Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Munnuinen  + (Kylä. Asukkaat ''munnustelaise''. Kylän nimi esiintyy Lassi Broken maakirjassa muodossa Monuis.)
• Mäenkylä  + (Mynäjoen länsipuolella sijainnut kylä, jonka vanhalle tonttimaalle on rakennettu nykyinen Mynämäen kunnan keskustaajama.)
• Purseinen  + (Kylä. Asukkaat ''purstelaise''. Kylän nimi mainitaan Lassi Broken maakirjassa muodossa ''Pursiais''. Vuodelta 1727 kirkonkirjassa gen. ''Pursis''.)
• Rahkola (kylä)  + (Kylä, joka sijaitsee Palolaisten koillispuolella. Alkuaan siihen on luettu kaksi taloa Juhola ja Mattila. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu kylännimi Rahkola (TMKA, Mynämäki 58).)
• Ruutila  + (Kylä. Asukkaat ''rūtlalaise''.)
• Tiuvainen  + (Asiakirjatietoja vuodelta 1540 (Perälä 1963, 187). Alue hajanainen, lohkoja metsäalueella Mynämäen etelä- ja itäosissa.)
• Vallainen  + (Kylä Mynämäessä, kylällä ulkopalsta Karjalassa (2 38-41: 52-55). Ulkopalsta suota ja metsää.)
• Valtola (kylä)  + (Mynäjoen eteläpuolella sijaitseva kylä.)
• Nuuskala (kylä)  + (Kylä. Asukkaat: ''nūskala''. Kylä mainitaan v. 1654 maakirjassa muodossa ''Nuskala''.)
• Lankkeinen  + (Kylä. Ks. Lankkinen.)
• Antikkala  + (Kylä. Maininta vuodelta 1459: Antikala (Hausen, ''Finlands medeltidsurkunder IV'', s. 314))
• Valaskallio  + (Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että … Kylä. Nimen kerrotaan tulleen siitä, että valas on joskus uinut kylässä olevan korkean, jyrkkärinteisen kallion luo (nykyinen ''kallivuari''). Selitys on keskiaikaisten asiakirjatietojen valossa, jos muutenkin, ilmeisen kansanetymologinen. Turun tuomiokirkon Mustakirja (s. 285-6, 341-2, 358): Walnatiskallio / Walnotiskallio (v. 1418), Walutoskallioby / Walueteskallio (1434), Valnotuskallio (1437). Jos oletetaan, että Hausen on tulkinnut u-kirjaimen n:ksi, voidaan ensimmäinen näistä lukea: valvatiskallio, viimeinen: valvotuskallio. Huomattakoon, että murteessa tunnetaan vielä a-vartaloinen valvat 'valvoa, pitää silmällä'. Voi hyvin kuvitella, että kallio on ollutseudun tähystyspaikka, sillä sen laelta on hyvä näköala merelle (nimenannon aihoihin se lienee ollut aivan meren rannassa). Nykyinen nimiasu jo v. 1540: Valaskalliå bool (''Warsinais-Suomen maakirja'', s. 32). Ks. Ojansuu: ''Suomal. paikannimitutk. I'', s. 235-6.: ''Suomal. paikannimitutk. I'', s. 235-6.)
• Pyhe  + (Kylä. Nimen virikkeeksi mainitaan Pyhän He … Kylä. Nimen virikkeeksi mainitaan Pyhän Henrikin toiminta paikkakunnalla (ks. Henrikinlato). Kylässä on ollut kuninkaankartano, jota ilmeisesti tarkoittaa maininta jo vuodelta 1353: ''helghaa'' (Arwidsson, Handlingar 3., s. 5; ks. myös ''Historiallinen arkisto XXII'', II, 1, s. 11). Varmasti sitä tarkoittava on Helgo vuodelta 1536 (Reinh. Hausen, ''Bidrag till Finlands historia III'', s. 61). Huomattakoon, ettei oletettavaa Pyhäjoki-nimeä (prim. tarkoitus: Laajoki) muisteta käytetyn. Perimätiedon mukaan kylän yhteinen kellari ''püheŋGellari'' (2: 2E 2) on kartanon päärakennuksen perustusta (holvaukset vaikuttavatkin keskiaikaisilta). Isonjaon asiakirjoissa, esim. kartassa vuodelta 1792: Pyhö / Pyhä. Edellinen on maarekisterissä, molemmat sekä pitäjänkartassa että peruskartassa (v. 1968). ''pühènīttu'' (2: 2DE) pelto (Alis- ja Ylis-Haakari, Alis- ja Ylis-Punta); myös pelkkä ''nīttu''. ''pühèrajàmBello'' (2: 2E) yhteisnimi kahdelle Pyheen rajalla olevalle pellolle, Matokankareen- ja Saliladonpellolle (Telkinmäki). ''pühèsilta'' (2: 1E 5) silta Laajoen yli (myös ''sahàsilta'').) silta Laajoen yli (myös ''sahàsilta'').)
• Varppee (yleisnimi)  + (Kylällä ja talolla oleva läheinen metsäalue on varppee. Esim. Sunilanvarppee, Hemmilänvarppee.)
• Pehkusuo (Sydänperä)  + (Kyläläisten (Salavainen) yhteinen pehkunnostosuo noin 1950-luvulle. Suolla vieläkin Pehkulato. Kuuluu osana Pirttijärvensuohon.)
• Mansikkavuorenranta  + (Kyläläisten yhteinen uimaranta Koiluodonmäestä vähän etelään. Rannalla on ollut luonnonlähde Mansikkavuorenlähde.)
• Kauppila (Kaukurla)  + (Kylän ainoa asuttu kantatalo. 1500-luvulla … Kylän ainoa asuttu kantatalo. 1500-luvulla talon nimi on ollut Rottala. Tilasta erotettu Kauppilanpelto ja Kauppilanmetsä. Entinen Triittulan kantatalo kuuluu nykyään Kauppilaan. / Kantatalo, maarekisterissä vuodesta 1820. Pikku hiljaa lohkottu palasiksi, nykyään asumaton. Kauppilan kantatalolla on ollut ulkopalsta (26-27: 52) Salavaistentakana. Kauppilan kantatalosta on v. 1933 erotettu Mäntylän lohko (ulkopalstalla), josta edelleen v. 1952 Mäntylän (ks. Saarinen) lohkotila ja Kuuselan metsäpalsta. Salavaistelaiset tuntevat ulkopalstan (Saarisen lohkotila) edelleen Kauppilanmetsä-nimisenä.hkotila) edelleen Kauppilanmetsä-nimisenä.)
• Pietinmäki (Saari)  + (Mäki)
• Häntlänmäki  + (Kylän lounaispuolella sijaitseva mäki on ''häntlämmäki'' eli ''häntlänsepämmäki''.)
• Pellilä (kylä)  + (Mynäjoen etelärannalla sijaitseva pieni kylä.)
• Pirjeriste (mäki)  + (Kylän pohjoisosassa oleva mäki. Nimen alku … Kylän pohjoisosassa oleva mäki. Nimen alkuperästä on useita selityksiä. Arvellaan, että mäellä olisi joskus asunut Birger-niminen mies, joka olisi joskus pystyttänyt mäelle ristin, tai jonka muistoksi ehkä olisi pystytetty risti. Kerrotaan myös, että mäellä olisi tapettu Pirje-niminen mies, ja muistomerkkinä tästä mäellä olisi ollut Pirjen risti, jota kuitenkaan ei ole ollut jäljellä enää 1900-luvun puolella. Yksi käsitys nimen synnystä on, että mäellä olisi piru kiusannut ihmisiä, ja nimi tulisi pirunrististä.nut ihmisiä, ja nimi tulisi pirunrististä.)
• Kannonpää (Neuvoinen)  + (Kylänalustan länsipuolella sijaitseva peltolohko, joka on vanhaa Mietoisten Lehtisten maata.)
• Tahdon (Neuvoinen)  + (Kylänalustan pohjoispuolella oleva erittäin kapea ja pieni peltolohko.)
• Kinnarinmäki  + (Kyläniitun itäpuolella sijaitseva korkeahko mäki.)
• Pikkuniittu (Vihtamäki)  + (Kyläniitun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Kooltaan pelto on pieni.)

• Hentilä  + (Kylännimi. Yleisemmin Häntilä.)

• Ylinenpää  + (Kylänosa ja asutus, joka sijaitsee keskeisen tienristeyksen Kivikylän Kolmhaaran koillispuolella. Vrt. Alinenpää.)
• Kaisala  + (Kylänpään Vilhon virallinen nimi emännän mukaan, ei käytössä.)
• Kylmässuo (pelto)  + (Kylänpään lohkotilan pelto.)
• Kylänpään Simo  + (Kylänpään lohkotilan pojan palstatila, aikaisemmin Saarinen, virallinen nimi Kivelä ei käytössä.)
• Kylänpään Aimo  + (Kylänpään rinnakkaisnimi.)
• Sunilanoja  + (Kylänrajana toimiva, Mynäjokeen laskeva oja kartanon peltojen itälaidassa, saanut nimensä kartanon mukaan. Katso oja.)
• Suorsala (yksinäinen)  + (Kylässä ollut ainoa talo, yksinäistalo, joka on sijainnut noin 50 metriä Arkkilasta pohjoiseen päin. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu Suorsala Skatte hemman (TMKA, Mynämäki 64).)
• Riihipelto (Aakula)  + (Kylätien pohjoispuolella sijaitseva Aakulan vanha peltolohko.)
• Katavkankare  + (Kylätien pohjoispuolella sijaitseva hyvin pieni viljelemätön saareke, jossa kasvaa katajaa.)
• Riihenpelto (Värräinen)  + (Kylätien varressa sijaitseva peltolohko. Vertaa, Komerin talo on ennen sijainnut aivan pellon reunassa.)
• Kynnyksenpiha  + (Kynnyksen eteläpuolella oleva pelto. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kynnyksen Piha äng'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Koutturi  + (Kynnyksenpihan länsipuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Koutari'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Kalliopelto (Nukkila)  + (Kynnysmäen eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Haanperäntahdon  + (Kynnysmäen itäpuolella sijaitseva peltolohko. Rinnakkaisnimi on Haanperänpelto.)
• Könkkämäki  + (Kynnysmäen luoteispuolella sijaitseva metsämäki.)
• Haka (Nukkila)  + (Kynnysmäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Laidunpellonlähde  + (Kynnystenmäen eteläsyrjällä sijaitseva lähde.)
• Kynnönmäki  + (Kynnön lounaispuolella oleva mäki.)
• Kotipelto (Kivikylä)  + (Kyrölän talon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Virtanen (Sairinen)  + (Kyseisessä paikassa Hannulan kantatalon ma … Kyseisessä paikassa Hannulan kantatalon mailla on ollut jo kauan torppa. Viimeinen paikalla asunut suku on tullut siihen noin 100 vuotta sitten ja rakentanut mökin, joka yhä on olemassa. Sitäkin aikaisemmin paikalla on ollut asunto. Torpan omistuksesta on käyty Käräjiä aikoinaan, mutta se on jäänyt kantatalon omistukseen. Vakinaisia asukkaita ei ole ollut enää kymmeneen vuoteen. Alueella on Virtasenlähde. Torpan mukaan on nimetty sen toinen pelto Virtasenpelto.on nimetty sen toinen pelto Virtasenpelto.)
• Viljamaa (Huoli)  + (Kytövainion pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Suoniittu (Karjakoski)  + (Kärjenperkkon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Suo Nijtun Tahdon'' (TMKA, Mynämäki 19²).)
• Lammashaanmutka  + (Kärpännokantie tekee jyrkän mutkan Lammashaan reunassa. Mutka on pellon mukaan Lammashaanmutka.)
• Laitumen pikkupuoli  + (Kärpännokantien toisella puolella Eevanojan kummankin puolen oleva Laitumen pelto. Sitä sanotaan myös Laitumen alapuoleksi, koska vesi laskee siihen suuntaan.)
• Kärpännokanmutka  + (Kärpänokantiessä Kärpännokan niemekkeen kohdalla oleva mutka.)