leski, jolle perinnöksi aiottu. Jäänyt taloon viinan voimalla tehtyjen talonkirjojen takia. Hajotettu. (VL))
• Mäkitalo (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisesta v. 1928 erotettu tontti, jonka mäessä tupa, joka tosin Huolisten kylän maalla katso Caroliinatupa, Olgantupa. Virallinen nimi, ollut käytössä aikaisemmin.)
• Fiiantupa (Karppinen)  + (Karppisten yksinäisten maalla Kuopanpellon pohjoiskulmassa ollut tupa, asukas: ''linkvisti fī₍a''. Tupa purettiin 1920-luvulla Fiian muutettua pois. Jäljellä pieni kumpu, jolla kasvaa koivu. Paikka tunnettu, ei nimeä. (AI))
• Huhtinkallio  + (Kartan nimi Huhtinkallio ei tunnu olevan käytössä, vaan kalliota nimitetään Kärmekallioksi.)
• Saarenkartano  + (Kartano Saarenkylässä. Kartano on valtion … Kartano Saarenkylässä. Kartano on valtion omistama ja siinä toimii Lounais-Suomen Maatalouskoeasema. Ennen koeasemaa kartanossa toimi kehitysvammaisten hoitolaitos ja 1900-luvun alussa se oli vuokrattu paroni Aminoffille. Kaikki Saarenkylän siirtolaistilat on lohkottu kartanon maista. Kartanon ympärillä oleva mäki on ''sāreŋmäkì''.non ympärillä oleva mäki on ''sāreŋmäkì''.)
• Saari (kylä)  + (Kartano ja kylä, jonka muodostaa entinen S … Kartano ja kylä, jonka muodostaa entinen Saaren kartano torpparialueineen. Saaren kartanon eteläpuolella, Silakkakarin ja kartanon välissä on ennen maankohoamista ollut Saaren lahti, jonka pohjukassa on vieläkin Lahdenperän torppa. Seuraavat päätelmät jäävät olettamuksiksi: Vääränkoivun mäen pohjoispuolella ollut lahti on erottanut Härkähaan ja Saaren kartanon, jonka yhteydessä on Vääränkoivun mäki. Lahdet ovat olleet yhteydessä toisiinsa, joten Saaren kartano on ollut saarena. ''se ei kūlu enè saarel'', ''se o siäl sārel''. Mietoisten kirkonkirjat 1600-luvun loppupuolelta: Saaris / Saris, 1726-31: Saaris Gård; Mietoisten kirkontilit: 1859: Saarelta (abl.); Isojaon kartta 1889-90: Saareisten (gen.).Isojaon kartta 1889-90: Saareisten (gen.).)
• Lehtisten kartano  + (Kartano, jonka 1500-luvulla perusti Kaskis … Kartano, jonka 1500-luvulla perusti Kaskistenkartanon silloinen omistaja Herman Fleming. Hän osti v. 1575 yhteensä seitsemän tilaa ''Tiroilan'' (nykyinen Tiirola), Uhlun ja Rantavakkisten kylistä ja yhdisti nämä tilat Kaskistenkartanoon määräten samalla, että näin syntynyttä suurtilaa oli siitä lähtien kutsuttava nimellä ''Lechtis'' (Rinne, ''Kaskisten ja Lehtisten kartanot Mietoisissa''). 1920-luvulla kartanot erotettiin toisistaan ja Lehtisten kantatila tuli Jukka Lehtisen haltuun. Nykyisin kartano on ollut jo noin 15 vuotta maanviljelijä Heikki Ahtisen omistuksessa.maanviljelijä Heikki Ahtisen omistuksessa.)
• Sunila (kylä)  + (Mynäjoen etelärannalla sijaitseva kylä.)
• Iso-Ravea  + (Kartano, nyk. pelkkä ravè₍a (määritteellistä nimeä käytetty Vähä-Ravean ollessa vielä olemassa).)
• Ravea  + (Kartano. Paikkakunnalla tiedetään sen muod … Kartano. Paikkakunnalla tiedetään sen muodostuneen yhdistämällä seuraavista taloista: Iso-Ravea, Vähä-Ravea, Hietamäki ja Anttila. Vanhoja asiakirjamainintoja: Raffwis, Rawio (v. 1485 ?, 1486, ''Finlands medeltidsurkunder V'', s. 109, 153), Rauiiock (1562, Hausen: ''Bidrag till Finlands historia IV'', s. 62), Rawiiokkj (''Iivar Flemingin maakirja'', s. 76). Huomattakoon, ettei Ravijoki-nimeä (primääritarkoite: Laajoki?) muisteta käytetyn. Isonjaon asiakirjoihin liittyvissä kartoissa: Rafwia (1687), Rauvia, Rafvea (1785), Kirjallisuudessa mainitut nimet Isotalo ja Viukari (esim. Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 176) ovat paikkakunnalla tuntemattomia.s. 176) ovat paikkakunnalla tuntemattomia.)
• Kallenen  + (Kartano. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on … Kartano. Vuoden 1799 karttaselitelmässä on mainittu ''Kallis Skatte Rustholl'' (TMKA, Mynämäki 63). Asukkaat ''kallestelaise''. Vrt. Kila-Kallunen. Harvoin käytetty rinnakkaisasu on ''kalleinen'' ~ ''kalleisi'' ~ ''kalleisteŋkülä'' ~ ''kalleisteŋkartano''.'kalleisteŋkülä'' ~ ''kalleisteŋkartano''.)
• Kanakartano  + (Kartanon keittiörakennuksen vieressä oleva pieni piha. ''keitti₍örakennuksen toises pǟs, ni sē ol vā ni semmonem pihà vā misä̀ pestin perùna, ja sīn rakènnukse seinäs ni rīputettiŋ kanà ja siäl olì nīŋ kauhia hajùki, mǟ tükkä.'' (EG, 1903).)
• Hemmetti  + (Kartanon palvelijoitten asuinhuone Tehtaamäellä olevassa talousrakennuksessa.)
• Kuskinkoppi  + (Kartanon palvelijoitten asuinhuone Tehtaamäellä olevassa talousrakennuksessa.)
• Meltinlohko  + (Kartanoon johtavan tien länsipuolella, Myllymäen vieressä sijaitseva Sunilan pelto. Toinen Myllylohkoista. Nimen alkuperä ei tiedossa.)
• Lankkinen  + (Mynämäen kirkonkylän lähellä oleva kylä, j … Mynämäen kirkonkylän lähellä oleva kylä, joka on saanut alkunsa Lankeisten palkkatilana 1300-luvulla (Perälä 1963, 147). Kylässä ollut monta taloa, osa hajonnut ja maanomistussuhteet useasti vaihtuneet. Kylän maa-alue jatkuu pitkänomaisena kappaleena koilliseen metsäalueelle, Peräniitulle Hyypän tilalle asti. Lankkinen on harvoin käytetty nimitys kylästä. Tunnetumpi on ''laŋkkene : laŋkkesis''. ''laŋkkene se o eikä laŋkkine ko münämäkiläne puhū.'' (HL 1917). Asukkaitten nimi ''laŋkkestelane'' tai ''laŋkkislane''. Kylästä on myös muoto Lankeinen ''laŋkene : laŋkesis'', joka on yleisessä käytössä. : laŋkesis'', joka on yleisessä käytössä.)
• Hirvisaari  + (Kartassa oleva Hirsaaren nimi, mihin yleistykseen paikalliset eivät tyytyväisiä: ei yhdisty ilman muuta hirveen, saarella ei ole ollut paljon hirviä. (SK, HM))
• Valkkamamäki  + (Karttaan merkitty Valkkamamäki ei tunnu olevan puheessa käytössä.)
• Teeressuonrahka  + (Karttaan merkitty nimi, joka tarkoittaa osaa Peurussuosta. Nimi ei ole kuitenkaan käytössä, vaan koko isosta suoalueesta käytetään nimeä Peurussuo, joskus myös Peuru.)
• Juvarlanoja  + (Juvarlan keskeltä lähtee Juvarlanoja.)
• Luhdanoja (Juvarlanoja)  + (Karttaan merkitystä Juvarlanojasta käytetään Luhdan puolella nimeä Luhdanoja.)
• Kotopelto (Katunpää)  + (Kasakan itäpuolella sijaitseva Katunpään pelto.)

• Kasakan Matinniittu  + (Kasakan pelto Matinniitun peltoalueella.)

• Kasakantausta  + (Kasakan talon takana oleva Keskitalon maa. Pelto on Peenintien ja Katunpään Kodiksimen välissä.)
• Kaskelanmetsä  + (Kaskelan pellon ja Luhdantien välinen metsä.)
• Orkniittu  + (Kaskisten ja Onnelan lohkotilojen alueet. Tavallaan rinnakkaisnimitys Lymysaarelle: Suojoelta tulevan tien toinen haara vie Orkniitulle, toinen Lymysareen. Ollut käytössä ennen kuin Kaskisten lohkotila jaettiin Kaskisiin, Onnelaan ja Metsolaan. Tunnettu.)
• Loukkala (Kaskinen)  + (Kaskisten kartanoon kuulunut pelto.)
• Jokirannanlohko  + (Kaskisten kartanoon kuuluva pelto Mynäjoen rannalla, Mietoisten meijerin takana.)
• Kannonpäänpelto  + (Kaskisten kartanoon kuuluva pelto lähellä Keskitaloa, Kustavintien toisella puolella.)
• Mäkiläntie (Kaskinen)  + (Kaskisten kartanosta Mäkilänmäen poikki Lehtistentielle johtava tie.)
• Nenonen  + (Kaskisten kartanosta lohkaistu siirtolaistila, jonka nimi tulee tilan omistajan sukunimen mukaan. Virallinen tilannimi Koivumäki.)
• Kuusisto (Kaskinen)  + (Kaskisten kartanosta lohkaistu siirtolaistila. Pieni tila omistajan sukunimen mukaan. Virallinen tilannimi Kivimäki.)
• Mäkilä (Kaskinen)  + (Kaskisten kartanosta lohkottu pikkutila, jonka nimi tulee tilanomistajan sukunimen mukaan. Sijaitsee Mäkilänmäessä, jonka poikki kulkee Mäkiläntie.)
• Kaijanen  + (Kaskisten kartanosta lohkottu siirtolaistila lähellä Kaskisten kartanoa. Nimi omistajan sukunimen mukaan. Virallinen tilannimi Keskitalo. Käytössä myös nimi Tevaliite.)
• Latopelto (Kaskinen)  + (Kaskisten lohkotila, jonka reunalla on lato.)
• Augustin  + (Kaskisten lohkotilan asukkainen mukainen nimitys. Kaskinen ja Augustin olleet rinnakkaiskäytössä, Kaskinen nyk. yleistymässä.)
• Isopelto (Suojoki)  + (Kaskisten lohkotilan pelloista suurin pelto.)
• Kaskisten Kotopelto  + (Kaskisten lohkotilan pelto.)
• Uusitahdon (Suojoki)  + (Kaskisten lohkotilan pieni pelto.)
• Paukku (Kaskinen)  + (Kaskistenkartanosta lohkaistu karjalaistila. Nimi tulee tilanomistajan sukunimestä. Paikka sijaitsee Kujanpää-nimisellä mäellä.)
• Haanpelto (Kukola)  + (Kasurimäen eteläpuolella sijaitseva peltolohko. Rinnakkaisnimi on Haka.)
• Haanperä (Kukola)  + (Kasurin eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Seikkulankasuri  + (Kasurin rinnakkaisnimi.)
• Pitkätahdon (Tuokila)  + (Kasurinmäen pohjoispuolella sijaitseva pitkänmuotoinen pieni pelto.)
• Venakka  + (Kantatalo, jonka vanha päärakennus on hajotettu 1950-luvulla. Vuoden 1791 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi ''Wänäcka'' (TMKA, Mynämäki 20).)
• Jokipelto (Kasurla)  + (Kasurlan talojen peltojen yhteisnimitys joen etelärannalla.)
• Valaskallio  + (Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että … Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo (nykyinen ''kallivuari''). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen. Turun tuomiokirkon Mustakirja (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollutseudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (''Warsinais-Suomen maakirja'', s. 32). Ks. Ojansuu: ''Suomal. paikannimitutk. I'', s. 235-6.: ''Suomal. paikannimitutk. I'', s. 235-6.)
• Katavan Hanna  + (Katavan tuvan asukas. Hyvin köyhä, ja siitä erikoinen, että seurusteli päivät pitkät alustalaistensa kannsa, jotka aina jylläsivät = piti yksinpuhelua tuvan alla jylläävien hiirien ja rottien kanssa ja sielutti niitä salaperäisiksi voimiksi. (HJ))