Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Katavainen  + (Kylä, joka sijaitseen Kustavintien varrell … Kylä, joka sijaitseen Kustavintien varrella Valaskalliosta ja Kaukurlasta etelään päin. Rajoittuu lännessä Saaren kylän maihin. Asukkaat ''katavaistelaiset'' (harv.). Kylässä asui 1600-luvulla Katavaisten Heikki (OL 1924, Perälä 1963, 140). Vanhoissa arkistolähteissä kylästä on käytetty myös nimi Rantasaari ja Seppälä (Kauko-Vainio 1993, 75). Katavainen muodostuu Pohjolan ja Merilän kantataloista.odostuu Pohjolan ja Merilän kantataloista.)
• Maunula (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 35-36/64).)
• Perpoinen  + (Kylä, jonka kansanomainen nimi on Pärpösi.)
• Ruotsinmäki  + (Kylä, jonka kansanomainen nimi on Ruotimäki.)
• Munnusi  + (Kylä, jonka maarekisteriin merkitty nimi on Munnuinen (sitä ei käytetä).)
• Keijanen (kylä)  + (Kylä, jonka maarekisteriin merkitty nimi on Keijainen. Vuoden 1795 karttaselitelmässä on mainittu kylännimi ''Käijas'' (TMKA, Mynämäki 27).)
• Vähäkylä (kylä)  + (Kylä, jonka muodostaa Vähäkylän yksinäistalo.)
• Ketelinen  + (Kylä, jonka nimeksi maarekisteriin on merkitty epäkansanomaisesti Kettelinen. / Kylä Karjalassa. Virallinen nimi Kettelinen, 1700-luvun asiakirjoissa ''Kettelis by''. Asukkaat ''ketèlisteläise''.)
• Häntlä  + (Kylä, jonka nimeksi maarekisteriin on merkitty Häntilä (jota ei käytetä). Kylän lounaispuolella on ''häntlämmäki'' eli ''häntlänsepämmäki'' ja maantiessä ''häntlävvǟräüs''.)
• Värräsi  + (Kylä, jonka nimeksi maarekisteriin on merkitty Värräinen.)
• Lempiskallio (kylä)  + (Kylä, jonka tonttimaa ennen on ollut Lempiskallion mäessä, mutta jonka talot ovat hävinneet, kun maat on yhdistetty Kalleisten kartanoon. Aikanaan kylässä on ollut kolme taloa Ketola, Julla ja Kolla.)
• Liuskallio (kylä)  + (Kylä, jonka tonttimaa on sijainnut Liuskallion kalliolla. Kylän ovat joskus polttaneet venäläiset sotamiehet.)
• Mustila  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 34-36/62-61).)
• Ruotimäki  + (Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut K … Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut Kotiteollisuuskoulun pohjoispuolella olevalla kumpareella. Kylän virallinen nimi on Ruotsinmäki, jota kuitenkin pidettiin vieraan. Asukkaat ''ruatimäkiläiset''. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu nimet Ruotzinmäki ja Ruotzin Kangare (TMKA, Mynämäki 60), vuoden 1801 kartassa Ruotzinmäki Frälse Hemman (TMKA, Mynämäki 60), vuoden 1694 verotuskartassa Rottmäki (TMKA, Mynämäki 33⁰). Nimen arveltiin johtuvan siitä, että joskus ihmiset olisivat koonneet puolustuslinjoja kylässä olevaan mäkeen.t puolustuslinjoja kylässä olevaan mäkeen.)
• Korvensuu  + (Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut jyrkän Laajoen mutkan kaakkoispuolella. Kylän tilukset suuntautuvat pohjoiseen Laajoen pohjoispuolelle. Asukkaat ''korvesūlaiset''. / Kylä Mynämäessä, Kylän läpi tulee Laajoki suuresta metsästä.)
• Tiuvanen  + (Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut Mynäjoen pohjoisrannalla. Kylä on lähes täysin hävinnyt, kun talot ovat joutuneet omakotiasutuksen alle. Rekisterinimi on Tiuvainen.)
• Vihtamäki  + (Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut n … Kylä, jonka vanha tonttimaa on sijainnut nykyisten Rekola, Pusalan ja Raikon talojen kohdalla. Kylä on palanut joskus 1800-luvun alussa, jolloin osa taloista on siirretty etäämmälle. Vuoden 1687 Majalaisten tonttikartassa on merkitty naapurikylän nimi Wicktemäkis (TMKA, Mynämäki 36¹).län nimi Wicktemäkis (TMKA, Mynämäki 36¹).)
• Pursla  + (Kylä, jonka virallinen nimi on Pursila.)
• Nukkila  + (Kylä, jossa vanhastaan on ollut kaksi taloa Mattila ja Anttila. Vanha kylän tonttimaa on ollut Mattilan kohdalla. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu kylännimi Nuckila (TMKA, Mynämäki 48).)
• Keijasi  + (Kylä, jossa vanhastaan on ollut kaksi taloa: Mattila ja Anttila.)
• Kaukurla  + (Kylä Mietoisten kunnassa suurin piirtein n … Kylä Mietoisten kunnassa suurin piirtein nyk. Lauttapään ja Pyhen kylien kohdalla. Kylän kolmesta kantatalosta kahdella ollut ulkopalsta Salavaistentakana: ulkopalstan pohjoispuolinen osa ollut Kauppilan kantatalon, eteläinen Triittulan kantatalon. Kartassa virheellisesti Kaukuila.tatalon. Kartassa virheellisesti Kaukuila.)
• Ruonkallio (kylä)  + (Kylä, sijaitsee pitäjän itäosassa Mynäjoen … Kylä, sijaitsee pitäjän itäosassa Mynäjoen varrella sen itäpuolella. Nimestä Ruonkallio käytetty myös seuraavanlaisia muotoja: Ruonakallio, Ruonankallio, mm. v. 1699 (Perälä: ''Mynämäki 1260-1960'', s. 112). Apellatiivi ruona tarkoittaa eräänlaista kalastusvälinettä. tarkoittaa eräänlaista kalastusvälinettä.)
• Nurmintölli  + (Kylä-Lassilan (ks. Lassila) kantatalosta v. 1929 erotettu pieni palsta, jolla Nurmi-nimisen miehen tupa. Virallinen nimi Nurmi. Töllin paikalla aikaisemmin Kylä-Lassilan kantatalon rakennuket (V. Ollila 70 v.).)
• Lassilan Kotopelto  + (Kylä-Lassilan kantatalon kotopalstaa, vanha nimi. (VO))
• Ahdasmäki  + (Kylä-Lassilan kantatalon mailla oleva "kamàl vǟr mäkì" (LL))

• Isolohko (Suojoki)  + (Kylä-Lassilan kantatalon metsäpalsta Ahdasmäen ympärillä.)

• Lassilan Kotoniittu  + (Kylä-Lassilan kantatalon niittua, aikaisemmin melkein suota, peltoa osa nykyään, Lassilan vanhaa kotopalstaa, ei aivan tien vieressä.)
• Matomäenniittu  + (Kylä-Lassilan kantatalon soista niittu Salavaistentien itäpuolella ojan molemmin puolin. Matomäenniitusta löydetty muutama vuosi sitten yksipuinen vene ja vanhasta asutuksesta todistavia nuotiojäännöksiä. (VO))
• Kuivurintakuspelto  + (Kylä-Mattilan eteläpuolella sijaitseva peltolohko, jonka pohjoispäässä on viljankuivaamo.)
• Seppälä (kylä)  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (4: 35-36/62-61).)
• Valtola (kylä)  + (Mynäjoen eteläpuolella sijaitseva kylä.)
• Sydänperä (ulkopalsta)  + (Kylä. Alunperin Mietoisten kunnan Sydänperän kruununpuustellin metsämaata ulkopalstalla Karjalassa.)
• Häntilä (kylä)  + (Kylä. Asukkaat ''henᴅläläise''. Mainitaan Lasse Broken maakirjassa nimellä Hendilä. Tienmutka Mynämäen-Vehmaan tiessä kylän kohdalla: ''henᴅlä vǟräüs''. Talon nimenä Häntilä tuntematon (vrt. kartassa III/18:3 talon nimenä (1: 4D).)
• Huoli (kylä)  + (Kylä. Asukkaat ''hualilaise''. / Kylä, jonka maarekisteriin merkitty nimi on Huolinen (sitä ei käytetä). Asukkaat: hualilaiset.)
• Kurina (kylä)  + (Kylä pitäjän koillisrajalla.)
• Kaarleinen (kylä)  + (Kylä. Asukkaat ''kārlestelaise''. Nimi esiintyy vuoden 1654 maakirjassa muodossa Karlela.)
• Lempiskallio (kylä)  + (Kylä, jonka tonttimaa ennen on ollut Lempiskallion mäessä, mutta jonka talot ovat hävinneet, kun maat on yhdistetty Kalleisten kartanoon. Aikanaan kylässä on ollut kolme taloa Ketola, Julla ja Kolla.)
• Liuskallio (kylä)  + (Kylä, jonka tonttimaa on sijainnut Liuskallion kalliolla. Kylän ovat joskus polttaneet venäläiset sotamiehet.)
• Munnuinen  + (Kylä. Asukkaat ''munnustelaise''. Kylän nimi esiintyy Lassi Broken maakirjassa muodossa Monuis.)
• Mäenkylä  + (Mynäjoen länsipuolella sijainnut kylä, jonka vanhalle tonttimaalle on rakennettu nykyinen Mynämäen kunnan keskustaajama.)
• Purseinen  + (Kylä. Asukkaat ''purstelaise''. Kylän nimi mainitaan Lassi Broken maakirjassa muodossa ''Pursiais''. Vuodelta 1727 kirkonkirjassa gen. ''Pursis''.)
• Rahkola (kylä)  + (Kylä, joka sijaitsee Palolaisten koillispuolella. Alkuaan siihen on luettu kaksi taloa Juhola ja Mattila. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu kylännimi Rahkola (TMKA, Mynämäki 58).)
• Ruutila  + (Kylä. Asukkaat ''rūtlalaise''.)
• Tiuvainen  + (Asiakirjatietoja vuodelta 1540 (Perälä 1963, 187). Alue hajanainen, lohkoja metsäalueella Mynämäen etelä- ja itäosissa.)
• Vallainen  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (2 38-41: 52-55). Ulkopalsta suota ja metsää.)
• Nuuskala (kylä)  + (Kylä. Asukkaat: ''nūskala''. Kylä mainitaan v. 1654 maakirjassa muodossa ''Nuskala''.)
• Lankkeinen  + (Kylä. Ks. Lankkinen.)
• Antikkala  + (Kylä. Maininta vuodelta 1459: Antikala (Hausen, ''Finlands medeltidsurkunder IV'', s. 314))
• Valaskallio  + (Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että … Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo (nykyinen ''kallivuari''). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen. Turun tuomiokirkon Mustakirja (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollutseudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (''Warsinais-Suomen maakirja'', s. 32). Ks. Ojansuu: ''Suomal. paikannimitutk. I'', s. 235-6.: ''Suomal. paikannimitutk. I'', s. 235-6.)
• Pyhe  + (Kylä. Nimen virikkeeksi mainitaan Pyhän He … Kylä. Nimen virikkeeksi mainitaan Pyhän Henrikin toiminta paikkakunnalla (ks. Henrikinlato). Kylässä on ollut kuninkaankartano, jota ilmeisesti tarkoittaa maininta jo vuodelta 1353: ''helghaa'' (Arwidsson, Handlingar 3., s. 5; ks. myös ''Historiallinen arkisto XXII'', II, 1, s. 11). Varmasti sitä tarkoittava on Helgo vuodelta 1536 (Reinh. Hausen, ''Bidrag till Finlands historia III'', s. 61). Huomattakoon, ettei oletettavaa Pyhäjoki-nimeä (prim. tarkoitus: Laajoki) muisteta käytetyn. Perimätiedon mukaan kylän yhteinen kellari ''püheŋGellari'' (2: 2E 2) on kartanon päärakennuksen perustusta (holvaukset vaikuttavatkin keskiaikaisilta). Isonjaon asiakirjoissa, esim. kartassa vuodelta 1792: Pyhö / Pyhä. Edellinen on maarekisterissä, molemmat sekä pitäjänkartassa että peruskartassa (v. 1968). ''pühènīttu'' (2: 2DE) pelto (Alis- ja Ylis-Haakari, Alis- ja Ylis-Punta); myös pelkkä ''nīttu''. ''pühèrajàmBello'' (2: 2E) yhteisnimi kahdelle Pyheen rajalla olevalle pellolle, Matokankareen- ja Saliladonpellolle (Telkinmäki). ''pühèsilta'' (2: 1E 5) silta Laajoen yli (myös ''sahàsilta'').) silta Laajoen yli (myös ''sahàsilta'').)
• Varppee (yleisnimi)  + (Kylällä ja talolla oleva läheinen metsäalue on varppee. Esim. Sunilanvarppee, Hemmilänvarppee.)