Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Huuskanmäki  + (Kilanmäen eteläpuolella sijaitseva mäki, johon hiljakkoin on rakennettu omakotitaloja.)
• Mäkilä (Vallainen)  + (Kilanmäessä sijaitseva tila, entinen vanha torppa.)
• Kilkkamäenpelto  + (Kilkkamäen pohjoispuolella sijaitseva pelto.)
• Kilkkamäki (torppa)  + (Kilkkamäessä ennen ollut torppa.)
• Killanlähde  + (Killanrannassa oleva lähde, joka ollut uhrilähde.)
• Killankoski  + (Killinkosken rinnakkaisnimi.)
• Kilppeenlähde  + (Kilppeenpellon laidassa oleva lähde.)
• Taka-Kinnari  + (Mielismäen talon pellon, Kinnarin, länsipää.)
• Etu-Kinnari  + (Pellon osa. Mielismäen Kinnarin itäpää)
• Kintikkala (talo)  + (Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Miet … Kintikkalan vanha kantatalo sijaitsee Mietoisten tien oikealla puolella, pienen soratien päässä. Se on jo kauan seissyt autiotalona. Kintikkalan tilan historia on pitkä: se on vanhastaan kuulunut Mynämäen kirkolle, joka antoi maatilan Maunu II Tavastille vaihtokaupassa. Sittemmin se on ollut yksinäinen sotilaspalkkatila ja perintötila 1700-luvulta lähtien (Perälä 1963). Nimen alkuperä ei selvillä; nimi on peräisin jo keskiajalta. Kintikkalasta on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).vak kintikkalàm Bǟperillissì.'' (PV 1916).)
• Kintikkala (kylä)  + (Kintikkalan yksinäisestä on lohkottu mm. Triola, Vainio, Ihamäki ja Kuusela 1900-luvun alussa. Kintikkala lohkotiloineen muodostaa suurehkon kylän, Kintikkalan kylän. ''kūsela varmà tiätä nīst parèmik ku ne‿ovak kintikkalàm ʙǟperillissì.'' (PV 1916).)
• Kuusela (Kintikkala)  + (Kintikkalasta 1900-luvun alkupuolella lohk … Kintikkalasta 1900-luvun alkupuolella lohkaistun talon nimi. Sijaitsee aivan Mietoistentien laidassa. ennen Katteluksentien haaraa. 1900-luvun puolivälissä Kuuselasta on lohkaistu useita taloja, mm. Koivula, Koivurinta, Kalliopelto, Pikkutahdon ja Sinimäki sekä Männikkö. Nimen alkuperä ei tiedossa.sekä Männikkö. Nimen alkuperä ei tiedossa.)
• Kinttaantie  + (Kinttaantie johtaa Kinttaanmäestä eli Isosta kinttaasta Vähänrantalan torpalle yhtyen sitten suurempaan tiehen. Tien varrella on Kinttaanpelto.)
• Kipaknummentie  + (Kipaknummen kautta kulkeva metsätie, joka alkaa Vähä-Mettälän kohdalta itäänpäin Leijaan (ei kartassa).)
• Nihteinen  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 34-36/63-64).)
• Amaliankaivo  + (Kirkasvetinen lähde, jota on kutsuttu myös nimellä amàlianlähre : amàlianlähteel. Paikalla löydettävissä torpan rauniot. "siä lähteel vissi joku amàlia asunu" (MK 1923))
• Juumanninlähde  + (Kirkasvetinen lähde. Paikalla ollut myös torppa, jossa Juman-niminen nainen on asunut.)
• Kirkonpaka  + (Kirkko sijaitsee Kirkonpakalla. Kirkonpakan tarkoite ei ole täysin selvä, sekoitetaan Kirkontanhuaan, tiehen joka vie kirkolle, kuitenkin: ''kül mar se om kirkompakà ko sīn o semmost hiekkavalli.'' (AA). Ei yleisesti tunnettu.)
• Kirkkomakasiini  + (Kirkkomäen juurella on ennen seissyt silmä … Kirkkomäen juurella on ennen seissyt silmäänpistävän korkea Sunilan viljamakasiini, Kirkkomakasiini, joka muistutti kirkkoa. Rakennus on romahtanut. Makasiini (appell.) = maatalousrakennus, tässä viljavarasto. ''kirkkomä₍ès‿ol kirkkomakàsīni / sitä̀ sanotti kirkkomakàsīniks ko se‿ol niŋ Gorkki.'' (PV 1916)akàsīniks ko se‿ol niŋ Gorkki.'' (PV 1916))
• Kirkkopelto  + (Kirkkoveräjänpellon rinnakkaisnimi.)
• Kirkonpelto (Vehmalainen)  + (Kirkonhaassa oleva pelto. Nykyään Jalon.)
• Pahikkala (mäki)  + (Kirkonkylältä noustessa Tursunnummelle oleva rinnealue. Paikalla ollut Pahikkalanpaja ja Pahikkalanmylly, joita ei enää ole jäljellä.)
• Trapukallio  + (Kirmussadon eteläpuolella sijaitseva metsämäki, jonka lounaislaitaa pitkin kulkee metsätie. ''trapu'' = ?trappu 'rappunen, porras'.)
• Samppaanmäki  + (Kallioinen mäki Mynämäen, Laitilan ja Miet … Kallioinen mäki Mynämäen, Laitilan ja Mietoisten rajalla. Mäki on saanut nimensä todennäköisesti paikalla olleista rajapyykeistä, joita on sanottu sampaiksi. Myös jotakin rajan tuntunmassa Laitilan puolella asunutta isäntää on sanottu ''samppampappaks''. ''samppampappaks sitä isänttäki sanottu. sīn‿o varma jotta rajàpǖkei. samppaiks sanottu.'' (HS 1923).rajàpǖkei. samppaiks sanottu.'' (HS 1923).)
• Niemi (Lemmi)  + (Kirsonsuon pohjoispuolella sijaitseva umpipelto.)

• Iso Kirveennummen niitty  + (Kirveennummen niityn rinnakkaisnimi.)

• Peevelinkirves  + (Kirves, joka heitetty Vehkaojaan sen jälkeen, kun sillä on paljon päitä listitty Mynämäen Parsilasa olevalla Teilimäellä. Jos löytäisi Peevelinkirveen, sen tuntisi siitä, ettei sillä voi puuta hakata. Kaunis se kyllä on. (AV))
• Lammastahdon (Vihtamäki)  + (Kissalan länsipuolella sijaitseva umpipelto, joka osittain on metsittynyt.)
• Kitinnokansuo  + (Kitinsuon rinnakkaisnimi.)
• Ketunluola (Tammisto)  + (Kitkulansuon pohjoispuolella sijaitseva kallioinen mäki, jossa on ollut ketun pesiä. Mäen rinnakkaisnimi on ''ketu(l)luala(m)mäki''.)
• Kotopelto (Kittilä)  + (Kittilän pelto päärakennuksen itäpuolella.)
• Lääkärinpelto  + (Kittilän pelto, jonka länsipäässä on ollut vanha kunnanlääkärin asunto.)
• Kiuaspalo  + (Kitukasvuinen, mäkinen metsäalue. On säilynyt epämääräisiä muistitietoja peltotahtomesta ja palaneesta riihestä. Isonjaon asiakirjoissa v. 1807: ''Kiufvas Palo'', niitty.)
• Kitusuonsaarikko  + (Kitusuossa olevia pieniä suosaarikoita. (HM))
• Kotopelto (Kiusala)  + (Kiusalan talon lähin pelto.)
• Peräniittu (Korvensuu)  + (Kiveisen luoteispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Leonmäki (Lankkinen)  + (Kivelän itäpuolella sijaitseva mäki.)
• Ristimäki (Kalela)  + (Kivelän lohkotilan kansanomainen nimi.)
• Kylmänkivenloukassa (kivi)  + (Kivi Haavistonsuossa ja kiven ympärillä oleva niittu. (MR) Jokilan ulkopalstaa Karjalassa.)
• Kylmänkivenloukassa (niitty)  + (Kivi Haavistonsuossa ja kiven ympärillä oleva niittu. (MR) Jokilan ulkopalstaa Karjalassa.)
• Pirunkirkko  + (Kivi Ristenummella, kivi muistuttanut tuol … Kivi Ristenummella, kivi muistuttanut tuolia ja ollut merkillisen näköinen. Tietä oikaistaessa työnnetty pois paikoiltaan. Kiveen liittynyt uskomuksia piruista ja haltioista ja vanhojen naisihmisten suureksi kauhistukseksi jumalattomat pojanklopit käyttäneet kiveä kortinpeluupaikkana. (AN 80 v.)neet kiveä kortinpeluupaikkana. (AN 80 v.))
• Alttarivahankivi  + (Kivi, jolla tarinan mukaan oli joskus piis … Kivi, jolla tarinan mukaan oli joskus piispa saarnannut. Vanhimmat kyläläiset (Juva) muistavat, että heidän oli lapsena riisuttava kenkänsä kiven ohi kuljettaessa. Kivi on sijainnut lähellä Maansiltaa mutta on myöhemmin räjäytetty pois. ''siin täütüs sit piaksus sit pois otta. nīm paljo jalas satùsiva.'' (IK 1907)tta. nīm paljo jalas satùsiva.'' (IK 1907))
• Hernemaansuo  + (Kivijärven eteläpuolella sijaitseva ojitettu suo.)
• Kitinsuo  + (Kivijärven eteläpuolella sijaitseva pieni ojitettu suo. Vrt. Kitinnokka.)
• Juolaanniittu  + (Kivijärven eteläpuolella sijaitseva soistunut niitty.)
• Leonkallio (Kaskinen)  + (Kivijärven etelärannalla oleva kallio, jonka kerrotaan saaneen nimensä siitä, että Kaskisten kartanon Leo-niminen paimen olisi suden ajamana pudonnut kallion kohdalta Kivijärveen.)
• Kitinnokka  + (Kivijärven etelärannalla oleva kallioinen niemi. Sen eteläpuolella oleva suo on Kitinsuo eli Kitinnokansuo.)
• Palonkalliot  + (Kivijärven itäpuolella sijaitseva laaja kallioinen metsä.)
• Vähäniittu (Halso)  + (Kivijärven itäpuolella sijaitseva metsittynyt niitty.)
• Neualho  + (Kivijärven itäpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Neu Alhå'' (TMKA, Mynämäki 19²).)
• Leviäkallio  + (Kivijärven itärannalla oleva kallio, joka on laajempi kuin muut viereiset niemennokat.)