Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Laavainen (yksinäinen)  + (Kylä tai pikemmin yksinäistalo. Vuoden 1807 karttaselitelmässä on mainittu ''Lavais Frelse hemman'', talo, ja ''Lavaisten Nijttu'', niitty (TMKA, Mynämäki 29).)
• Laavainen (kylä)  + (Kylä tai pikemmin yksinäistalo. Vuoden 1807 karttaselitelmässä on mainittu ''Lavais Frelse hemman'', talo, ja ''Lavaisten Nijttu'', niitty (TMKA, Mynämäki 29).)
• Pahikkala (kylä)  + (Kylä, entinen yksinäistalo, joka on aikanaan kuulunut Halsson kylän kanssa samaan jakokuntaan. Vuoden 1820 karttaselitelmässä on mainittu talonnimi Pahikala (TMKA, Mynämäki 6⁰).)
• Karjakoski (kylä)  + (Kylä, joka sijaitsee Laajoen pohjoispuolella, jonka tonttimaa on sijainnut Karjakosken kosken länsipuolella. Kylä on siis nimetty kosken mukaan.)
• Kivikylä  + (Kylä, joka sijaitsee Laajoen varrella Juvan ja Ihalaisten välissä. Nimen sanotaan johtuvan siitä, että kylän pellot ovat olleet kovin kivisiä.)
• Vihava (kylä)  + (Kylä, joka sijaitsee Mynäjoen pohjoisrannalla ja joka käsittää vain yhden talon. varhemmin kuulemma on käytetty myös nimen rinnakkaismuotoa ''ihava''.)
• Rahkola (kylä)  + (Kylä, joka sijaitsee Palolaisten koillispuolella. Alkuaan siihen on luettu kaksi taloa Juhola ja Mattila. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu kylännimi Rahkola (TMKA, Mynämäki 58).)
• Kaarlenen  + (Kylä, joka sijaitsee Vallasten länsipuolella. Kylän vanha tonttimaa on ollut nykyisen Mattilan paikkeilla.)
• Katavainen  + (Kylä, joka sijaitseen Kustavintien varrell … Kylä, joka sijaitseen Kustavintien varrella Valaskalliosta ja Kaukurlasta etelään päin. Rajoittuu lännessä Saaren kylän maihin. Asukkaat ''katavaistelaiset'' (harv.). Kylässä asui 1600-luvulla Katavaisten Heikki (OL 1924, Perälä 1963, 140). Vanhoissa arkistolähteissä kylästä on käytetty myös nimi Rantasaari ja Seppälä (Kauko-Vainio 1993, 75). Katavainen muodostuu Pohjolan ja Merilän kantataloista.odostuu Pohjolan ja Merilän kantataloista.)
• Maunula (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 35-36/64).)
• Perpoinen  + (Kylä, jonka kansanomainen nimi on Pärpösi.)
• Ruotsinmäki  + (Kylä, jonka kansanomainen nimi on Ruotimäki.)
• Munnusi  + (Kylä, jonka maarekisteriin merkitty nimi on Munnuinen (sitä ei käytetä).)
• Keijanen (kylä)  + (Kylä, jonka maarekisteriin merkitty nimi on Keijainen. Vuoden 1795 karttaselitelmässä on mainittu kylännimi ''Käijas'' (TMKA, Mynämäki 27).)
• Vähäkylä (kylä)  + (Kylä, jonka muodostaa Vähäkylän yksinäistalo.)
• Ketelinen  + (Kylä, jonka nimeksi maarekisteriin on merkitty epäkansanomaisesti Kettelinen. / Kylä Karjalassa. Virallinen nimi Kettelinen, 1700-luvun asiakirjoissa ''Kettelis by''. Asukkaat ''ketèlisteläise''.)
• Häntlä  + (Kylä, jonka nimeksi maarekisteriin on merkitty Häntilä (jota ei käytetä). Kylän lounaispuolella on ''häntlämmäki'' eli ''häntlänsepämmäki'' ja maantiessä ''häntlävvǟräüs''.)
• Värräsi  + (Kylä, jonka nimeksi maarekisteriin on merkitty Värräinen.)
• Lempiskallio (kylä)  + (Kylä, jonka tonttimaa ennen on ollut Lempiskallion mäessä, mutta jonka talot ovat hävinneet, kun maat on yhdistetty Kalleisten kartanoon. Aikanaan kylässä on ollut kolme taloa Ketola, Julla ja Kolla.)
• Liuskallio (kylä)  + (Kylä, jonka tonttimaa on sijainnut Liuskallion kalliolla. Kylän ovat joskus polttaneet venäläiset sotamiehet.)
• Mustila  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 34-36/62-61).)
• Ruotimäki  + (Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut K … Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut Kotiteollisuuskoulun pohjoispuolella olevalla kumpareella. Kylän virallinen nimi on Ruotsinmäki, jota kuitenkin pidettiin vieraan. Asukkaat ''ruatimäkiläiset''. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu nimet Ruotzinmäki ja Ruotzin Kangare (TMKA, Mynämäki 60), vuoden 1801 kartassa Ruotzinmäki Frälse Hemman (TMKA, Mynämäki 60), vuoden 1694 verotuskartassa Rottmäki (TMKA, Mynämäki 33⁰). Nimen arveltiin johtuvan siitä, että joskus ihmiset olisivat koonneet puolustuslinjoja kylässä olevaan mäkeen.t puolustuslinjoja kylässä olevaan mäkeen.)
• Korvensuu  + (Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut jyrkän Laajoen mutkan kaakkoispuolella. Kylän tilukset suuntautuvat pohjoiseen Laajoen pohjoispuolelle. Asukkaat ''korvesūlaiset''. / Kylä Mynämäessä, Kylän läpi tulee Laajoki suuresta metsästä.)
• Tiuvanen  + (Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut Mynäjoen pohjoisrannalla. Kylä on lähes täysin hävinnyt, kun talot ovat joutuneet omakotiasutuksen alle. Rekisterinimi on Tiuvainen.)
• Vihtamäki  + (Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut n … Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut nykyisten Rekola, Pusalan ja Raikon talojen kohdalla. Kylä on palanut joskus 1800-luvun alussa, jolloin osa taloista on siirretty etäämmälle. Vuoden 1687 Majalaisten tonttikartassa on merkitty naapurikylän nimi Wicktemäkis (TMKA, Mynämäki 36¹).län nimi Wicktemäkis (TMKA, Mynämäki 36¹).)

• Pursla  + (Kylä, jonka virallinen nimi on Pursila.)

• Nukkila  + (Kylä, jossa vanhastaan on ollut kaksi taloa Mattila ja Anttila. Vanha kylän tonttimaa on ollut Mattilan kohdalla. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu kylännimi Nuckila (TMKA, Mynämäki 48).)
• Keijasi  + (Kylä, jossa vanhastaan on ollut kaksi taloa: Mattila ja Anttila.)
• Kaukurla  + (Kylä Mietoisten kunnassa suurin piirtein n … Kylä Mietoisten kunnassa suurin piirtein nyk. Lauttapään ja Pyhen kylien kohdalla. Kylän kolmesta kantatalosta kahdella ollut ulkopalsta Salavaistentakana: ulkopalstan pohjoispuolinen osa ollut Kauppilan kantatalon, eteläinen Triittulan kantatalon. Kartassa virheellisesti Kaukuila.tatalon. Kartassa virheellisesti Kaukuila.)
• Ruonkallio (kylä)  + (Kylä, sijaitsee pitäjän itäosassa Mynäjoen … Kylä, sijaitsee pitäjän itäosassa Mynäjoen varrella sen itäpuolella. Nimestä Ruonkallio käytetty myös seuraavanlaisia muotoja: Ruonakallio, Ruonankallio, mm. v. 1699 (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 112). Apellatiivi ruona tarkoittaa eräänlaista kalastusvälinettä. tarkoittaa eräänlaista kalastusvälinettä.)
• Nurmintölli  + (Kylä-Lassilan (ks. Lassila) kantatalosta v. 1929 erotettu pieni palsta, jolla Nurmi-nimisen miehen tupa. Virallinen nimi Nurmi. Töllin paikalla aikaisemmin Kylä-Lassilan kantatalon rakennuket (V. Ollila 70 v.).)
• Lassilan Kotopelto  + (Kylä-Lassilan kantatalon kotopalstaa, vanha nimi. (VO))
• Ahdasmäki  + (Kylä-Lassilan kantatalon mailla oleva "kamàl vǟr mäkì" (LL))
• Isolohko (Suojoki)  + (Kylä-Lassilan kantatalon metsäpalsta Ahdasmäen ympärillä.)
• Lassilan Kotoniittu  + (Kylä-Lassilan kantatalon niittua, aikaisemmin melkein suota, peltoa osa nykyään, Lassilan vanhaa kotopalstaa, ei aivan tien vieressä.)
• Matomäenniittu  + (Kylä-Lassilan kantatalon soista niittu Salavaistentien itäpuolella ojan molemmin puolin. Matomäenniitusta löydetty muutama vuosi sitten yksipuinen vene ja vanhasta asutuksesta todistavia nuotiojäännöksiä. (VO))
• Kuivurintakuspelto  + (Kylä-Mattilan eteläpuolella sijaitseva peltolohko, jonka pohjoispäässä on viljankuivaamo.)
• Seppälä (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 35-36/62-61).)
• Valtola (kylä)  + (Mynäjoen eteläpuolella sijaitseva kylä.)
• Sydänperä (ulkopalsta)  + (Kylä. Alunperin Mietoisten kunnan Sydänperän kruununpuustellin metsämaata ulkopalstalla Karjalassa.)
• Häntilä (kylä)  + (Kylä. Asukkaat ''henᴅläläise''. Mainitaan Lasse Broken maakirjassa nimellä Hendilä. Tienmutka Mynämäen-Vehmaan tiessä kylän kohdalla: ''henᴅlä vǟräüs''. Talon nimenä Häntilä tuntematon (vrt. kartassa III/18:3 talon nimenä (1: 4D).)
• Huoli (kylä)  + (Kylä. Asukkaat ''hualilaise''. / Kylä, jonka maarekisteriin merkitty nimi on Huolinen (sitä ei käytetä). Asukkaat: hualilaiset.)
• Kurina (kylä)  + (Kylä pitäjän koillisrajalla.)
• Kaarleinen (kylä)  + (Kylä. Asukkaat ''kārlestelaise''. Nimi esiintyy vuoden 1654 maakirjassa muodossa Karlela.)
• Lempiskallio (kylä)  + (Kylä, jonka tonttimaa ennen on ollut Lempiskallion mäessä, mutta jonka talot ovat hävinneet, kun maat on yhdistetty Kalleisten kartanoon. Aikanaan kylässä on ollut kolme taloa Ketola, Julla ja Kolla.)
• Liuskallio (kylä)  + (Kylä, jonka tonttimaa on sijainnut Liuskallion kalliolla. Kylän ovat joskus polttaneet venäläiset sotamiehet.)
• Munnuinen  + (Kylä. Asukkaat ''munnustelaise''. Kylän nimi esiintyy Lassi Broken maakirjassa muodossa Monuis.)
• Mäenkylä  + (Mynäjoen länsipuolella sijainnut kylä, jonka vanhalle tonttimaalle on rakennettu nykyinen Mynämäen kunnan keskustaajama.)
• Purseinen  + (Kylä. Asukkaat ''purstelaise''. Kylän nimi mainitaan Lassi Broken maakirjassa muodossa ''Pursiais''. Vuodelta 1727 kirkonkirjassa gen. ''Pursis''.)
• Rahkola (kylä)  + (Kylä, joka sijaitsee Palolaisten koillispuolella. Alkuaan siihen on luettu kaksi taloa Juhola ja Mattila. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu kylännimi Rahkola (TMKA, Mynämäki 58).)
• Ruutila  + (Kylä. Asukkaat ''rūtlalaise''.)