Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Kukolan kylän kohdalla oleva maantiensilta.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →


    

Luettelo tuloksista

  • Ranta (Vähäkylä)  + (Ks. Rannanpelto.)
  • Riihenalusta  + (Ks. Riihenaluspelto ja Anttilan Riihenaluspelto.)
  • Mattilan Riihenaluspelto  + (Ks. Riihenaluspelto.)
  • Ripilohko  + (Ks. Ripiladonmaa)
  • Saarenlahti  + (Ks. Saarenaukko)
  • Rekooli  + (Ks. Stenberginrekooli.)
  • Orkovakkisten kauppa  + (Ks. Uhlunkauppa)
  • Ruohola (Tursunperä)  + (Nykyisin huvilana, omistussuhteet epäselvät.)
  • Myllynummi  + (Kuivaa hiekkamaata, myös pelkästään Nummi. Nummella ollut kaksi myllyä: Kortmylly ja Tuulanterinmylly. Myllynummen ympäri kiertää Mynäjoki, jossa Myllykoski ja Myllysilta. Lähellä Myllysuo.)
  • Nummi (Kalela)  + (Kuivaa hiekkamaata, varsinaisesti Myllynummi.)
  • Pajakankar  + (Kuivaa ja mäkistä maata alunperin Talolan Kuivaa ja mäkistä maata alunperin Talolan kantatalon, nykyisin Hakamaan alueella, Hakamaan Kotopellosta länteen. Vrt. Pelto- ja niittujako v. 1795: ''Paja och Kylän alustan Vainio''. NS: kankar = kuiva, hiekkainen mäennyppylä, kumpare. ''pajàkaŋkarem mä₍es o vissi ollu joskus muinam pajà, mnū aikanan sīn o ollu vasikhakà.'' (ST), mnū aikanan sīn o ollu vasikhakà.'' (ST))
  • Jäävänpäännummi  + (Kuivaa kallioista ja hiekkaista mäntymetsää. Kartassa virheellisesti Jääränpäännummi. (Kangassalo, VM).)
  • Halikonrahka  + (Kuivaa suota Mynäjärven ja Koirassaarensuon välissä. Jatkuu Yläneen puolelle (AH).)
  • Majarinrahka  + (Kuivahko suoalue Pojasuon reunoilla. Vanhat käyttävät. Rahka = muuraimia kasvava suo (MN 83 v.). Vrt. Majasuo (ks. Maija).)
  • Rahka  + (Muuraimia kasvava suo (MN 83 v.).)
  • Isokuivakoski  + (Kuivakosken pellon alkuperäinen nimi. Katso myös Vähäkuivakoski.)
  • Niittuhaka (Ihalainen)  + (Kuivaneen Lammin itäpuolella oleva metsä, entinen niitty.)
  • Lammi (Perpoinen)  + (Kuivaneen Paskjärven itäpuolella sijainnut lampi, joka myös on kasvanut umpeen. Suoperäisen metsän nimi on Lamminniittu.)
  • Kuivelankoski (Mynäjoki)  + (Koski suurin piirtein entisen Kuivelan talon sijaintipaikan takana.)
  • Ridannummi  + (Kuivempi ja korkeampi maasto suoalueella, jolla kallioita: ''riðanummenkalli<sub>(</sub>oi''. Ridannummella ei muisteta pidetyn pyydyksiä, ritoja: paremmin niitä pelloilla pidettiin. (HM, SK, KS). Kartassa virheellisesti Ritanummi.)
  • Lähteennummi  + (Kuivempi ja kovempi maasto suoseudun keskellä, nummella kallioita. Nimi luonnonlähteestä, jossa hyvä ja kylmä vesi: suoheinänniittäjien ja metsurien juomapaikka.)
  • Valkkamanjärvi  + (Kuivunut järvi, jonka rannalla on ollut VaKuivunut järvi, jonka rannalla on ollut Valkkama-niminen torppa (se on hävinnyt kauan sitten). Järven pohjoispuolella on Valkkamansuo ja luoteispuolella Valkkamanmäki. Peruskarttaan nimet on merkitty virheellisesti Valkkama-määritteisiksi. Vuoden 1796 Munttisten kylän karttaselitelmässä on mainittu järven nimi ''Atujerfwi Träsk'' ja sen viereen on merkitty ''Järvenmäki'' (TMKA, Mynämäki 40).rkitty ''Järvenmäki'' (TMKA, Mynämäki 40).)
  • Maalialho  + (Kujonvuoren lounaispuolella sijaitseva pelto. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Malisalho'' (TMKA, Mynämäki 39¹).)
  • Humalisto (Korvensuu)  + (Kukken pohjoispuolella sijaitseva metsä, entinen niittypelto. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Humaliston sarka'' (TMKA, Mynämäki 25). Vrt. Suorsalan puolella on sama nimi.)
  • Linnavuori (Vallainen)  + (Kukkula, jonka laella mm. kiveen kiinnitettyjä esihistoriallisia rautarenkaita. / Ämmänojan itäpuolella sijaitseva korkea mäki.)
  • Kukolansilta  + (Kukolan kylän kohdalla oleva maantiensilta.)
  • Kukolankoski  + (Kukolansillan paikkeilla joessa oleva koski. Vrt. Koskenlahti.)
  • Kukonalhonmäki  + (Kukonalhon itäpuolella sijaitseva mäki, jonka kautta maantie on ennen kulkenut.)
  • Kankaristonpelto (Valtola)  + (Kukonkallion länsipuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1785 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Kangaristopeldo'' (TMKA, Mynämäki 72²).)
  • Kukonkallio (kulmakunta)  + (Kulmakunta, joka nykyisin lasketaan ValtolKulmakunta, joka nykyisin lasketaan Valtolan kylään kuuluvaksi, mutta mainitaan erillisenä kylänä vuoden 1654 maakirjassa (TMKA) muodossa ''Kuonkallio'' ja Lizeliuksen kirjanpidossa (Mynämäen seurakunnan kirkkoherranvirasto, Andreas Lizeliuksen Waiwaishoito warojen tilit ) vuodelta 1763 muodossa ''Kukoinkallio''.) vuodelta 1763 muodossa ''Kukoinkallio''.)
  • Haka (Kivikylän Vuorenpää)  + (Kukontahtomen lounaispuolella sijaitseva pieni metsittynyt pelto, entinen metsälaidun. Sen vieressä oleva lähde on Haanlähde.)
  • Päivärinta (Munnuinen)  + (Kukonvuoren eteläpuolella oleva tila, joka v. 1911 on erotettu Munnusten Nukin maasta. Tilan kansanomainen rinnakkaisnimi on Rantala omistajan sukunimen mukaan.)
  • Kuokkamaa (Munnuinen)  + (Kukonvuoren eteläpuolella sijaitseva pelto, joka on raivattu hiljakkoin.)
  • Hjurtinvuori  + (Kukonvuoren kaakkoispuolella sijaitseva metsämäki.)
  • Hietinperkko  + (Kukonvuoren pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niityn nimi Hjetin perko (Palolaisten kylässä, TMKA, Mynämäki 51).)
  • Killankulju  + (Kulju Mynäjoessa lähellä Killanrantaa.)
  • Kulju  + (Yleisnimi. Joen syvä kohta.)
  • Kleemolan Kulju  + (Kuljun itäpuoli. Kleemolan Kuljun itä- ja pohjoisosa on ''kuljuŋkalli₍o nīt''. Lännessä Jaakolan Kulju.)
  • Jaakolan Kulju  + (Kuljun länsipuoli. Jaakolan Kuljun länsiosa on ''kuljuhakà''. Idässä Kleemolan Kulju.)
  • Alinentie  + (Kulkee Kaukurlan metsän eteläreunaa. Myös lyhyempi variantti ''alistiä'' mahdollinen. Tie kulkee Ylisentien alapuolella.)
  • Kekosmaa  + (Kullanpuiston eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kekosmaa'' (TMKA, Mynämäki 24).)
  • Kullanpääntorppa  + (Kullanpään pellon paikalla oleva torppa, jKullanpään pellon paikalla oleva torppa, joka alunperin sijaitsi Rekolan talon pihalla, mutta isonjaon aikana siirrettiin kylän pohjoisosaan. Siirtämisen syyksi kyläläiset sanoivat sen, että Rekolan isäntäväki ei halunnut pitää torppaa pihallaan rumentamassa ja siksi he siirsivät rakennuksen niin kauaksi kuin mahdollista kylän laitaan.in kauaksi kuin mahdollista kylän laitaan.)
  • Kullanpäänkrunni  + (Kullanpäästä "kivenheitto" Sukoisiin päin on ''kullampǟŋkrunni''. Katso ''krunni''.)
  • Kullanpuisto  + (Peltoalue, joka kuuluu samaan Kullassuon aPeltoalue, joka kuuluu samaan Kullassuon alueeseen, joka jatkuu Juvan kylän puolella. ''juval sanòtaŋ kullassua mut kivìküläs on kullampuisto.'' (LP 1912). Jotkut nimittävät Kullassuontietä myös ''kullampuistontiäksi''. ''mūtamitte mait sil nimel.'' (LP 1912).. ''mūtamitte mait sil nimel.'' (LP 1912).)
  • Kullassuontie  + (Kullassuon peltoihin vievä tie, joka alkaa Juvanmäestä. Katso myös Kullassuonveräjä.)
  • Kullassuonoja  + (Kullassuon peltojen halki kulkeva oja. Se lähtee Kullassuon pellosta ja laskee Laajokeen.)
  • Sannassuo  + (Kullassuon pohjoispuolella sijaitseva suo. Sen itäsyrjällä olevasta harjusta on kaivettu soraa.)
  • Kullassuonveräjä  + (Kullassuontiessä joskus ollut veräjä lähellä Kullassuon peltoja estämässä karjan pääsyä pois laitumelta.)
  • Loukas (yleisnimi)  + (Loukas on pellon nurkka, kulmapelto, jonka kahdella sivulla kulkee tie siten, että se näyttää muodostavan kulman. Esim. Hyrystenloukas Honkalan paikannimistössä.)
  • Lahdenkulma  + (Kulmakunta (''~lahti"); käytöstä jäänyt nimitys (nykyisin Makkaralenkki). Tämä nimi on peruskartassa v. 1968.)
  • Makkaralenkki  + (Melko laaja alue Haijaisten kylän pohjoispMelko laaja alue Haijaisten kylän pohjoispuolella. Siihen kuuluvat mm. Kauvainen, Hiivola ja Telkinmäki. Puhutaan myös Lenkinkulmasta tai käytetään nimeä ''makkarleŋkinkülä''. Nimen sanotaan johtuvan siitä, että Lenkintie muistuttaa muodoltaan makkaralenkkiä ja tie kulkee koko alueen halki.ralenkkiä ja tie kulkee koko alueen halki.)