Selaaminen ominaisuuksittain

WirmoWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden KO arvona on Kylä. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

⧼showingresults⧽

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →

    

Luettelo tuloksista

  • Kuormus (Sikilä)  + (Kuulunut Sikilän maihin. Nimen alkuperää ei tiedetä.)
  • Alapelto (Lankkinen)  + (Kuulutuskallion eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
  • Tupalato  + (Kuulutuskallion kaakkoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
  • Hyyrönniittu  + (Kuulutuskallion luoteispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty.)
  • Heponummenkulma  + (Kuuluu nyk. Suontaustankylän luoteiskulmaan, johon kuuluu mm. Takalan lohkotilan alue. Ei käytetä enää. (VM).)
  • Lempinen (Kuusela)  + (Kuuselan nykyinen kansanomainen nimi omistajan sukunimen mukaan. (Tila on alkuaan ollut Lempisen emännän äidin paikka.))
  • Välipelto (Kintikkala)  + (Kuuselan pelto Kuuselan ja Katteluksen tien väliin jäävällä alueella. Nimi on nnettu sijainnin perusteella. ''välìpelloks se‿o‿ajatelluk ku se‿o sīn välìs.'' (KK 1927))
  • Koivula (Kintikkala)  + (Kuuselan perikunnan hallussa oleva, Kuuselasta 1900-luvun puolivälissä lohkaistu talo. Sijaitsee heti Katteluksentien alkupäässä, ensimmäinen talon tie oikealla puolella Kattelukseen päin mennessä. Saanut nimensä pihalla kasvavista suurista koivuista.)
  • Tikka  + (Kuusiston aikaisempi nimitys.)
  • Aaltonen (Pahikkala)  + (Kuusiston kansanomainen rinnakkaisnimi omistajan sukunimen mukaan.)
  • Kauppila (Kuusivaara)  + (Kuusivaaran tilan nimi omistajan sukunimen mukaan.)
  • Kuuskankareenmetsä  + (Kuuskankareenmäen mukaan mäessä kasvavalle puustolle annettu nimi.)
  • Nummilanmäki  + (Kuuskorven eteläpuolella sijaitseva kallioinen mäki.)
  • Pietostenoja  + (Kuuskorven kaakkoispolella sijaitseva pelto, entinen niitty ja suo, jonka läpi virtaa oja. Vuoden 1792 karttaselitelmäsä on mainittu niitynnimi ''Pietosten oja'' (TMKA, Mynämäki 26).)
  • Palokylän ärinen Wainjo  + (Kuuskorven pelto isonjaon asiakirjoissa v. 1801. Palokylän suunnalla talosta, nykyisin Riihentauspelto.)
  • Palokallio (Kurina)  + (Kuuskorven pohjoispuolella sijaitseva kallioinen metsä. Maasto on palanut v. 1921, jonka jälkeen nimeä on ruvettu käyttämään.)
  • Hirvikallio (Kurina)  + (Kuuskorven pohjoispuolella sijaitseva kallioinen mäki.)
  • Mäkitalo (Ruonkallio)  + (Kuuskosken lohkotilan kansanomainen nimi asukkaiden mukaan. (VL))
  • Niitunpelto (Ruonkallio)  + (Kuuskosken lohkotilan pelto, aikaisemmin niittua.)
  • Kuokkamaa (Ruonkallio)  + (Kuuskosken lohkotilan pelto, itse jälkeenpäin kuokittu.)
  • Uudenriihenpelto  + (Kuuskosken lohkotilan pelto, johon tehty uusi riihi, vertaa Vanhanriihenpelto.)
  • Vanhanriihenpelto  + (Kuuskosken lohkotilan pelto, jossa ollut tilan vanhempi riihi, vertaa Uudenriihenpelto.)
  • Kuuston perä  + (Kuuston niemen eteläinen kärki. Nimitys Kuuston perä saatu kartasta. Kansa käyttää nimeä Puiso. Isojanon kartta 1889-90: Kuuston perä.)
  • Puiso  + (Kuuston niemen eteläinen kärki. Puisossa on mäennyppylä ja metsää. Rinnakkaisnimi Puisonnokka. Isojaon kartassa 1889-90 nimi Kuuston perä. Vuoden 1891 kartta: Puusto.)
  • Kuustonmaa  + (Kuuston niemen rinnakkaisnimi.)
  • Kuustonluoto  + (Kuuston niemen rinnakkaisnimi.)
  • Kuusto (Saari)  + (Kuuston torppa on Kuusto-nimisessä niemess … Kuuston torppa on Kuusto-nimisessä niemessä. Vanhan Kuusto-nimen sijaan on torpan viralliseksi nimeksi otettu uusi, pitempi muoto Kuusisto, joka on samalla sukunimi. ''se o kūstost kotòsi.'' Mietoisten kirkontilit: Kuusto 1782, Mietoisten kirkonkirjat: Kuusto 1783-94, Kuuståå Torp 1811-16, Kuustoo 1816-22, Kuusto Torp 1867-77, Kuusto ~ Kuusisto 1878-87, Kuusisto 1888-97.usto ~ Kuusisto 1878-87, Kuusisto 1888-97.)
  • Kuustonlahti  + (Kuustonlahti on Kuuston niemen ja mantereen välissä.)
  • Kuustonnokka  + (Kuustonnokka on Kuusto-nimisen niemen ulommaisin kallioinen kärki.)
  • Hangassuo  + (Iso suoalue, joka käsittää kartan Hangassuon lisäksi Langonsuon alueen. Ihmiset eivät tunnu käyttävän Langonsuo-nimeä, vaan koko suoaluetta nimitetään Hangassuoksi. "hankassual. salàvaistelaisil oŋ kaikil siäl mettä." (OS 1924))
  • Lujala (kylä)  + (Kylä (vanha yksinäistalo), joka sijaitsee Laajoen itärannalla ja joka vanhastaan on kuulunut samaan jakokuntaan Myllykylän kanssa.)
  • Kivikylä  + (Kylä, joka sijaitsee Laajoen varrella Juvan ja Ihalaisten välissä. Nimen sanotaan johtuvan siitä, että kylän pellot ovat olleet kovin kivisiä.)
  • Haka (kylä)  + (Kylä Karjalan eteläosassa Vehmalaisten ja … Kylä Karjalan eteläosassa Vehmalaisten ja Kalelan kylien välillä. Virallinen nimi 1900-luvun alkuun Haka, nykyään Haankylä. Kylän alue hajanainen: ydinalue (2,4 34-35: 49), kylän pohjoispuolella suoalueita, Mynämäen puolella Alhon maakunta, itäpuolella Kalelan rajalla Pietveto. Haka ollut pitkään "sukkela korppi", jossa paljon merkkejä petoeläimistä, menninkäisistä, taikauskosta. Kylässä neljä kantataloa: Eilu, Mattila, Knuutila ja Väärikkälä. Näitä taloja ja niiden asukkaiden luonnetta kuvaa klupujen (pellavan loukutus) äänet, klupujen kertoma pätee talojen nykyisyyteenkin. Klupujen äänet kuuluivat mäeltä mäelle Vehmalaisten ääriseltä rajalta Kalelan rajalle: "eiluŋ kalliol eiluŋ klupù sanòsiva: "jönkkis (?) pussi, jönkkis pussi" . matlaŋ klupù sanòsiva: "paljo väkki, pikki (=pitkin) mäkki, paljo väkki, pikki mäkki" (= väkirikas edelleen, laajenee toisista taloista). "knūtlaŋ klupù sanòsiva: "hiuka väkki, heikoi nekki, hiuka väkki, heikoi nekki" (=sukupuuttoon kuolemassa, myytävänä). "vǟkkäriŋ (=Väärikkälä) klupù sanòsiva: "sin tän, herà jähtü, sin tän herà jähtü" (=hätäisyyttään eivät ehtineet tehdä kunnolla, juoppoja, talo hävinnyt). "ülisvǟkkäriŋ (=Vesala) klupù sanòsiva: "koppup (=laarit) puhtaks, koppup puhtaks". (OM 95-v.) Rimsu luetaan nopeasti, kiihtyvällä vauhdilla, käsittämättömästi. Pilkkanimitys kyläläisistä Vasikat, ollut käytössä Haankylän ja Vehmalaisten välisissä kylätappeluissa. Isojakokartat v. 1792: Haga med H<sup>mn</sup>perä (Haanperän yks. Haankylän itäpuolella).t;/sup>perä (Haanperän yks. Haankylän itäpuolella).)
  • Haankylä  + (Kylä Karjalan eteläosassa. Alk. Haka, 1900-luvun alussa viralliseksi nimeksi Haankylä, huom. itäpuolella Haanperän yksinäinen. / Kylä)
  • Suojoki (kylä)  + (Kylä Karjalan eteläosassa. Kylässä kolme k … Kylä Karjalan eteläosassa. Kylässä kolme kantataloa: Henttu, Ollila ja Lassila. Kylän alue hajanainen ja kylän sisällä Mynämäen ja Mietoisten ulkopalstoja, joiden alueista ne, joita karjalalaiset asuttavat tai viljelevät tavallisesti luetaan Suojoen kylään, kuten Tiuvainen ja Suojoen alueella olevat Mynämäen Huolin alueet, osaksi Mietoisten Hietamäen alueet. Joidenkin ulkopalstojen asukkaat kuten Sydänperän Järvelän katsotaan suojokilaisiksi, mutta joidenkin ulkopalstojen asukkaatkin, maiden lisäksi, katsotaan ei mihinkään karjalalaiseen kylään kuuluviksi. Vanhemmille rajat selvemmät, ja erottelevat ulkopalstojen nimien mukaan esim. Ravean Sankari, mutta nuorempien mielestä Sankarit ovat suojokilaisia. Joskus luetaan Tallalan yksinäinen Suojoen kylään. Tallala, kuten Karppisten yksinäinen, läheisessä yhteydessä Suojokeen. Nämä alueet Karjalan keskellä, Karjalan ydinaluetta, jota toisinaan sanotaan Kirkonpiiriksi, rinnakkaisia Kalela, Laajoki ja Karjalankylä: kylien alueet käsitetään silloin virallista laajemmiksi ja jos kirkon seudulta lähdetään länteen, mennään ''karjala(ŋkülä)päi'', pohjoiseen ''lājolpäi'' ja itään ''kalèlapäi''. Suojoen, Tallan ja Karppisten yhtenäisyyttä kuvaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa hallinneista isännistä tunnettu ja isäntiä luonnehtiva rimpsu: ''taivas o sinìne, sanò Oskar Reunane, jumàlaut, sanò Karppine, semsto, sanò Henttu, ei mittä sanómist ol, sanò Olla, nī jūr, sanò Talla.'' (VO). Kylän kulmakuntia ovat Iso-Suojoki, joka Matomäestä etelään varsinaisten kantatalojen alue, Vähä-Suojoki, Matomäestä Suojoentietä eteenpäin luoteeseen, ja Vaivaistenlääni. Kaikki käytössä.seen, ja Vaivaistenlääni. Kaikki käytössä.)
  • Vehmalainen  +
  • Kalela  +
  • Vuoluinen  + (Kylä Karjalan kaakkoiskulmassa. Kylässä kantatalot Henttula ja Räsä eli Rantala. Usein yhdistetään Kalelan kylään. Asukkaat: ''vualostelaise''.)
  • Salavainen  + (Kylä Karjalan kunnan lounaiskolkassa. Eris … Kylä Karjalan kunnan lounaiskolkassa. Eristynyt, hiljainen kylä, asukasluku pienenee koko ajan eikä uusi asukkaita ole tullut vuosikymmeniin. Kylässä neljä kantataloa, joista 1900-luvulla lohkaistu neljä lohkotilaa ja tupia, tontteja. Salavaisiin ajatellaan kuuluviksi myös Jutilan, Karhulan, Heikkilän ja Koiviston yksinäistalot, Vuotilan lohkotila Tallalasta, ja muiden kuntien Salavaisten lähellä olevat ulkopalstat. Salavainen jakaantuu kulmakuntiin: Kylä, Toisellapuolenjokea, Poronttee, Salavaistentakana. Yleisesti tunnetaan tarina kylän alusta (os. tod.pohjaa): kylän ensimmäisen talon perusti Pässi-kalastaja (ks. Pässi), joka noussut ennen kalaisaa Laajokea, ja muut kolme taloa Pässin pojat Hemmi, Lassi ja Antti (ks. Hemmilä, Lassila, Anttila). Salavaisissa on Ruotsin vallan aikaan ylläpidetty ruotusotilaita (esim. isojakoasiakirjoissa toistuvat maininnat: andelen i Torpan soldate åkrar; muistitieto: S. Talola 79 v.) ja näiden sotilastorpista ovat useat nykyiset lohkotilat saaneet alkunsa. Kylässä on vieläkin jäänteitä monien tupien sijaintipaikoista, ''pohjat‿tehti kiveist ja pistetti multta suojama enneŋko troslaattioi ol.'': kivimuodostumia jäljellä. Seuraavia tupia ja sotilastorppia muisti S. Talola: ''salperi ol täsä lähel. suamise kohral ol lunten, se o muistet ko, lunteni poik luk papìks ja papì veljempoik, suamine, kävè küläs miäste vāttei rēramas. lintemanil ol sūtarintorp sārise kohral. nōrlunt ol küläsep, asùs tual hīvolam mās ju₍arlan takan ja käve ain keväsi fültei ja vikattei trēramas. nītmä₍e isä ol jossa anttilam pualel ja, rūselevistaki olen kūllu.'' Karjalan kappelin ja seurakunnan kirkonkirjoissa mainitaan edellisen nimisiä itsellisiä, renkejä, palvelijoita jne. esim.: Sahlberg soldattorp, s. 1791 Nousis; Lindeman, suutari s. 1833; Rosenlöf s. 1819, Niittumaa s. 1808. (ks. Gröndahlinkönsä, Palomäki, Kuivela, Toivontupa). Asukkaat ''salavaistelaise''.Toivontupa). Asukkaat ''salavaistelaise''.)
  • Laajoki (kylä)  + (Kylä Karjalan pohjoisosassa, asukkaat ''lājokìlaise''.)
  • Raimela (ulkopalsta)  + (Kylä Karjalassa, alkuaan Mynämäen Raimelan ulkopalstaa Karjalassa. Kuuluu Suontaustankylään.)
  • Karjakoski (Karjala)  + (Kylä Karjalassa. Vanhaa Mynämäen Karjakosk … Kylä Karjalassa. Vanhaa Mynämäen Karjakosken talojen ulkopalstaa Karjalassa, jonne siirretty 1935. Palstalla Lehtisen, Jaakolan, Ristimäen, Laaksosen, Ruoholan ja Metsämäen lohkotilat. Nimi ainakin paikallisessa käytössä, ei yleisessä. Kuuluu Vähään-Karjalaan, Vellinkikorpeen. Kuuluu Vähään-Karjalaan, Vellinkikorpeen.)
  • Juva  + (Kylä Kivikylän ja Raumantien välissä. Kylä … Kylä Kivikylän ja Raumantien välissä. Kylän aluetta on myös Lemmin kulmakunnan takana oleva Sulajoen metsä- ja peltoalue. Juvan kylä käsitetään usein Kivikyläksi, mutta se on kuitenkin virallisesti oma kylänsä. Kyläläiset käyttävät usein pidempää ilmaisua ''juvaŋkülä : juvaŋküläs'', jottei nimi sekaantuisi Juvan pitäjään. Juvan kylä kuuluu laajempaa alueeseen, Jokisivuun, johon kuuluu muitakin jokivarsikyliä. Katso myös ''juvaŋkosk'', ''juvàsilt'' ja ''juvàmäki'' eli ''juvàristeüs'' ja ''juvàmäeristeüs''.eli ''juvàristeüs'' ja ''juvàmäeristeüs''.)
  • Juvankylä  + (Kylä Kivikylän ja Raumantien välissä. Kylä … Kylä Kivikylän ja Raumantien välissä. Kylän aluetta on myös Lemmin kulmakunnan takana oleva Sulajoen metsä- ja peltoalue. Juvan kylä käsitetään usein Kivikyläksi, mutta se on kuitenkin virallisesti oma kylänsä. Kyläläiset käyttävät usein pidempää ilmaisua ''juvaŋkülä'', jottei nimi sekaantuisi Juvan pitäjään.', jottei nimi sekaantuisi Juvan pitäjään.)
  • Ranta-Valkeinen  + (Kylä Mietoisissa (vrt. Orko-Vakkinen), kylällä ulkopalsta Mynämäen ja Karjalan itäisellä etelärajalla (4 38-40: 48-45).)
  • Hietamäki (kylä)  +
  • Pyhäranta (kylä)  + (Kylä Mietoisissa, jossa vanhastaan ollut Pyhärannan yksinäistalo.)
  • Ruonkallio (Karjala)  + (Kylä Mietoisissa, kylällä ulkopalsta Karjalassa (2 40-41: 52-50). Ulkopalstasta osa siirretty Karjalaan (ks. Perkkon torppa, Lehtoranta). Ulkopalsta-alue luetaan yleensä Karjalan Kalelan kylään.)
  • Kaulakko  + (Kylä Mietoisissa, kylällä ulkopalsta Karjalan ja Mynämäen rajoilla, joka metsää ja suota, usein sanotaan Mietoislaistenmetsiä.)
  • Runoinen (kylä)  + (Kylä Mietoisissa, kylällä ulkopalsta Karjalan etelärajalla (4 36-37: 46-47), palstalla Vähä-kylän torppa, nykyisin lohkotila.)
Noudettu kohteesta ”https://wiki.wirmo-seura.fi/wirmowiki/index.php?title=Toiminnot:SearchByProperty/:KO/Kylä”