Selaaminen ominaisuuksittain
WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.
Luettelo tuloksista
- Kuivelankoski (Mynäjoki) + (Koski suurin piirtein entisen Kuivelan talon sijaintipaikan takana.)
- Koskenniska (Karkoinen) + (Koskinen kohta Mynäjoessa Karkoisten kylän pohjoisosassa.)
- Koskisen Urhon torppa + (Koskisen Urhon rinnakkaisnimi.)
- Kotopelto (Tallala) + (Koskisen lohkotilan kotipelto. Isojakoasiakirjojen mukaan nykyisestä Kotopellosta osa aikaisemmin ollut Wähä Tyrvuori ja Tyrvuoren Tahdon ja Iso Tyrvuori (ks. Tyrvuori).)
- Sipilä (Vehmalainen) + (Koskisen palstatilan virallinen nimi, ei käytössä.)
- Saanaantausta + (Koskivaarantaustan eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
- Viljalanoja + (Koskojanmäen pohjoispuolella on oja, jonka nykyinen nimi on Viljalanoja.)
- Suo (yleisnimi) + (Kostea maa metsässä. ''kahrellaisi soit on … Kostea maa metsässä. ''kahrellaisi soit on. vesìjättöpaikoi ja turvepohjassi, kuivāmal sātti soist hüviä viljelüsmait.'' (TV 1929). Esim. Mustassuo, Kairassuo. Yleisnimi vesiperäiselle maalle. Karjalan länsiosissa (Salavainen, Suojoki, Karppinen) antomyynipari ''sua'' : ''rahà'' (rahka). Itäosissa ''sua ~ rahka''. Alueen koko ei tunnu vaikuttavan.rahka''. Alueen koko ei tunnu vaikuttavan.)
- Saaren säpi + (Kostea merenrantaniitty, joka on vastikään merestä noussutta vesijättömaata, ks. Kuuston säpi. Alue on ollut Saaren kartanon omassa käytössä. Kauempana kartanosta on ollut torppareitten laidunaluetta.)
- Kotaladonlohko + (Kotaladon vuoroviljelylohkosta käytetty nimitys. Myös Kotaladonmaa.)
- Kotaladonmaa + (Kotaladosta usein käytetty nimitys. Myös Kotaladonlohko.)
- Kotoniittu (Kotiranta) + (Kotirannan lohkotilaan kuuluva entinen Laajoen rantaniitty, nykyinen pelto. Sijaitsee lähellä kotitilaa.)
- Isoniittu (Sairinen) + (Kotirannan lohkotilaan kuuluva entinen Laajoen rantaniitty - nykyinen peltoalue.)
- Kettonperä + (Kotirannan lohkotilaan kuuluva pellonosa. Sanan alkuosan merkitys epäselvä. Todentuntuinen selvitys viittasi, että keto päättyy siihen (murre taivuttaa ''ketò : kettō''); eräs haastateltava puhui jopa kettujahdista.)
- Kotopelto (Sairinen) + (Kotirannan lohkotilan kotipelto.)
- Haapametsä (Lepistö) + (Kotiteollisuuskoulun pohjoispuolella sijaitseva pieni metsä, jossa kasvaa haapoja.)
- Haanpelto (Harainen) + (Kotometsän koillispuolella on hāmpelto, jonka nykyisin omistaa MU.)
- Laitumenmetsä (Haijainen) + (Kotometsän pohjoisosa, jossa on Juuselan Laitumenmetsä ja Jaakkolan Laitumenmetsä. Alue ulottuu etelässä Rekolan taloon asti.)
- Haanlähde (Harainen) + (Kotometsässä oleva luonnonlähde, jossa juotettiin eläimiä. Metsän koillispuolella on hāmpelto (20/36 38), jonka nykyisin omistaa MU.)
- Kissankoski + (Kotopellon alapuolella (=eteläpuolella) Mynäjoessa oleva pieni koski.)
- Katajamäki + (Kotopellon eteläpuolella sijaitseva pieni viljelemätön metsäsaareke.)
- Riihenpelto (Munnuinen) + (Kotopellon eteläpäässä oleva pellonosa, jonka reunassa ennen on ollut riihi.)
- Suopelto (Tervoinen) + (Kotopellon itäpuolella sijainnut pelto, jonka maaperä on ollut suomaista. Pelto on jäänyt pois viljelyksestä.)
- Katavahaka (Huoli) + (Kotopellon ja Toukopellon välissä sijaitseva noin 7 hehtaarin suuruinen pelto.)
- Haka (Penttilä) + (Kotopellon koillispuolella sijaitseva metsä ja metsänreuna, jossa on vanhoja kellareita ja asumusten paikkoja.)
- Pellonmäki (Kivikylä) + (Kotopellon koillispuolella sijaitseva vähäinen metsämäki.)
- Lindblominmäki + (Kotopellon luoteispuolella sijaitseva mäki, jossa on ollut Lindblomin asunto.)
- Pellonperä (Munnuinen) + (Kotopellon länsipuolella sijaitseva metsä.)
- Notkonmäki + (Kotopellon länsipuolella sijaitseva mäki. Sen eteläpuolella on notkelma, jossa virtaa pieni oja. Ojan eteläpuolella pieni pelto on Notkonsarka.)
- Ojametäntahdon + (Kotopellon länsipuolella sijaitseva peltolohko, jonka läpi virtaa oja. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu ''Ojamätä gärdan'' (TMKA, Mynämäki 65).)
- Varsoja (Nihteinen) + (Kotopellon läpi virtaava ja Mynäjokeen laskeva oja.)
- Lähteenpelto (Valaskallio) + (Kotopellon pohjoispuolella oleva pieni peltolohko.)
- Riihenpelto (Neuvoinen) + (Kotopellon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
- Lukkaroja (alue) + (Kouhilan kantatalon maapalsta vasten Haankylän rajaa, usein Lukkarojanmaakunta.)
- Uusivainio (Vehmalainen) + (Kouhilan kantatalon peltoa, pohjoisosa Vainiosta, osa Lukkarojan alueesta. Nykyisin Haankylän Vainiotalon peltoa.)
- Joki-Kouhila (Lapila) + (Kouhilan kantatalon seuraajan virallinen nimitys. Tunnetaan kylässä nykyään Lapilana asukkaiden nimen mukaan (Lapilat).)
- Vainio (Vehmalainen) + (Kouhilan kantatalon, myöhemmin Haankylän Vainiotalon lohkotilan pelto. Pellon pohjoisosa Uusivainio Osa Lukkarojan aluetta.)
- Mäki-Kouhila + (Kouhilan kantatalosta v. 1912 erotettu lohkotila. Tila tunnetaan myös omistajien mukaan Seikolana. Samat henkilöt omistavat mys Ala-Rekolan lohkotilan maat.)
- Nenänpäännotko + (Kouhimäen kaakkoispuolella sijaitseva suopohjainen notko.)
- Ruoppa (Aakula) + (Metsittynyttä peltoa. On saanut nimensä todennäköisesti maaperästään. ''sīn‿o ollup peltto mut nüs semmost hülühaltto jǟnüp paikka.'' (PA 1950))
- Kuormuksenkoski + (Koulun paikkeilla Mynäjoessa oleva koski, jonka ylitse ennen johti kolmesta rinnakkaisesta hirrestä rakennettu kävelysilta. Katso Kuormus. Vuoden 1801 kartassa on mainittu ''Kormuxenpäran Peldo'' (TMKA, Mynämäki 3¹).)
- Vilola + (Kourun ja Kompuksen välillä sijaitseva kantatalo. Nimi on myös omistajien sukunimi. Vuoden 1792 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Vilola (TMKA, Mynämäki 3¹).)
- Matintahdon + (Kourun pohjoispuolella sijaitseva kapea ja pitkä peltolohko.)
- Filppuksenkankare + (Kovempi maasto Lahnalammensuon luoteislaidassa Kankariston ja Ravean Uudentalon peltojen välissä.)
- Alapäässä + (Koveraistenkäännön eteläpuoli. Vrt. Alapää ja Yläpäässä. Tarkastelupisteenä tällöin Laaksosen lohko. (IL))
- Yläpäässä + (Koveraistenkäännön pohjoispuoli. Laajoen itäpuolinen pelto erottuu myös Yläpäähän ja Koveraistenkäännön Alapäähän.)
- Koveraistenkäänteet + (Koveraistenkäännön rinnakkaisnimi.)
- Kraatari (yleisnimi) + (Kraatari eli ompelija. Sana kraatari laajalle levinnyt länsimurteissa.)
- Soukonketo + (Kraatarinkedon rinnakkaisnimi.)
- Pitkäorko (Vihtamäki) + (Krappalan mailla sijaitseva metsänotko.)
- Jokiahde + (Krappalan maista erotettu tila, joka sijaitsee Mynäjoen luoteisrannalla.)