Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Ruohanttee  + (Kulmakunta Karppisten yksinäisessä, tavall … Kulmakunta Karppisten yksinäisessä, tavallisesti mukaan luetaan myös Karjalan Kaarleisten ja Tammiston alueet pohjoispuolelta. Ruohanttee ollut Karppisten niittua, jossa laiunnettu lehmiä ja jonne päässyt vain huonoa polkua pitkin. Ruohantteella ollut paljon pieniä latomaita, joilla kaikilla ollut nimensä. Karppisten pappa (isäntänä 1870-luvulta 1920-luvulle) piti Ruohantteella aina heinähuutokauppoja, ja heinät myytiin ladoittain, joten nimet käytössä vielä 1900-luvun alussa. Karppisten yksinäisen pohjoisin lohko, nimi on saattanut tarkoittaa huonosti kasvanutta luonnonheinämaata. Alkumuodoksi ajateltu ''ruahanne'', ei tunneta käytöstä kuitenkaan. Esim. postiosoitteessa nimen taivutuksessa muunpaikkakuntalaisilla jatkuvasti hankaluuksia. Esim. Ruohanteen metsätie pro Ruohanttee... Vrt Ravean Kahnattee ja Salavaisten Poronttee.Ravean Kahnattee ja Salavaisten Poronttee.)
• Lauttanpää (kulmakunta)  + (Kulmakunta Laajoen kahden puolen. Joen yli … Kulmakunta Laajoen kahden puolen. Joen yli on vielä 1900-luvun ensimmäisellä kymmenellä kulkenut lautta; vuoden 1910 paikkeilla on samalle paikalle valmistunut Lauttanpääänsilta. Muutamat - hyvää murretta puhuvat - käyttävät asua ''lautamʙǟ'' (geminaatallista jopa pidetään uudempana ja kirjakielen mukaisena!).tään uudempana ja kirjakielen mukaisena!).)
• Hepolanmäki (kulmakunta)  + (Kulmakunta Lemmillä (ks. Mynämäki, Lemmettylä), jatkuu Laitilan puolelle: käsittää Metsämäen lohkotilan ja samalla aukealla olevat laitilalaiset talot. AV.)
• Luhta (kulmakunta)  + (Kulmakunta Lemmin ja Kuokkion kulmakuntien … Kulmakunta Lemmin ja Kuokkion kulmakuntien välissä. Luhta ei ole virallinen kylä, vaan se koostuu kirkonkylän kylien takamaista. Alueella ei ole yhtään varsinaista päätaloa, vaan kaikki ovat tiloja, jotka ovat alunperin olleet kirkonkylän talojen , kartanoiden ja yksinäistalojen torppia. Jotkut ovat myös varsin uusia pika-asutustiloja. Tilat ovat tavallisesti hankkineet myöhemmin lisämaita ja tilojen maat ovatkin useiden virallisten kylien alueilla. Luhdan kulmakunnan halki kulkee ''luhrantiä'' 110406: 26/49 4.alki kulkee ''luhrantiä'' 110406: 26/49 4.)
• Lemmi  + (Laitilan rajan vieressä oleva kyläkunta, j … Laitilan rajan vieressä oleva kyläkunta, joka ennen on ollut eri kylien takaniittymaata. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi Lemmi (TMKA, Mynämäki 14). Turun-Rauman maantieltä haarautuva ja Lemmille johtava tie on ''lemmintiä''. Lemmiltä alkava ja Laajokeen laskeva oja on ''lemmi₍oja'' (113304: 50-51/42-40, 104406: 51/39-38). Vrt. Kuiva-Lemmi.2-40, 104406: 51/39-38). Vrt. Kuiva-Lemmi.)
• Poronttee  + (Kulmakunta Salavaisissa (Vrt. Kylä, Toisel … Kulmakunta Salavaisissa (Vrt. Kylä, Toisellapuolellajokea, Salavaistentakana). Aikaisemmin Talolalla, Hemmilällä, Anttilalla ja Lassilalla jokaisella ollut oma Porontteensa: ''talòlamporòntte'', ''hemmilämporòntte'', ''lasslamporòntte'' ja ''antimporòntte'' (2 viimeistä edelleen käytössä). Nykyisin alueella Hemmilän ja Niemisen lohkotilat: alue on siin Laajoen etelä- eikä pohjoispuolella, kuten kartassa virheellisesti on. Asiakirjoissa Porontti (Isojaon täydennys v. 1905). Kulmakunta läheisessä kanssakäymisessä Mynämäen Lemmin kylään (esim. koulu) ekä sitä aina osata edes Karjalaan ajatella.ä sitä aina osata edes Karjalaan ajatella.)
• Iso-Suojoki  + (Kulmakunta Suojoen kylässä, käsittää kylän kantatalojen alueen, rajana Vähään-Suojokeen Matomäki. Usein pelkästään Suojoki ja Vähä-Suojoki.)
• Vaivaistenlääni  + (Kulmakunta Suojoen kylässä, käsittää suuri … Kulmakunta Suojoen kylässä, käsittää suurin piirtein Reunasien, Kaskisten ja Lehtisten, alueellisesti myös Metsolan lohkotilojen alueet. ''hentun pappa s‿tä ain vaivastelǟniks sanòs, ko si₍äl alvari hūtava ja surkki₍a elä̀mä pitä̀vä'' (VO 70 v.). Kulmakunnan asukkaat ''vaivastelǟniläise'', ovat köyhiä, riiteleviä, viinankeittäjiä, salametsästäjiä jms. Nimitys yleistynyt ja tunnettu.täjiä jms. Nimitys yleistynyt ja tunnettu.)
• Vähä-Suojoki  + (Kulmakunta Suojoen kylässä, muodostunut Ison-Suojoen kantatalojen torpista. Vertaa Iso-Suojoki, johon rajana on Matomäki.)
• Lenkki  + (Kulmakunta, "täydellisenä" Makkarlenkki. Asukkaat ''leŋɢilaise''. Siltä johtaa kirkolle Lenkintie.)
• Salavaistentakana  + (Kulmakunta, johon kuuluu Karjalan Heikkilä … Kulmakunta, johon kuuluu Karjalan Heikkilä ja Koivisto ja Mietoisten kunnan Heikkilän, Koiviston ja Kaukurlan alueita eli Suomisen, Päivärinnan ja Saarisen lohkotilojen alueet, mitkä yleensä katsotaan kuuluviksi Salavaisiin (esim. kouluasiat, kirkonkirjat, ei Saarinen). (Vrt. Poronttee, Toisellapuolenjokea, Kylä). ''mek käütti eilä salàistentakàn küläs. he ovà salàvaistentakka, siält metämpuskist.''và salàvaistentakka, siält metämpuskist.'')
• Jokisivu  + (Kulmakunta, johon kuuluvat Laajoen varren kylistä Juva, Kivikylä, Halso, Karjakoski ja Ihalainen. Jokivarren kylissä asuvat ovat ''jokìsiwùlaissi''. ''tämä tiä menè jokìsiwù läpittes.'' (KM 1913).)
• Kukonkallio (kulmakunta)  + (Kulmakunta, joka nykyisin lasketaan Valtol … Kulmakunta, joka nykyisin lasketaan Valtolan kylään kuuluvaksi, mutta mainitaan erillisenä kylänä vuoden 1654 maakirjassa (TMKA) muodossa ''Kuonkallio'' ja Lizeliuksen kirjanpidossa (Mynämäen seurakunnan kirkkoherranvirasto, Andreas Lizeliuksen Waiwaishoito warojen tilit ) vuodelta 1763 muodossa ''Kukoinkallio''.) vuodelta 1763 muodossa ''Kukoinkallio''.)
• Kuokkio (kulmakunta)  + (Kulmakunta, joka on syntynyt, kun Kuokkion niitylle on perustettu uusia asumuksia 1900-luvun alussa.)
• Maaherranlääni  + (Kulmakunta, jolla viiden pitäjän maata: Ka … Kulmakunta, jolla viiden pitäjän maata: Karjalaa, Mynämäkeä, Laitilaa sekä Mietoisten ja Kalannin ulkopalsta-alueita. Ns. Lemmin alueen pohjoiskulma, sisältää myös Karjalan Salavaisten Porontteen. Maaherranlääni melko myöhään 1900-luvun alussa ja myöhemmin asutettu; hajanaista ja pirstoutunutta. Leikkisä. Vertaa Hepolanmäki, myös osin kuuluu tähän. ''se o māherralǟn ko o nī munè pitèjä māt ollu ni se jo tuntu silt.''unè pitèjä māt ollu ni se jo tuntu silt.'')
• Kulmala (Saari)  + (Kulmala on ollut Saaren torppareiden laajan laidunalueen kulmassa. Nimi on vanha. Isonjaon kartta 1889-90: Kulmala.)
• Kulmalansilta  + (Kulmalaan johtavalla tiellä Mynäjoen ylitse rakennettu silta. Sillan paikkeilla on Kulmalankoski.)
• Sillantahdon (Tervoinen)  + (Kulmalaan johtavan sillan itärannalla sijainnut pelto, joka on metsittynyt.)
• Kotopelto (Tervoinen)  + (Kulmalan eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Riihipelto (Tervoinen)  + (Kulmalan eteläpuolella sijaitseva pieni peltolohko.)
• Pikkutahdon (Tervoinen)  + (Kulmalan itäpuolella sijaitseva metsittynyt pieni pelto.)
• Rantala (Tervoinen)  + (Kulmalan lähellä sijainnut entinen torppa, joka on hävinnyt.)
• Vuotila (Kukola)  + (Kulmalan pohjoispuolella sijainnut hävinnyt asumus.)
• Uotila (Kukola)  + (Kulmalan pohjoispuolella sijainnut hävinnyt asumus.)
• Kulmala (pelto Halsossa)  + (Kulmalan talon entisen tonttimaan ja Laajoen välissä oleva peltolohko.)

• Anttila (Halso)  + (Kulmalan talon vanha nimi.)

• Kulmala (torppa Tervoisissa)  + (Kulmalan tilan edeltäjänä ollut Tervosten torppa.)
• Kulmalanpelto  + (Kulmalanmaan rinnakkaisnimi.)
• Kulmalankoski  + (Kulmalansillan paikkeilla oleva pieni koski Mynäjoessa.)
• Kultalanloukas  + (Kultalaan kuulunut pikku pelto. Nimi on ollut käytössä näihin asti.)
• Rajaoja  + (Kumiruonan ja Pyhärannan rajana oleva luonnonoja. Alkaa Vehmaan puolelta, laskee mereen. Myös Varsaoja.)
• Uusitahdon (Suutila)  + (Kumpulan lohkotilan pieni pelto, vertaa eteläp. Karjalankylän Ali-Mattilalla samanniminen pelto.)
• Rauvola (yksinäinen)  + (Kun Rauvolan kylän kaksi taloa, Ylistalo j … Kun Rauvolan kylän kaksi taloa, Ylistalo ja Alistalo liitettiin yhteen Ylistalon isäntäväen kuoltua, muodostui Rauvolan yksinäistila, jonka nykyisin omistaa kunnallisneuvos Sune Suominen. Talon on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1788. Talo sijaitsee Riihimäen vieressä, sen länsipuolella ja talosta Kurinantielle johtaa Rauvolantie. talosta Kurinantielle johtaa Rauvolantie.)
• Kuuston säpi  + (Kun vesi vielä peitti Kuuston ja Topon säpien muodostaman laajan vesijättömaa-alueen, olivat Kuustonniemi ja Topoluoto saarina; tulva-aikoina vesi voi vieläkin erottaa ne mantereesta. Kuuston säpi on Kuuston niemen ja mantereen välissä.)
• Kuneistenmetsä (Karjala)  + (Kuneisten yksinäisen metsää ulkopalstalla Karjalassa, minne osa siirretty v. 1935. Kuneisilla torppa Karjalassa: Lehtilä. Valtion metsää.)
• Mäkitalonraja  + (Kuningkorven pellon osa. Muut ovat Antinraja, Pihatontakana ja Jokiranta.)
• Antinraja  + (Kuningkorven pellon osa. Muut ovat Mäkitalonraja, Pihatontakana ja Jokiranta.)
• Pihatontakana  + (Kuningkorven pellon osa. Muut ovat Mäkitalonraja, Antinraja ja Jokiranta.)
• Jokiranta (Salavainen)  + (Kuningkorven pellon osa. Muut ovat Mäkitalonraja, Antinraja ja Pihatontakana.)
• Kuninkaanmetsä  + (Kuninkaisten kantatalon metsää Karjalassa. Vanhempien käyttämä.)
• Kunnantie  + (Kunnan ylläpitämä maantie. Rinnakkaisnimiä Kurinantie ja Kurinankylätie.)
• Nousiainen  + (Kunta. Asukkaat: ''noustelaise'', köllinimeltään ''nouste surè'')
• Tahdon (Munnuinen)  + (Kuokkamaan eteläpuolella sijaitseva hyvin pieni peltolohko.)
• Matomäki (Vihtamäki)  + (Kuokkamaan länsipuolella Verasten talon lohkossa oleva pieni mäki.)
• Kotopelto (Kuokkio)  + (Kuokkion eteläpuolella sijaitseva lähipelto.)
• Pirkonniittu  + (Pelto, jonka virallinen nimi on Pirkonniitty, mutta josta käytetään nimeä Kellarinmäentaustanpelto. Satunnaisesti joku on joskus käyttänyt pellosta nimeä Pirkonniittu. ''joskus nurmise viljo oŋ küsünü et‿oŋk mei₍äm pirkonīttu viljelükses.'' (RS 1946).)
• Kellarintausta (Lankkinen)  + (Kuokkion itäpuolella sijaitseva pelto, jonka rinnakkaisnimi on Pirkonniittu.)
• Äijänporras (kulmakunta)  + (Kuokkion kulmakunnan halventavansävyinen n … Kuokkion kulmakunnan halventavansävyinen nimitys, jota varsinkin karjalalaiset ovat käyttäneet. Nimityksen arvellaan liittyvän siihen, että alueen maat ovat muiden kylien takamaita. Asukkaista käytetään nimeä ''äijämporttālaise''. ''karjalalaise o sanònuk kokò kuakkiolaissi äijämporttālaisiks.'' (RS 1946).kiolaissi äijämporttālaisiks.'' (RS 1946).)
• Karhulanlähde  + (Kuokkion länsipuolella sijaitseva lähde.)
• Navetantausta (Lankkinen)  + (Kuokkion pohjoispuolella sijaitseva hyvin pieni pelto.)
• Kotometsä (Kuokkio)  + (Kuokkion tilan metsää, joka on saanut nimensä sijainnistaan tilan rakennusten välittömässä läheisyydessä.)