Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Kauppila (Kaukurla)  + (Kylän ainoa asuttu kantatalo. 1500-luvulla … Kylän ainoa asuttu kantatalo. 1500-luvulla talon nimi on ollut Rottala. Tilasta erotettu Kauppilanpelto ja Kauppilanmetsä. Entinen Triittulan kantatalo kuuluu nykyään Kauppilaan. / Kantatalo, maarekisterissä vuodesta 1820. Pikku hiljaa lohkottu palasiksi, nykyään asumaton. Kauppilan kantatalolla on ollut ulkopalsta (26-27: 52) Salavaistentakana. Kauppilan kantatalosta on v. 1933 erotettu Mäntylän lohko (ulkopalstalla), josta edelleen v. 1952 Mäntylän (ks. Saarinen) lohkotila ja Kuuselan metsäpalsta. Salavaistelaiset tuntevat ulkopalstan (Saarisen lohkotila) edelleen Kauppilanmetsä-nimisenä.hkotila) edelleen Kauppilanmetsä-nimisenä.)
• Pietinmäki (Saari)  + (Mäki)
• Häntlänmäki  + (Kylän lounaispuolella sijaitseva mäki on ''häntlämmäki'' eli ''häntlänsepämmäki''.)
• Pellilä (kylä)  + (Mynäjoen etelärannalla sijaitseva pieni kylä.)
• Pirjeriste (mäki)  + (Kylän pohjoisosassa oleva mäki. Nimen alku … Kylän pohjoisosassa oleva mäki. Nimen alkuperästä on useita selityksiä. Arvellaan, että mäellä olisi joskus asunut Birger-niminen mies, joka olisi joskus pystyttänyt mäelle ristin, tai jonka muistoksi ehkä olisi pystytetty risti. Kerrotaan myös, että mäellä olisi tapettu Pirje-niminen mies, ja muistomerkkinä tästä mäellä olisi ollut Pirjen risti, jota kuitenkaan ei ole ollut jäljellä enää 1900-luvun puolella. Yksi käsitys nimen synnystä on, että mäellä olisi piru kiusannut ihmisiä, ja nimi tulisi pirunrististä.nut ihmisiä, ja nimi tulisi pirunrististä.)
• Kannonpää (Neuvoinen)  + (Kylänalustan länsipuolella sijaitseva peltolohko, joka on vanhaa Mietoisten Lehtisten maata.)
• Tahdon (Neuvoinen)  + (Kylänalustan pohjoispuolella oleva erittäin kapea ja pieni peltolohko.)
• Kinnarinmäki  + (Kyläniitun itäpuolella sijaitseva korkeahko mäki.)
• Pikkuniittu (Vihtamäki)  + (Kyläniitun pohjoispuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Kooltaan pelto on pieni.)
• Hentilä  + (Kylännimi. Yleisemmin Häntilä.)
• Ylinenpää  + (Kylänosa ja asutus, joka sijaitsee keskeisen tienristeyksen Kivikylän Kolmhaaran koillispuolella. Vrt. Alinenpää.)
• Kaisala  + (Kylänpään Vilhon virallinen nimi emännän mukaan, ei käytössä.)
• Kylmässuo (pelto)  + (Kylänpään lohkotilan pelto.)
• Kylänpään Simo  + (Kylänpään lohkotilan pojan palstatila, aikaisemmin Saarinen, virallinen nimi Kivelä ei käytössä.)
• Kylänpään Aimo  + (Kylänpään rinnakkaisnimi.)
• Sunilanoja  + (Kylänrajana toimiva, Mynäjokeen laskeva oja kartanon peltojen itälaidassa, saanut nimensä kartanon mukaan. Katso oja.)
• Suorsala (yksinäinen)  + (Kylässä ollut ainoa talo, yksinäistalo, joka on sijainnut noin 50 metriä Arkkilasta pohjoiseen päin. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu Suorsala Skatte hemman (TMKA, Mynämäki 64).)
• Riihipelto (Aakula)  + (Kylätien pohjoispuolella sijaitseva Aakulan vanha peltolohko.)
• Katavkankare  + (Kylätien pohjoispuolella sijaitseva hyvin pieni viljelemätön saareke, jossa kasvaa katajaa.)
• Riihenpelto (Värräinen)  + (Kylätien varressa sijaitseva peltolohko. Vertaa, Komerin talo on ennen sijainnut aivan pellon reunassa.)
• Kynnyksenpiha  + (Kynnyksen eteläpuolella oleva pelto. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Kynnyksen Piha äng'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Koutturi  + (Kynnyksenpihan länsipuolella sijaitseva pelto, entinen niitty. Vuoden 1787 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Koutari'' (TMKA, Mynämäki 66).)
• Kalliopelto (Nukkila)  + (Kynnysmäen eteläpuolella sijaitseva peltolohko.)
• Haanperäntahdon  + (Kynnysmäen itäpuolella sijaitseva peltolohko. Rinnakkaisnimi on Haanperänpelto.)
• Könkkämäki  + (Kynnysmäen luoteispuolella sijaitseva metsämäki.)

• Haka (Nukkila)  + (Kynnysmäen pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)

• Laidunpellonlähde  + (Kynnystenmäen eteläsyrjällä sijaitseva lähde.)
• Kynnönmäki  + (Kynnön lounaispuolella oleva mäki.)
• Kotipelto (Kivikylä)  + (Kyrölän talon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Virtanen (Sairinen)  + (Kyseisessä paikassa Hannulan kantatalon ma … Kyseisessä paikassa Hannulan kantatalon mailla on ollut jo kauan torppa. Viimeinen paikalla asunut suku on tullut siihen noin 100 vuotta sitten ja rakentanut mökin, joka yhä on olemassa. Sitäkin aikaisemmin paikalla on ollut asunto. Torpan omistuksesta on käyty Käräjiä aikoinaan, mutta se on jäänyt kantatalon omistukseen. Vakinaisia asukkaita ei ole ollut enää kymmeneen vuoteen. Alueella on Virtasenlähde. Torpan mukaan on nimetty sen toinen pelto Virtasenpelto.on nimetty sen toinen pelto Virtasenpelto.)
• Viljamaa (Huoli)  + (Kytövainion pohjoispuolella sijaitseva peltolohko.)
• Suoniittu (Karjakoski)  + (Kärjenperkkon pohjoispuolella sijaitseva peltolohko, entinen niitty. Vuoden 1794 karttaselitelmässä on mainittu niitynnimi ''Suo Nijtun Tahdon'' (TMKA, Mynämäki 19²).)
• Lammashaanmutka  + (Kärpännokantie tekee jyrkän mutkan Lammashaan reunassa. Mutka on pellon mukaan Lammashaanmutka.)
• Laitumen pikkupuoli  + (Kärpännokantien toisella puolella Eevanojan kummankin puolen oleva Laitumen pelto. Sitä sanotaan myös Laitumen alapuoleksi, koska vesi laskee siihen suuntaan.)
• Kärpännokanmutka  + (Kärpänokantiessä Kärpännokan niemekkeen kohdalla oleva mutka.)
• Kärrysmäki  + (Kärrystenalusten länsi- ja luoteispuoella levittäytyvä suurehko mäkialue. ''sīn ne ovas siŋ kärǜsmä₍èn takàn ne kärǖste' aluse'' (KA 1912).)
• Töllintie  + (Kärrytie, kasvanut umpeen, vienyt Vuoluisten Vanhallekoululle eli Ylis-Henttulaan ja Taavantuvalle.)
• Keskimmäinenmäki  + (Kärrytienmäen eteläpuolella sijaitseva pienempi mäki.)
• Suotahdon  + (Pelto, jota aiemmin käytetty laitumena. Pellon pohja suomaata.)
• Kärrytienmäki (Juva)  + (Kärrytiessä oleva mäki.)
• Kääpänpelto  + (Kääpän rinnakkaisnimi.)
• Kääpäs  + (Kääpäs on joen suussa oleva, joen kasvattama saarimainen alue, joka jää joen haarojen väliin. Kääpäs on kosteaa ruokomaata eli säpiä, johon jalka uppoaa nilkkaa myöten.)
• Kölhä  + (Raivaamaton maakumpare)
• Kölhäntie  + (Kölhän halki kulkeva tie Karhulan metsään.)
• Pellonperä (Tammisto)  + (Kölöhaan pohjoispuolella sijaitseva peltolohko. Siellä oleva lato on Pellonperänlato.)
• Tölkki  + (L. Tölkin omistama vanha kantatalo, joka mainitaan samalla nimellä isonjaon kartassa vuodelta 1802. Talon omisti tällöin Eric Jacobson. Nykyiset asukkaat ''tölkkiläiset''.)
• Hyyrvuori  + (Laaja ja korkea vuorialue Lankkisten kylän metsäalueella. Ei selvillä nimen alkuperää.)
• Varppeenkallio  + (Laaja kallioinen vuorialue Kasurlan kylän eteläpäässä. Alue on Kasurlan kylän kotimetsää, varppeeta. / Laaja kallioinen metsämäki.)
• Roukkuli  + (Laaja metsäalue Vanhan Turuntien ja Rauman … Laaja metsäalue Vanhan Turuntien ja Raumantien välissä. Metsät ovat useiden kylien ja talojen omistuksessa. Alueen sisällä on myös joitakin peltoja. Alueella olevista metsätiloista tunnettiin Pellilä-nimiseen tilaan kuuluva metsä nimellä Roukkulinhuhta. Poikkeuksetta kaikki alueella olevat pellot olivat Roukkulinpelto-nimisiä, esim. Pellilän pelto (27/38 7).o-nimisiä, esim. Pellilän pelto (27/38 7).)
• Kurkola  + (Laaja niittyalue, ulottuu Kaivattulan itäosasta kaakkoon päin Nousiaisten pitäjän puolelle. ''se o saroi vuasi vanha nimi. kül kai se nimi kurjeist johtū, ko se nīttu o semmone alavaki.'' (AA 83 v.). Sieltä alkava oja on Kurkolanoja eli Kaivattulanoja.)
• Luhta (peltoalue)  + (Laaja peltoalue Luhdan kulmakunnassa. Peltoalue on tasaista jokivarsiniittua, luhtaa. Luhta sijaitsee Laajoen kummallakin puolella rajoittuen toisella puolen jokea Luhdantiehen ja toisella puolen Kuokkiontiehen.)