Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Ketovainion itäpuolella sijaitseva peltolohko.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Suopelto (Karhula)  + (Keskitalon lohkotilan pelto, saanut nimensä ympärillä olevan Pirttijärvensuon mukaan.)
  • Uusitahdon (Karhula)  + (Keskitalon lohkotilan pieni pelto. Vertaa Riihentahdon.)
  • Lähteenmäki (Juva)  + (Keskitalon luoteispuolella sijaitseva pelto ja vanha asumus.)
  • Lähteenmäki (asumus)  + (Keskitalon luoteispuolella sijaitseva pelto ja vanha asumus.)
  • Kalmasvainio (Valtola)  + (Keskitalon pelto Keskitalosta katsoen joen toisella puolella, vesipuhdistamon takana. Ostettu kirkonkylän Tiuvaisista. Nimen alkuperä ei tiedossa.)
  • Sankarinruoppa  + (Keskitaloon kuuluva pelto laajalla Ruopan Keskitaloon kuuluva pelto laajalla Ruopan peltoaukealla. Sijaitsee Katteluksen kylän itärajalla, Oravala-nimisestä talosta pohjoiseen. Nimen alkuperää ei tiedetty. Oletettavast pelto on ostettu Sankari-nimisetä tilanomistajalta. / Sankarin taloon kuulunut osa Ruopan pellosta.karin taloon kuulunut osa Ruopan pellosta.)
  • Kaarsilta (Tapaninen)  + (Kesälän itäpuolella sijaitseva maankohta, ehkä vanha silta. Nimitystä on käytetty myös paikalla olleesta laidunmaasta. Vrt. vuoden 1786 karttaselitelmässä on mainittu ''Karsilan puolinen vainjo'' (TMKA, Mynämäki 66).)
  • Riihenpelto (Tapaninen)  + (Kesälän kaakkoispuolella sijaitseva lähipelto, jonka laidalla ennen ovat olleet riihet.)
  • Anttila (Haloila)  + (Kesälän lohkotilan kansanomainen nimi viimeisen asukkaan mukaan, usein vielä Anttilan Eine. Myös Kesälä käytössä.)
  • Kotopelto (Kesälä)  + (Kesälän länsipuolella sijaitseva lähipelto.)
  • Pirtinpelto (Tapaninen)  + (Kesälän länsipuolella sijaitseva lähipelto. pirtti = 'sauna'.)
  • Kynnys (Tapaninen)  + (Kesälän länsipuolella sijaitseva viljelmätön keto, joka samalla on vedenjakaja. Katso myös Kynnyksenpiha.)
  • Kankare (Tapaninen)  + (Kesälän pohjoispuolella sijaitseva vanha asumus, entinen mäkitupa, joka nykyisin on kesäasuntona. Nimen arveltiin johtuvan entisen asukkaan sukunimestä. Asumuksen itäpuolella oleva pelto on Kankareenpelto.)
  • Vähäpelto (Tapaninen)  + (Kesälän talon lähellä sijaitseva pieni peltolohko.)
  • Kesälänmäenahde  + (Kesälänmäessä Saksalantien kohdalla Kesälänmäenahde eli Isoahde eli hyvin hyvin jyrkkä mäki, joka laskeutuu Halikonrahkalle. (AH))
  • Leontahdon  + (Keta-Levan itäpuolella sijainnut pelto, joka on metsittynyt.)
  • Kraatarinketo  + (Keto (nykyisin pelloksi tehty), jonka laidassa Kraatarin torppa on ollut. Myös ''lairunɢetò'' (vanh.) ~ ''soukoŋɢetò''.)
  • Laitumenketo  + (Metsässä oleva entinen keto, josta eläimet hakivat ruokaa. Lapset ovat käyttäneet sitä myös urheilukenttänä. Nykyään paikka on rämettynyt suo.)
  • Kaalinketo  + (Keto metsän sisässä, entistä peltoa. Ei ole tietoa, milloin sitä on viljelty. Vielä näkyvissä olevista ojan paikoista päätellen siinä on ollut viisi sarkaa.)
  • Laidunketo  + (Keto, nykyisin peltoa; käytöstä jäänyt nimi, nykyisin tunnetaan paremmin nimitykset ''soukoŋɢetò'' ~ ''krātarinɢetò''.)
  • Isoketo (Pyhäranta)  + (Keto. Tämän nimisestä kedosta muistetaan puhutun, mutta varmuutta sijainnista ei ole (? 1: 7I).)
  • Narvinketo  + (Keto. Tätä nimeä muistetaan joskus käytetyKeto. Tätä nimeä muistetaan joskus käytetyn mutta sijainnista ei ole tietoa. Isonjaon asiakirjoissa on niitynnimet ''Narvilax'' (v. 1801) ja ''Narvila'' (v. 1807); sijainnin määritys ei ole tilukartan epäselvyyden vuoksi onnistunut (kartta vuodelta 1694), mutta edellinen asu viittaa rantaniittyyn.mutta edellinen asu viittaa rantaniittyyn.)
  • Salminen (Kumiruona)  + (Ketolan lohkotilan toinen nimi omistajan mukaan.)
  • Palomäki (Uhlu)  + (Ketolan tilaa vastapäätä kohoava korkea, metsäinen mäki. ''Trappuhakkoki ain vā snòta et mennäm palòmä₍èst hakèma.'' (LA 1898). Askaistentie mäen kohdalla Palomäensyrjä.)
  • Ketolaloukas  + (Ketolan viereinen pelto on Ketolaloukas. Se on aikoinaan ollut pientilojen yhteislaitumena. Katso loukas.)
  • Vähäkalleinen  + (Kettarmäessä sijainnut torppa. Asumus kadonnut, paikalla nykyisin omakotiasutusta.)
  • Kettarmäki (torppa)  + (Kettarmäessä sijainnut torppa. Asumus kadonnut, paikalla nykyisin omakotiasutusta.)
  • Vehanen (Ketelinen)  + (Kettelisten Päivärinnan lohkotilan kansanomainen nimi, samaa sukua kuin Perpoisten Vehanen.)
  • Matokankare (Lempiskallio)  + (Kettermäen itäpuolella sijaitseva pienempi mäki.)
  • Ketunkankareenmäki (pelto Seppälässä)  + (Ketunkankareenmäen päällä oleva pieni peltokappale.)
  • Kettaluola (luola)  + (Ketunluola Kettaluolankalliolla, harvat tuntevat luolan. Nimi on siirtynyt tarkoittamaan Karjalan Vehmalaisten kylän Jakin kantatalon peltoa. ''ketta'' ei yhdisty kaikilla kettuun. (OJ, FJ))
  • Ketunluola (pelto)  + (Ketunluolan kallion eteläpuolella oleva Vehmalaisten kylän Jakin pelto. ''ketta'' ja ''kettu'' eivät aina yhdisty.)
  • Ketunluolanmäki  + (Ketunluolan rinnakkaisnimi.)
  • Luolantahdon  + (Ketunluolanmäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
  • Lenkintie  + (Kiemurtelee Lenkinkulman ja Haijaisten läpKiemurtelee Lenkinkulman ja Haijaisten läpi. Tien vanha ja alkuperäinen nimi, joka on yhä paikkakuntalaisten käytössä: ''leŋkintiäks sanottu ain.'' (MH 1918). Rinnakkaisnimiä ''makkarleŋkintiä'', Haijaistentie ja Unikankareentie. Lenkintien varrella asuvat korostivat, että ''haijastelaisia emme ole ja unikankarelaisiksi emma halua tulla.'' (RS 1927).arelaisiksi emma halua tulla.'' (RS 1927).)
  • Kihonlähde  + (Kihon lähellä oleva lähde.)
  • Kila-Kallunen (kartano)  + (Kila-Kallusen kylän ainoana talona ollut kartano, joka on hävinnyt. Nimi on omistajan sukunimenä. Paloi 1930-luvulla. Katso Kila, Kilanmäki, Kilanpelto.)
  • Myllyvainio  + (Kila-Kallusten pohjoispuolella sijaitseva pelto, jossa ennen on ollut tuulimylly.)
  • Huuskanpelto  + (Kilamäen länsipuolella sijaitseva peltolohko. Vrt. Huuskanmäki.)
  • Huuskanmäki  + (Kilanmäen eteläpuolella sijaitseva mäki, johon hiljakkoin on rakennettu omakotitaloja.)
  • Mäkilä (Vallainen)  + (Kilanmäessä sijaitseva tila, entinen vanha torppa.)
  • Kilkkamäenpelto  + (Kilkkamäen pohjoispuolella sijaitseva pelto.)
  • Kilkkamäki (torppa)  + (Kilkkamäessä ennen ollut torppa.)
  • Killanlähde  + (Killanrannassa oleva lähde, joka ollut uhrilähde.)
  • Killankoski  + (Killinkosken rinnakkaisnimi.)
  • Kilppeenlähde  + (Kilppeenpellon laidassa oleva lähde.)
  • Taka-Kinnari  + (Mielismäen talon pellon, Kinnarin, länsipää.)
  • Etu-Kinnari  + (Pellon osa. Mielismäen Kinnarin itäpää)
  • Kintikkala (talo)  + (Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee MietKintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Mietoisten tien oikealla puolella, pienen soratien päässä. Se on jo kauan seissyt autiotalona. Kintikkalan tilan historia on pitkä: se on vanhastaan kuulunut Mynämäen kirkolle, joka antoi maatilan Maunu II Tavastille vaihtokaupassa. Sittemmin se on ollut yksinäinen sotilaspalkkatila ja perintötila 1700-luvulta lähtien (Perälä 1963). Nimen alkuperä ei selvillä; nimi on peräisin jo keskiajalta. Kintikkalasta on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).vak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).)
  • Kintikkala (kylä)  + (Kintikkalan yksinäisestä on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm ʙǟperillissì.'' (PV 1916).)