Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Palonkalliot  + (Kivijärven itäpuolella sijaitseva laaja kallioinen metsä.)
• Vähäniittu (Halso)  + (Kivijärven itäpuolella sijaitseva metsittynyt niitty.)
• Neualho  + (Kivijärven itäpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Neu Alhå'' (TMKA, Mynämäki 19²).)
• Leviäkallio  + (Kivijärven itärannalla oleva kallio, joka on laajempi kuin muut viereiset niemennokat.)
• Palosuo (Halso)  + (Kivijärven kaakkoispuolella sijaitseva pieni suo. Sen itäpuolella oleva kallioalue on Palokalliot.)
• Kairassuo (Kivikylä)  + (Kivijärven koillispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty ja suo. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Kaitasuo'' (TMKA, Mynämäki 24) ja vuoden 1788 karttaselitelmässä niitynnimi ''Kaidassuo'' (TMKA, Mynämäki 11).)
• Rajakallio (Halso)  + (Kivijärven luoteispuolella sijaitseva korkeahko mäki, jossa kulkee Mynämäen ja Vehmaan raja.)
• Kollanperänloukas  + (Kivijärven länsipään etelärannalla oleva lahdenpohjukka. Myös ''kollomperä(l)loukas''. Lahden kautta on Latilan myllystä kulkenut talvitie Kivikylään.)
• Kauniskankare  + (Kivijärven länsirannalla ollut pelto, joka on metsitetty.)
• Hepokulju (Halso)  + (Kivijärven pohjoispuolella sijainnut entinen niitty, joka nykyään on metsää. Metsän läpi virtaa oja.)
• Paskjärvi  + (Kivijärven pohjoispuolella sijainnut järvi, joka on kasvanut umpeen ja kuivunutkin.)
• Orko (Halso)  + (Kivijärven pohjoispuolella sijaitseva metsittynyt pelto.)
• Kinninperkko  + (Kivijärven pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, entinen niitty. Vuoden 1788 Ihalaisten kylän kartassa on mainittu ''Kinninperko'' (TMKA, Mynämäki 11) ja vuoden 1818 karttaselitelmässä ''Kinnarin perko'' (TMKA, Mynämäki 19²).)
• Isoalho (Halso)  + (Kivijärven pohjoispuolella sijaitseva viljelemätön pelto, entinen niitty.)
• Kiho  + (Kivijärven pohjoisspuolella sijaitseva pieni pelto, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kihå'' (TMKA, Mynämäki 19²). Lähellä Kihonlähde.)
• Uittimennokka  + (Kivijärven pojoisrannalla sijaitseva pieni niemennokka. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Uitimen Nijttu'' (TMKA, Mynämäki 6⁰). Vertaa Uitin.)
• Leinola  + (Kivikankareen vieressä sijaitseva tila, joka on huvilakäytössä.)
• Kivikari (Saari)  + (Kivikari muodostuu useista meren pinnasta esiinpistävistä kivennyppylöistä.)
• Soini (Valaskallio)  + (Kivikarin lohkotilan kansanomainen nimi asukkaiden mukaan.)
• Huuperin äijän naurismaa  + (Kivikko kallion päällä, kivet pieniä, pyöreitä ja sileitä. ''mnū äitin isä hūperi₍äijä naorismāsta ain juttu pit.'' (mnū = K. Ali-Haanperä n. 75 v., äidin isä = Kouhiloita).)
• Ritakankare  + (Kivikkoinen kumpu peltojen keskellä. Maanomistajan YH:n (1899) mukaan nimi johtuu paikalla olleista pyydyksistä. Vrt. läheisyydessä sijaitsee Matokankare.)
• Kivimaa (Lepistö)  + (Kivikkoinen metsä, joka kuuluu Juvan kylän Keskitalon tilaan. Maa on saanut nimensä siitä, että se on niin kivistä ja louhikkoista. ''siäl oŋ kivei.'' (ML 1929))
• Kaijunkallio (mäki)  + (Kivikkoinen metsämäki.)
• Ketunluola (Vallainen)  + (Kivikkoinen rinne Tuomolan lohkotilasta länteen. Alueella tiedetään olleen kettuja.)
• Laidun (yleisnimi)  + (Kivikkoista, huonoa maata,jota ei voi viljellä. Karjan laidunmaata. ''lehmät ajètti ain laitumel. -- lairunmā pistettiŋ kahte ossa ja toine osà süätetti ja osà kasvoi.'' (AM 1897).)

• Haanperä (Ihalainen)  + (Kivikylän rajalla sijaitseva vähäinen peltolohko.)

• Peenintie  + (Juvanmäestä lähtevä tie, joka vie Peenin peltojen kautta Raumantielle. Jotkut sanovat tietä Niuruntanhuaksi.)
• Kivitahdon (Palolainen)  + (Kivikylään johtavan tien itäpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kajanderinpaikka  + (Kivilän lohkotilan kansanomainen nimitys nykyisten omistajien vanhempien mukaan (katso myös Laihon Fanni). Käytetään joskus.)
• Suoniittu (Kaarleinen)  + (Kivilän lohkotilan pelto, ympärillä suota.)
• Kotopellot (Kaarleinen)  + (Kivilän lohkotilan ympärillä olevat pellot.)
• Lammenranta  + (Kivilän uusi nimi. Tunnetaan nykyisin Suomisena. (AP 1902))
• Pajalan Kivilä  + (Kivilästä eli Pajalasta usein käytetty nimitys)
• Huhtala (Palolainen)  + (Kivimäen lohkotilan Suotaan Huhtalasta tulleen amerikankävijän, viimeisen asukin mukainen nimi. Ollut tyhjillään muutaman vuoden, talo hajoamaisillaan.)
• Kotopelto (Palolainen)  + (Kivimäen lohkotilan eli Huhtalan Evartin pelto.)
• Kivimäki (Saari)  + (Kivimäki on rakennettu tontille, jossa ennen on ollut Hakalan torppa. Nimi on sepitetty vapaussodan jälkeen torppien itsenäistyessä.)
• Hollonmäki  + (Kivinen ja kallioinen metsäalue Juvan kylä … Kivinen ja kallioinen metsäalue Juvan kylän talojen Maijanniittujen reunassa. Louhikkoisessa mäessä on kasvanut paljon vadelmia ja vanhat kyläläiset muistavat, miten heidän on heinänteossa oltaessa käsketty sateen ajaksi Hollonmäkeen vadelmia poimimaan. (LK 1924)Hollonmäkeen vadelmia poimimaan. (LK 1924))
• Kivimäki (Nihattula)  + (Kivinen mäki Lehtolan tilaan vievässä tiessä. Mäki sijaitsee lähellä Pääralhonmäkeä.)
• Punaisenkivenmäki  + (Kivinen mäki Luhdantien molemmin puolin lähellä Kuokkion tiehaaraa. Nimensä mäki on saanut punertavasta kivestä, jota mäestä on louhittu. Mäestä käytetän myös nimeä Kärmeinenmäki. ''sīn‿o semmost punertava kivì louhittu. kärmei paljo'' (MR 1938).)
• Kärmeinenmäki  + (Kivinen mäki Luhdantien molemmin puolin lähellä Kuokkion tiehaaraa. Nimensä mäki on saanut siitä, että siellä on usein käärmeitä. Mäkeä sanotaan myös Punaisenkivenmäeksi. ''sīn‿o semmost punertava kivì louhittu. kärmei paljo'' (MR 1938).)
• Luoli (Lempiskallio)  + (Kivinen pelto Luhdantien ja Laajoen välissä. Luoli on mäkipelto. Pellon kohdalla Laajoessa ollut Luolinkoski.)
• Kiviniittu (asumus)  + (Kiviniitun reunassa ollut asumus.)
• Kivisilta (pelto)  + (Kivisillan viereinen pelto.)
• Lähdetahdon  + (Kiviskurkun itäpuolella sijaitseva peltolohko, jossa on ollut luonnonlähde.)
• Röyskä  + (Appellatiivi. 'Kivikko, louhikkoinen kivikko'.)
• Hirventaponnummi  + (Kivistä ja kallioista nummea, pientä, osin soistunutta metsää. Nummelle ukonilma tehnyt paljon pyykkiä: kiviä. Käsittää melko suuren alueen Mäyrinkorven ja Karjalankylän välillä, jota ei ole tavattu sanoa paljon miksikään. Ei yl. tunnettu. (AV))
• Piispanhaudat  + (Kivistä tehty pitkä patsas Munkkionlevolla, jolla sanotaan olleen piispojen levähdyspaikka matkalla Turusta Köyliöön päin ns. Piispa Henrikin tiellä tai Piispojenpolulla.)
• Voivaha (pelto)  + (Kivistön asuntoalueen pohjoissyrjässä sijaitseva suuri maakivi (siirtolohkare) ja sen lähellä oleva pelto. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu nimi ''Woivaha'' (TMKA, Mynämäki 63).)
• Voivaha (kivi)  + (Kivistön pohjoisosassa oleva iso siirtolohkarekallio. Nimen alkuperää ei tunneta.)
• Kivistönmäki  + (Kivistön rinnakkaisnimi.)
• Kallipelto  + (Kivistönmäen kaakkoispuolella sijaitseva kapea peltolohko.)