Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kynnys (Tapaninen)  + (Kesälän länsipuolella sijaitseva viljelmätön keto, joka samalla on vedenjakaja. Katso myös Kynnyksenpiha.)
• Kankare (Tapaninen)  + (Kesälän pohjoispuolella sijaitseva vanha asumus, entinen mäkitupa, joka nykyisin on kesäasuntona. Nimen arveltiin johtuvan entisen asukkaan sukunimestä. Asumuksen itäpuolella oleva pelto on Kankareenpelto.)
• Vähäpelto (Tapaninen)  + (Kesälän talon lähellä sijaitseva pieni peltolohko.)
• Kesälänmäenahde  + (Kesälänmäessä Saksalantien kohdalla Kesälänmäenahde eli Isoahde eli hyvin hyvin jyrkkä mäki, joka laskeutuu Halikonrahkalle. (AH))
• Leontahdon  + (Keta-Levan itäpuolella sijainnut pelto, joka on metsittynyt.)
• Kraatarinketo  + (Keto (nykyisin pelloksi tehty), jonka laidassa Kraatarin torppa on ollut. Myös ''lairunɢetò'' (vanh.) ~ ''soukoŋɢetò''.)
• Laitumenketo  + (Metsässä oleva entinen keto, josta eläimet hakivat ruokaa. Lapset ovat käyttäneet sitä myös urheilukenttänä. Nykyään paikka on rämettynyt suo.)
• Kaalinketo  + (Keto metsän sisässä, entistä peltoa. Ei ole tietoa, milloin sitä on viljelty. Vielä näkyvissä olevista ojan paikoista päätellen siinä on ollut viisi sarkaa.)
• Laidunketo  + (Keto, nykyisin peltoa; käytöstä jäänyt nimi, nykyisin tunnetaan paremmin nimitykset ''soukoŋɢetò'' ~ ''krātarinɢetò''.)
• Isoketo (Pyhäranta)  + (Keto. Tämän nimisestä kedosta muistetaan puhutun, mutta varmuutta sijainnista ei ole (? 1: 7I).)
• Narvinketo  + (Keto. Tätä nimeä muistetaan joskus käytety … Keto. Tätä nimeä muistetaan joskus käytetyn mutta sijainnista ei ole tietoa. Isonjaon asiakirjoissa on niitynnimet ''Narvilax'' (v. 1801) ja ''Narvila'' (v. 1807); sijainnin määritys ei ole tilukartan epäselvyyden vuoksi onnistunut (kartta vuodelta 1694), mutta edellinen asu viittaa rantaniittyyn.mutta edellinen asu viittaa rantaniittyyn.)
• Salminen (Kumiruona)  + (Ketolan lohkotilan toinen nimi omistajan mukaan.)
• Palomäki (Uhlu)  + (Ketolan tilaa vastapäätä kohoava korkea, metsäinen mäki. ''Trappuhakkoki ain vā snòta et mennäm palòmä₍èst hakèma.'' (LA 1898). Askaistentie mäen kohdalla Palomäensyrjä.)
• Ketolaloukas  + (Ketolan viereinen pelto on Ketolaloukas. Se on aikoinaan ollut pientilojen yhteislaitumena. Katso loukas.)
• Iso Kuokkamaa (Sunila)  + (Ketovainion itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kettarmäki (torppa)  + (Kettarmäessä sijainnut torppa. Asumus kadonnut, paikalla nykyisin omakotiasutusta.)
• Vähäkalleinen  + (Kettarmäessä sijainnut torppa. Asumus kadonnut, paikalla nykyisin omakotiasutusta.)
• Vehanen (Ketelinen)  + (Kettelisten Päivärinnan lohkotilan kansanomainen nimi, samaa sukua kuin Perpoisten Vehanen.)
• Matokankare (Lempiskallio)  + (Kettermäen itäpuolella sijaitseva pienempi mäki.)
• Ketunkankareenmäki (pelto Seppälässä)  + (Ketunkankareenmäen päällä oleva pieni peltokappale.)
• Kettaluola (luola)  + (Ketunluola Kettaluolankalliolla, harvat tuntevat luolan. Nimi on siirtynyt tarkoittamaan Karjalan Vehmalaisten kylän Jakin kantatalon peltoa. ''ketta'' ei yhdisty kaikilla kettuun. (OJ, FJ))
• Ketunluola (pelto)  + (Ketunluolan kallion eteläpuolella oleva Vehmalaisten kylän Jakin pelto. ''ketta'' ja ''kettu'' eivät aina yhdisty.)
• Ketunluolanmäki  + (Ketunluolan rinnakkaisnimi.)
• Luolantahdon  + (Ketunluolanmäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Lenkintie  + (Kiemurtelee Lenkinkulman ja Haijaisten läp … Kiemurtelee Lenkinkulman ja Haijaisten läpi. Tien vanha ja alkuperäinen nimi, joka on yhä paikkakuntalaisten käytössä: ''leŋkintiäks sanottu ain.'' (MH 1918). Rinnakkaisnimiä ''makkarleŋkintiä'', Haijaistentie ja Unikankareentie. Lenkintien varrella asuvat korostivat, että ''haijastelaisia emme ole ja unikankarelaisiksi emma halua tulla.'' (RS 1927).arelaisiksi emma halua tulla.'' (RS 1927).)

• Kihonlähde  + (Kihon lähellä oleva lähde.)

• Kila-Kallunen (kartano)  + (Kila-Kallusen kylän ainoana talona ollut kartano, joka on hävinnyt. Nimi on omistajan sukunimenä. Paloi 1930-luvulla. Katso Kila, Kilanmäki, Kilanpelto.)
• Myllyvainio  + (Kila-Kallusten pohjoispuolella sijaitseva pelto, jossa ennen on ollut tuulimylly.)
• Huuskanpelto  + (Kilamäen länsipuolella sijaitseva peltolohko. Vrt. Huuskanmäki.)
• Huuskanmäki  + (Kilanmäen eteläpuolella sijaitseva mäki, johon hiljakkoin on rakennettu omakotitaloja.)
• Mäkilä (Vallainen)  + (Kilanmäessä sijaitseva tila, entinen vanha torppa.)
• Kilkkamäenpelto  + (Kilkkamäen pohjoispuolella sijaitseva pelto.)
• Kilkkamäki (torppa)  + (Kilkkamäessä ennen ollut torppa.)
• Killanlähde  + (Killanrannassa oleva lähde, joka ollut uhrilähde.)
• Killankoski  + (Killinkosken rinnakkaisnimi.)
• Kilppeenlähde  + (Kilppeenpellon laidassa oleva lähde.)
• Taka-Kinnari  + (Mielismäen talon pellon, Kinnarin, länsipää.)
• Etu-Kinnari  + (Pellon osa. Mielismäen Kinnarin itäpää)
• Kintikkala (talo)  + (Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Miet … Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Mietoisten tien oikealla puolella, pienen soratien päässä. Se on jo kauan seissyt autiotalona. Kintikkalan tilan historia on pitkä: se on vanhastaan kuulunut Mynämäen kirkolle, joka antoi maatilan Maunu II Tavastille vaihtokaupassa. Sittemmin se on ollut yksinäinen sotilaspalkkatila ja perintötila 1700-luvulta lähtien (Perälä 1963). Nimen alkuperä ei selvillä; nimi on peräisin jo keskiajalta. Kintikkalasta on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).vak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).)
• Kintikkala (kylä)  + (Kintikkalan yksinäisestä on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm ʙǟperillissì.'' (PV 1916).)
• Kuusela (Kintikkala)  + (Kintikkalasta 1900-luvun alkupuolella lohk … Kintikkalasta 1900-luvun alkupuolella lohkaistun talon nimi. Sijaitsee aivan Mietoistentien laidassa. ennen Katteluksentien haaraa. 1900-luvun puolivälissä Kuuselasta on lohkaistu useita taloja, mm. Koivula, Koivurinta, Kalliopelto, Pikkutahdon ja Sinimäki sekä Männikkö. Nimen alkuperä ei tiedossa.sekä Männikkö. Nimen alkuperä ei tiedossa.)
• Kinttaantie  + (Kinttaantie johtaa Kinttaanmäestä eli Isosta kinttaasta Vähänrantalan torpalle yhtyen sitten suurempaan tiehen. Tien varrella on Kinttaanpelto.)
• Kipaknummentie  + (Kipaknummen kautta kulkeva metsätie, joka alkaa Vähä-Mettälän kohdalta itäänpäin Leijaan (ei kartassa).)
• Nihteinen  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 34-36/63-64).)
• Amaliankaivo  + (Kirkasvetinen lähde, jota on kutsuttu myös nimellä amàlianlähre : amàlianlähteel. Paikalla löydettävissä torpan rauniot. "siä lähteel vissi joku amàlia asunu" (MK 1923))
• Juumanninlähde  + (Kirkasvetinen lähde. Paikalla ollut myös torppa, jossa Juman-niminen nainen on asunut.)
• Kirkonpaka  + (Kirkko sijaitsee Kirkonpakalla. Kirkonpakan tarkoite ei ole täysin selvä, sekoitetaan Kirkontanhuaan, tiehen joka vie kirkolle, kuitenkin: ''kül mar se om kirkompakà ko sīn o semmost hiekkavalli.'' (AA). Ei yleisesti tunnettu.)
• Kirkkomakasiini  + (Kirkkomäen juurella on ennen seissyt silmä … Kirkkomäen juurella on ennen seissyt silmäänpistävän korkea Sunilan viljamakasiini, Kirkkomakasiini, joka muistutti kirkkoa. Rakennus on romahtanut. Makasiini (appell.) = maatalousrakennus, tässä viljavarasto. ''kirkkomä₍ès‿ol kirkkomakàsīni / sitä̀ sanotti kirkkomakàsīniks ko se‿ol niŋ Gorkki.'' (PV 1916)akàsīniks ko se‿ol niŋ Gorkki.'' (PV 1916))
• Kirkkopelto  + (Kirkkoveräjänpellon rinnakkaisnimi.)
• Kirkonpelto (Vehmalainen)  + (Kirkonhaassa oleva pelto. Nykyään Jalon.)
• Pahikkala (mäki)  + (Kirkonkylältä noustessa Tursunnummelle oleva rinnealue. Paikalla ollut Pahikkalanpaja ja Pahikkalanmylly, joita ei enää ole jäljellä.)