Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Palomäki (Uhlu)  + (Ketolan tilaa vastapäätä kohoava korkea, metsäinen mäki. ''Trappuhakkoki ain vā snòta et mennäm palòmä₍èst hakèma.'' (LA 1898). Askaistentie mäen kohdalla Palomäensyrjä.)
• Ketolaloukas  + (Ketolan viereinen pelto on Ketolaloukas. Se on aikoinaan ollut pientilojen yhteislaitumena. Katso loukas.)
• Iso Kuokkamaa (Sunila)  + (Ketovainion itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kettarmäki (torppa)  + (Kettarmäessä sijainnut torppa. Asumus kadonnut, paikalla nykyisin omakotiasutusta.)
• Vähäkalleinen  + (Kettarmäessä sijainnut torppa. Asumus kadonnut, paikalla nykyisin omakotiasutusta.)
• Vehanen (Ketelinen)  + (Kettelisten Päivärinnan lohkotilan kansanomainen nimi, samaa sukua kuin Perpoisten Vehanen.)
• Matokankare (Lempiskallio)  + (Kettermäen itäpuolella sijaitseva pienempi mäki.)
• Ketunkankareenmäki (pelto Seppälässä)  + (Ketunkankareenmäen päällä oleva pieni peltokappale.)
• Kettaluola (luola)  + (Ketunluola Kettaluolankalliolla, harvat tuntevat luolan. Nimi on siirtynyt tarkoittamaan Karjalan Vehmalaisten kylän Jakin kantatalon peltoa. ''ketta'' ei yhdisty kaikilla kettuun. (OJ, FJ))
• Ketunluola (pelto)  + (Ketunluolan kallion eteläpuolella oleva Vehmalaisten kylän Jakin pelto. ''ketta'' ja ''kettu'' eivät aina yhdisty.)
• Ketunluolanmäki  + (Ketunluolan rinnakkaisnimi.)
• Luolantahdon  + (Ketunluolanmäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Lenkintie  + (Kiemurtelee Lenkinkulman ja Haijaisten läp … Kiemurtelee Lenkinkulman ja Haijaisten läpi. Tien vanha ja alkuperäinen nimi, joka on yhä paikkakuntalaisten käytössä: ''leŋkintiäks sanottu ain.'' (MH 1918). Rinnakkaisnimiä ''makkarleŋkintiä'', Haijaistentie ja Unikankareentie. Lenkintien varrella asuvat korostivat, että ''haijastelaisia emme ole ja unikankarelaisiksi emma halua tulla.'' (RS 1927).arelaisiksi emma halua tulla.'' (RS 1927).)
• Kihonlähde  + (Kihon lähellä oleva lähde.)
• Kila-Kallunen (kartano)  + (Kila-Kallusen kylän ainoana talona ollut kartano, joka on hävinnyt. Nimi on omistajan sukunimenä. Paloi 1930-luvulla. Katso Kila, Kilanmäki, Kilanpelto.)
• Myllyvainio  + (Kila-Kallusten pohjoispuolella sijaitseva pelto, jossa ennen on ollut tuulimylly.)
• Huuskanpelto  + (Kilamäen länsipuolella sijaitseva peltolohko. Vrt. Huuskanmäki.)
• Huuskanmäki  + (Kilanmäen eteläpuolella sijaitseva mäki, johon hiljakkoin on rakennettu omakotitaloja.)
• Mäkilä (Vallainen)  + (Kilanmäessä sijaitseva tila, entinen vanha torppa.)
• Kilkkamäenpelto  + (Kilkkamäen pohjoispuolella sijaitseva pelto.)
• Kilkkamäki (torppa)  + (Kilkkamäessä ennen ollut torppa.)
• Killanlähde  + (Killanrannassa oleva lähde, joka ollut uhrilähde.)
• Killankoski  + (Killinkosken rinnakkaisnimi.)
• Kilppeenlähde  + (Kilppeenpellon laidassa oleva lähde.)
• Taka-Kinnari  + (Mielismäen talon pellon, Kinnarin, länsipää.)

• Etu-Kinnari  + (Kinnarinmäen itäpuolella sijaitseva pieni peltolohko.)

• Kintikkala (talo)  + (Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Miet … Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Mietoisten tien oikealla puolella, pienen soratien päässä. Se on jo kauan seissyt autiotalona. Kintikkalan tilan historia on pitkä: se on vanhastaan kuulunut Mynämäen kirkolle, joka antoi maatilan Maunu II Tavastille vaihtokaupassa. Sittemmin se on ollut yksinäinen sotilaspalkkatila ja perintötila 1700-luvulta lähtien (Perälä 1963). Nimen alkuperä ei selvillä; nimi on peräisin jo keskiajalta. Kintikkalasta on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).vak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).)
• Kintikkala (kylä)  + (Kintikkalan yksinäisestä on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm ʙǟperillissì.'' (PV 1916).)
• Kuusela (Kintikkala)  + (Kintikkalasta 1900-luvun alkupuolella lohk … Kintikkalasta 1900-luvun alkupuolella lohkaistun talon nimi. Sijaitsee aivan Mietoistentien laidassa. ennen Katteluksentien haaraa. 1900-luvun puolivälissä Kuuselasta on lohkaistu useita taloja, mm. Koivula, Koivurinta, Kalliopelto, Pikkutahdon ja Sinimäki sekä Männikkö. Nimen alkuperä ei tiedossa.sekä Männikkö. Nimen alkuperä ei tiedossa.)
• Kinttaantie  + (Kinttaantie johtaa Kinttaanmäestä eli Isosta kinttaasta Vähänrantalan torpalle yhtyen sitten suurempaan tiehen. Tien varrella on Kinttaanpelto.)
• Kipaknummentie  + (Kipaknummen kautta kulkeva metsätie, joka alkaa Vähä-Mettälän kohdalta itäänpäin Leijaan (ei kartassa).)
• Nihteinen  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 34-36/63-64).)
• Amaliankaivo  + (Kirkasvetinen lähde, jota on kutsuttu myös nimellä amàlianlähre : amàlianlähteel. Paikalla löydettävissä torpan rauniot. "siä lähteel vissi joku amàlia asunu" (MK 1923))
• Juumanninlähde  + (Kirkasvetinen lähde. Paikalla ollut myös torppa, jossa Juman-niminen nainen on asunut.)
• Kirkonpaka  + (Kirkko sijaitsee Kirkonpakalla. Kirkonpakan tarkoite ei ole täysin selvä, sekoitetaan Kirkontanhuaan, tiehen joka vie kirkolle, kuitenkin: ''kül mar se om kirkompakà ko sīn o semmost hiekkavalli.'' (AA). Ei yleisesti tunnettu.)
• Kirkkomakasiini  + (Kirkkomäen juurella on ennen seissyt silmä … Kirkkomäen juurella on ennen seissyt silmäänpistävän korkea Sunilan viljamakasiini, Kirkkomakasiini, joka muistutti kirkkoa. Rakennus on romahtanut. Makasiini (appell.) = maatalousrakennus, tässä viljavarasto. ''kirkkomä₍ès‿ol kirkkomakàsīni / sitä̀ sanotti kirkkomakàsīniks ko se‿ol niŋ Gorkki.'' (PV 1916)akàsīniks ko se‿ol niŋ Gorkki.'' (PV 1916))
• Kirkkopelto  + (Kirkkoveräjänpellon rinnakkaisnimi.)
• Kirkonpelto (Vehmalainen)  + (Kirkonhaassa oleva pelto. Nykyään Jalon.)
• Pahikkala (mäki)  + (Kirkonkylältä noustessa Tursunnummelle oleva rinnealue. Paikalla ollut Pahikkalanpaja ja Pahikkalanmylly, joita ei enää ole jäljellä.)
• Trapukallio  + (Kirmussadon eteläpuolella sijaitseva metsämäki, jonka lounaislaitaa pitkin kulkee metsätie. ''trapu'' = ?trappu 'rappunen, porras'.)
• Samppaanmäki  + (Kallioinen mäki Mynämäen, Laitilan ja Miet … Kallioinen mäki Mynämäen, Laitilan ja Mietoisten rajalla. Mäki on saanut nimensä todennäköisesti paikalla olleista rajapyykeistä, joita on sanottu sampaiksi. Myös jotakin rajan tuntunmassa Laitilan puolella asunutta isäntää on sanottu ''samppampappaks''. ''samppampappaks sitä isänttäki sanottu. sīn‿o varma jotta rajàpǖkei. samppaiks sanottu.'' (HS 1923).rajàpǖkei. samppaiks sanottu.'' (HS 1923).)
• Niemi (Lemmi)  + (Kirsonsuon pohjoispuolella sijaitseva umpipelto.)
• Iso Kirveennummen niitty  + (Kirveennummen niityn rinnakkaisnimi.)
• Peevelinkirves  + (Kirves, joka heitetty Vehkaojaan sen jälkeen, kun sillä on paljon päitä listitty Mynämäen Parsilasa olevalla Teilimäellä. Jos löytäisi Peevelinkirveen, sen tuntisi siitä, ettei sillä voi puuta hakata. Kaunis se kyllä on. (AV))
• Lammastahdon (Vihtamäki)  + (Kissalan länsipuolella sijaitseva umpipelto, joka osittain on metsittynyt.)
• Kitinnokansuo  + (Kitinsuon rinnakkaisnimi.)
• Ketunluola (Tammisto)  + (Kitkulansuon pohjoispuolella sijaitseva kallioinen mäki, jossa on ollut ketun pesiä. Mäen rinnakkaisnimi on ''ketu(l)luala(m)mäki''.)
• Kotopelto (Kittilä)  + (Kittilän pelto päärakennuksen itäpuolella.)
• Lääkärinpelto  + (Kittilän pelto, jonka länsipäässä on ollut vanha kunnanlääkärin asunto.)
• Kiuaspalo  + (Kitukasvuinen, mäkinen metsäalue. On säilynyt epämääräisiä muistitietoja peltotahtomesta ja palaneesta riihestä. Isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Kiufvas Palo'', niitty.)
• Kitusuonsaarikko  + (Kitusuossa olevia pieniä suosaarikoita. (HM))