Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Koveraistenkäänteet  + (Koveraistenkäännön rinnakkaisnimi.)
• Kraatari (yleisnimi)  + (Kraatari eli ompelija. Sana kraatari laajalle levinnyt länsimurteissa.)
• Soukonketo  + (Kraatarinkedon rinnakkaisnimi.)
• Pitkäorko (Vihtamäki)  + (Krappalan mailla sijaitseva metsänotko.)
• Jokiahde  + (Krappalan maista erotettu tila, joka sijaitsee Mynäjoen luoteisrannalla.)
• Ämmässuo (Vihtamäki)  + (Krappalan pohjoispuolella sijaitseva suo.)
• Linnanonni (peltotie)  + (Krappalasta Vihtamäen kylän tonttimaalle johtava peltotie.)
• Kropa (Seppälä)  + (Kropamaan rinnakkaisnimi.)
• Grindsund  + (Kruitsuntin peruskartassa oleva nimi.)
• Pere  + (Kruununpuustelli, sotilasvirkatalo, josta … Kruununpuustelli, sotilasvirkatalo, josta 1933 erotettu Viikinhaka, josta aik. talon torppa ja Latoniittu. 1936 muodostettu Peren kantatalo, jonka omistajasuku, Hämölät, hallinneet taloa ensin vuokraajina vuodesta 1898. Virallisesti Perhe, mikä ei käytössä.. Talosta nykyään yleistyvästi Hämölä. Asukkaat: ''hämölät''.leistyvästi Hämölä. Asukkaat: ''hämölät''.)
• Kivilänpelto  + (Kryssin koillispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kylänalusta (Neuvoinen)  + (Kryssin länsipuolella sijaitseva peltolohko.)
• Pihatontausta (Neuvoinen)  + (Kryssin pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Kotopelto (Kryssi)  + (Kryssin pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Aukonmäki  + (Kryssin pohjoispuolella sijaitsevä mäki, jonka rinnakkaisnimi on Isomäki. Vrt. sen länsipuolella on Aukonpelto.)
• Peltoniemi  + (Ks. Aavikonmaa.)
• Krunni  + ("vesilätäkkö")
• Paiju  + (Ks. Harakpaiju, Pahapaiju.)
• Pitkämäki (Hyyppä)  + (Ks. Hyypän Pitkämäki.)
• Ukkonen (Mäenkylä)  + (Ks. Järvelä.)
• Kallio (Lankkinen)  + (Ks. Kauppa)
• Nummi (yleisnimi)  + (Yleisnimi. Loivasti nousevaa santapohjaista maata (TV 1929))
• Kolmhaara  + (Ks. Kivikylän Kolmhaara)
• Kurkku  + (Ks. Kiviskurkku.)
• Koiranlähde  + (Ks. Koirankaivo.)

• Kukkamäki  + (Ks. Kukkametsä ja Muuntajanmäki.)

• Vähätupa (Pursila)  + (Ks. Mammantupa ja Pikkutupa)
• Päivölä (Haijainen)  + (Ks. Metsola)
• Kirkonkylä (Mietoinen)  + (Ks. Mietoisten kylä. Paikkakuntalaiset käyttävät nimeä Kirkonkylä; nimi Mietoisten kylästä puhuttaessa on virallisessa käytössä.)
• Riihentaustapelto (Uhlu)  + (Ks. Mäkienväli)
• Ranta (Vähäkylä)  + (Ks. Rannanpelto.)
• Riihenalusta  + (Ks. Riihenaluspelto ja Anttilan Riihenaluspelto.)
• Mattilan Riihenaluspelto  + (Ks. Riihenaluspelto.)
• Ripilohko  + (Ks. Ripiladonmaa)
• Saarenlahti  + (Ks. Saarenaukko)
• Rekooli  + (Ks. Stenberginrekooli.)
• Orkovakkisten kauppa  + (Ks. Uhlunkauppa)
• Ruohola (Tursunperä)  + (Nykyisin huvilana, omistussuhteet epäselvät.)
• Myllynummi  + (Kuivaa hiekkamaata, myös pelkästään Nummi. Nummella ollut kaksi myllyä: Kortmylly ja Tuulanterinmylly. Myllynummen ympäri kiertää Mynäjoki, jossa Myllykoski ja Myllysilta. Lähellä Myllysuo.)
• Nummi (Kalela)  + (Kuivaa hiekkamaata, varsinaisesti Myllynummi.)
• Pajakankar  + (Kuivaa ja mäkistä maata alunperin Talolan … Kuivaa ja mäkistä maata alunperin Talolan kantatalon, nykyisin Hakamaan alueella, Hakamaan Kotopellosta länteen. Vrt. Pelto- ja niittujako v. 1795: ''Paja och Kylän alustan Vainio''. NS: kankar = kuiva, hiekkainen mäennyppylä, kumpare. ''pajàkaŋkarem mä₍es o vissi ollu joskus muinam pajà, mnū aikanan sīn o ollu vasikhakà.'' (ST), mnū aikanan sīn o ollu vasikhakà.'' (ST))
• Jäävänpäännummi  + (Kuivaa kallioista ja hiekkaista mäntymetsää. Kartassa virheellisesti Jääränpäännummi. (Kangassalo, VM).)
• Halikonrahka  + (Kuivaa suota Mynäjärven ja Koirassaarensuon välissä. Jatkuu Yläneen puolelle (AH).)
• Majarinrahka  + (Kuivahko suoalue Pojasuon reunoilla. Vanhat käyttävät. Rahka = muuraimia kasvava suo (MN 83 v.). Vrt. Majasuo (ks. Maija).)
• Rahka  + (Muuraimia kasvava suo (MN 83 v.).)
• Isokuivakoski  + (Kuivakosken pellon alkuperäinen nimi. Katso myös Vähäkuivakoski.)
• Niittuhaka (Ihalainen)  + (Kuivaneen Lammin itäpuolella oleva metsä, entinen niitty.)
• Lammi (Perpoinen)  + (Kuivaneen Paskjärven itäpuolella sijainnut lampi, joka myös on kasvanut umpeen. Suoperäisen metsän nimi on Lamminniittu.)
• Kuivelankoski (Mynäjoki)  + (Koski suurin piirtein entisen Kuivelan talon sijaintipaikan takana.)
• Ridannummi  + (Kuivempi ja korkeampi maasto suoalueella, jolla kallioita: ''riðanummenkalli₍oi''. Ridannummella ei muisteta pidetyn pyydyksiä, ritoja: paremmin niitä pelloilla pidettiin. (HM, SK, KS). Kartassa virheellisesti Ritanummi.)
• Lähteennummi  + (Kuivempi ja kovempi maasto suoseudun keskellä, nummella kallioita. Nimi luonnonlähteestä, jossa hyvä ja kylmä vesi: suoheinänniittäjien ja metsurien juomapaikka.)