Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Myllynummi  + (Kuivaa hiekkamaata, myös pelkästään Nummi. Nummella ollut kaksi myllyä: Kortmylly ja Tuulanterinmylly. Myllynummen ympäri kiertää Mynäjoki, jossa Myllykoski ja Myllysilta. Lähellä Myllysuo.)
• Nummi (Kalela)  + (Kuivaa hiekkamaata, varsinaisesti Myllynummi.)
• Pajakankar  + (Kuivaa ja mäkistä maata alunperin Talolan … Kuivaa ja mäkistä maata alunperin Talolan kantatalon, nykyisin Hakamaan alueella, Hakamaan Kotopellosta länteen. Vrt. Pelto- ja niittujako v. 1795: ''Paja och Kylän alustan Vainio''. NS: kankar = kuiva, hiekkainen mäennyppylä, kumpare. ''pajàkaŋkarem mä₍es o vissi ollu joskus muinam pajà, mnū aikanan sīn o ollu vasikhakà.'' (ST), mnū aikanan sīn o ollu vasikhakà.'' (ST))
• Jäävänpäännummi  + (Kuivaa kallioista ja hiekkaista mäntymetsää. Kartassa virheellisesti Jääränpäännummi. (Kangassalo, VM).)
• Halikonrahka  + (Kuivaa suota Mynäjärven ja Koirassaarensuon välissä. Jatkuu Yläneen puolelle (AH).)
• Majarinrahka  + (Kuivahko suoalue Pojasuon reunoilla. Vanhat käyttävät. Rahka = muuraimia kasvava suo (MN 83 v.). Vrt. Majasuo (ks. Maija).)
• Rahka  + (Muuraimia kasvava suo (MN 83 v.).)
• Isokuivakoski  + (Kuivakosken pellon alkuperäinen nimi. Katso myös Vähäkuivakoski.)
• Niittuhaka (Ihalainen)  + (Kuivaneen Lammin itäpuolella oleva metsä, entinen niitty.)
• Lammi (Perpoinen)  + (Kuivaneen Paskjärven itäpuolella sijainnut lampi, joka myös on kasvanut umpeen. Suoperäisen metsän nimi on Lamminniittu.)
• Kuivelankoski (Mynäjoki)  + (Koski suurin piirtein entisen Kuivelan talon sijaintipaikan takana.)
• Ridannummi  + (Kuivempi ja korkeampi maasto suoalueella, jolla kallioita: ''riðanummenkalli₍oi''. Ridannummella ei muisteta pidetyn pyydyksiä, ritoja: paremmin niitä pelloilla pidettiin. (HM, SK, KS). Kartassa virheellisesti Ritanummi.)
• Lähteennummi  + (Kuivempi ja kovempi maasto suoseudun keskellä, nummella kallioita. Nimi luonnonlähteestä, jossa hyvä ja kylmä vesi: suoheinänniittäjien ja metsurien juomapaikka.)
• Valkkamanjärvi  + (Kuivunut järvi, jonka rannalla on ollut Va … Kuivunut järvi, jonka rannalla on ollut Valkkama-niminen torppa (se on hävinnyt kauan sitten). Järven pohjoispuolella on Valkkamansuo ja luoteispuolella Valkkamanmäki. Peruskarttaan nimet on merkitty virheellisesti Valkkama-määritteisiksi. Vuoden 1796 Munttisten kylän karttaselitelmässä on mainittu järven nimi ''Atujerfwi Träsk'' ja sen viereen on merkitty ''Järvenmäki'' (TMKA, Mynämäki 40).rkitty ''Järvenmäki'' (TMKA, Mynämäki 40).)
• Maalialho  + (Kujonvuoren lounaispuolella sijaitseva pelto. Vuoden 1788 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Malisalho'' (TMKA, Mynämäki 39¹).)
• Humalisto (Korvensuu)  + (Kukken pohjoispuolella sijaitseva metsä, entinen niittypelto. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Humaliston sarka'' (TMKA, Mynämäki 25). Vrt. Suorsalan puolella on sama nimi.)
• Linnavuori (Vallainen)  + (Kukkula, jonka laella mm. kiveen kiinnitettyjä esihistoriallisia rautarenkaita. / Ämmänojan itäpuolella sijaitseva korkea mäki.)
• Kukolansilta  + (Kukolan kylän kohdalla oleva maantiensilta.)
• Kukolankoski  + (Kukolansillan paikkeilla joessa oleva koski. Vrt. Koskenlahti.)
• Kukonalhonmäki  + (Kukonalhon itäpuolella sijaitseva mäki, jonka kautta maantie on ennen kulkenut.)
• Kankaristonpelto (Valtola)  + (Kukonkallion länsipuolella sijaitseva peltolohko. Vuoden 1785 karttaselitelmässä on mainittu pellonnimi ''Kangaristopeldo'' (TMKA, Mynämäki 72²).)
• Kukonkallio (kulmakunta)  + (Kulmakunta, joka nykyisin lasketaan Valtol … Kulmakunta, joka nykyisin lasketaan Valtolan kylään kuuluvaksi, mutta mainitaan erillisenä kylänä vuoden 1654 maakirjassa (TMKA) muodossa ''Kuonkallio'' ja Lizeliuksen kirjanpidossa (Mynämäen seurakunnan kirkkoherranvirasto, Andreas Lizeliuksen Waiwaishoito warojen tilit ) vuodelta 1763 muodossa ''Kukoinkallio''.) vuodelta 1763 muodossa ''Kukoinkallio''.)
• Haka (Kivikylän Vuorenpää)  + (Kukontahtomen lounaispuolella sijaitseva pieni metsittynyt pelto, entinen metsälaidun. Sen vieressä oleva lähde on Haanlähde.)
• Päivärinta (Munnuinen)  + (Kukonvuoren eteläpuolella oleva tila, joka v. 1911 on erotettu Munnusten Nukin maasta. Tilan kansanomainen rinnakkaisnimi on Rantala omistajan sukunimen mukaan.)
• Kuokkamaa (Munnuinen)  + (Kukonvuoren eteläpuolella sijaitseva pelto, joka on raivattu hiljakkoin.)

• Hjurtinvuori  + (Kukonvuoren kaakkoispuolella sijaitseva metsämäki.)

• Hietinperkko  + (Kukonvuoren pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1801 karttaselitelmässä on mainittu niityn nimi Hjetin perko (Palolaisten kylässä, TMKA, Mynämäki 51).)
• Killankulju  + (Kulju Mynäjoessa lähellä Killanrantaa.)
• Kulju  + (Yleisnimi. Joen syvä kohta.)
• Kleemolan Kulju  + (Kuljun itäpuoli. Kleemolan Kuljun itä- ja pohjoisosa on ''kuljuŋkalli₍o nīt''. Lännessä Jaakolan Kulju.)
• Jaakolan Kulju  + (Kuljun länsipuoli. Jaakolan Kuljun länsiosa on ''kuljuhakà''. Idässä Kleemolan Kulju.)
• Alinentie  + (Kulkee Kaukurlan metsän eteläreunaa. Myös lyhyempi variantti ''alistiä'' mahdollinen. Tie kulkee Ylisentien alapuolella.)
• Kekosmaa  + (Kullanpuiston eteläpuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1764 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kekosmaa'' (TMKA, Mynämäki 24).)
• Kullanpääntorppa  + (Kullanpään pellon paikalla oleva torppa, j … Kullanpään pellon paikalla oleva torppa, joka alunperin sijaitsi Rekolan talon pihalla, mutta isonjaon aikana siirrettiin kylän pohjoisosaan. Siirtämisen syyksi kyläläiset sanoivat sen, että Rekolan isäntäväki ei halunnut pitää torppaa pihallaan rumentamassa ja siksi he siirsivät rakennuksen niin kauaksi kuin mahdollista kylän laitaan.in kauaksi kuin mahdollista kylän laitaan.)
• Kullanpäänkrunni  + (Kullanpäästä "kivenheitto" Sukoisiin päin on ''kullampǟŋkrunni''. Katso ''krunni''.)
• Kullanpuisto  + (Peltoalue, joka kuuluu samaan Kullassuon a … Peltoalue, joka kuuluu samaan Kullassuon alueeseen, joka jatkuu Juvan kylän puolella. ''juval sanòtaŋ kullassua mut kivìküläs on kullampuisto.'' (LP 1912). Jotkut nimittävät Kullassuontietä myös ''kullampuistontiäksi''. ''mūtamitte mait sil nimel.'' (LP 1912).. ''mūtamitte mait sil nimel.'' (LP 1912).)
• Kullassuontie  + (Kullassuon peltoihin vievä tie, joka alkaa Juvanmäestä. Katso myös Kullassuonveräjä.)
• Kullassuonoja  + (Kullassuon peltojen halki kulkeva oja. Se lähtee Kullassuon pellosta ja laskee Laajokeen.)
• Sannassuo  + (Kullassuon pohjoispuolella sijaitseva suo. Sen itäsyrjällä olevasta harjusta on kaivettu soraa.)
• Kullassuonveräjä  + (Kullassuontiessä joskus ollut veräjä lähellä Kullassuon peltoja estämässä karjan pääsyä pois laitumelta.)
• Loukas (yleisnimi)  + (Loukas on pellon nurkka, kulmapelto, jonka kahdella sivulla kulkee tie siten, että se näyttää muodostavan kulman. Esim. Hyrystenloukas Honkalan paikannimistössä.)
• Lahdenkulma  + (Kulmakunta (''~lahti"); käytöstä jäänyt nimitys (nykyisin Makkaralenkki). Tämä nimi on peruskartassa v. 1968.)
• Makkaralenkki  + (Melko laaja alue Haijaisten kylän pohjoisp … Melko laaja alue Haijaisten kylän pohjoispuolella. Siihen kuuluvat mm. Kauvainen, Hiivola ja Telkinmäki. Puhutaan myös Lenkinkulmasta tai käytetään nimeä ''makkarleŋkinkülä''. Nimen sanotaan johtuvan siitä, että Lenkintie muistuttaa muodoltaan makkaralenkkiä ja tie kulkee koko alueen halki.ralenkkiä ja tie kulkee koko alueen halki.)
• Hierteensuunkulma  + (Kulmakunta Kalelassa, käsittää Kivelän, He … Kulmakunta Kalelassa, käsittää Kivelän, Heikkilän, Vuorelan ja Haijaisten lohkotilojen talonympäriset alueet, jotka Mynäjoen varsilla: nimi saattanut tulla siitä, että joki mutkainen ja kuohuva (vrt. Ristikoski, Oivankoski, Vuorelankoski) näillä seuduin. (EK)koski, Vuorelankoski) näillä seuduin. (EK))
• Toma  + (Kulmakunta Karjalan ja Laitilan rajalla Karjalan Laajoen kylän ja Hinnerjoen Vaalijoen välissä. Karjalasta Välinen ja Laiho kuuluvat Tomaan.)
• Lausti  + (Kulmakunta Karjalan pohjoisosassa, ei enää yleisessä käytössä. Kulmakunta mielletään Suontaustankylään. Katso myös Laustinlevo, Laustinsuo, Laustinrahka.)
• Vähä-Karjala  + (Kulmakunta Karjalassa käsittää alueen Lemm … Kulmakunta Karjalassa käsittää alueen Lemminristeyksestä vanhaan Mietoisten Saaren kartanon Jokelan torppaan, mikä toisaalta voidaan lukea Mynämäen Lemmin kulmakuntaankin Pääasiassa Uudentalon (=Varjosen), Vuorelan, Kesälän, Laaksosten, Ruoholan, Metsämäen, Ristimäen, Jaakolan, Lehtisen eli Korkan sis. Sen sijaan Mynämäen Laavaisten Vuorenpää, Lujalan Kankaristo ja Mynämäen Raimelan Koivisto eivät kuulu vanhastaan, ja nyk. alueella asuvien mukaan, Vähään-Karjalaan, pitäjällä myös nämä katsotaan ko. kulmakuntaan: sij. maaston ja tiestön kannalta yhtenäisellä alueella, sen itäkulma. Vanhastaan nämä olleet kuitenkin Karjalankylää. Nimitys n. 30 vuotta vanha (OK), aikaisemmin Vellinkikorpi, mikä halveeraava ja vähänkarjalaisten muistista häipynyt. Vähän-Karjalan mäntyä kasvavaa ylämaata verrattu jokilaaksossa olevaan varsinaiseen Karjalaan, nykyisin Karjalankylä seutu ollut köyhää, pellot pieniä ja vähäisiä. Asukkaat: ''vähä̀ŋkarjalalaise'' (ei yl. käyt. = ''asù vähä̀skarjalas'').' (ei yl. käyt. = ''asù vähä̀skarjalas'').)
• Mäyri  + (Kulmakunta Karjalassa, Karjalan luoteiskul … Kulmakunta Karjalassa, Karjalan luoteiskulmassa Karjalankylän pohjoispuolella, alue suurimmaksi osaksi Mynämäen kunnan metsäulkopalstaa Karjalassa. Käsittää Valtosen, Laihon, Hongiston ja Mäkilän lohkotilojen alueet. Hieman pejoratiivinen, vertaa Suutilantaka, Suontaka, Salavaistentaka. Ei enää yleisesti käytössä. ''tulèvat tualt mäüriŋkorvest'' käytössä. ''tulèvat tualt mäüriŋkorvest'')
• Ruohanttee  + (Kulmakunta Karppisten yksinäisessä, tavall … Kulmakunta Karppisten yksinäisessä, tavallisesti mukaan luetaan myös Karjalan Kaarleisten ja Tammiston alueet pohjoispuolelta. Ruohanttee ollut Karppisten niittua, jossa laiunnettu lehmiä ja jonne päässyt vain huonoa polkua pitkin. Ruohantteella ollut paljon pieniä latomaita, joilla kaikilla ollut nimensä. Karppisten pappa (isäntänä 1870-luvulta 1920-luvulle) piti Ruohantteella aina heinähuutokauppoja, ja heinät myytiin ladoittain, joten nimet käytössä vielä 1900-luvun alussa. Karppisten yksinäisen pohjoisin lohko, nimi on saattanut tarkoittaa huonosti kasvanutta luonnonheinämaata. Alkumuodoksi ajateltu ''ruahanne'', ei tunneta käytöstä kuitenkaan. Esim. postiosoitteessa nimen taivutuksessa muunpaikkakuntalaisilla jatkuvasti hankaluuksia. Esim. Ruohanteen metsätie pro Ruohanttee... Vrt Ravean Kahnattee ja Salavaisten Poronttee.Ravean Kahnattee ja Salavaisten Poronttee.)
• Lauttanpää (kulmakunta)  + (Kulmakunta Laajoen kahden puolen. Joen yli … Kulmakunta Laajoen kahden puolen. Joen yli on vielä 1900-luvun ensimmäisellä kymmenellä kulkenut lautta; vuoden 1910 paikkeilla on samalle paikalle valmistunut Lauttanpääänsilta. Muutamat - hyvää murretta puhuvat - käyttävät asua ''lautamʙǟ'' (geminaatallista jopa pidetään uudempana ja kirjakielen mukaisena!).tään uudempana ja kirjakielen mukaisena!).)
• Hepolanmäki (kulmakunta)  + (Kulmakunta Lemmillä (ks. Mynämäki, Lemmettylä), jatkuu Laitilan puolelle: käsittää Metsämäen lohkotilan ja samalla aukealla olevat laitilalaiset talot. AV.)